Kuvat
Shutterstock
Sometus maistuu, kun puhelin ei pursuile hyödyttömiä ilmoituksia!
Sometus maistuu, kun puhelin ei pursuile hyödyttömiä ilmoituksia!

Ryhdyin säätelemään puhelinsovellusteni tuottamaa ilmoitustulvaa ja huomasin, että hiljainen elämä sopii minulle.

Taas se tapahtui: puhelimeni näytön yläreunaan on ilmestynyt epämääräinen pieni kuvake. Olen ladannut taas jonkin uuden sovelluksen ja unohtanut ensimmäisenä kieltää ilmoitukset.

Vedän ilmoituksen auki. Minua kaivataan takaisin pelisovelluksen pariin. Tuhahdan ja päädyn poistamaan koko roskan.

Tunnen ihmisiä, joiden puhelimien näyttöjen ylälaidassa ei ole koskaan ilmoituksilta tyhjää tilaa. Heidän lähettämänsä ruutukaappaukset ovat tuskallista katsottavaa. Samoilla ihmisillä on sähköpostikansiossa satoja avaamattomia viestejä ja puhelimessa äänet aina päällä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Minä en ole yksi heistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Tauko jatkuvalle selailulle

Älypuhelinajan alussa jokainen ilmoituksen kilahdus ilahdutti, sillä se merkitsi, että olin yhteydessä maailmaan. 

Samalla, kun some-elämään on alettu tottua, myös puhelinten aiheuttama häiriö kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Pari vuotta sitten aloin itsekin huomata, että arkipäiväinen kännykän selailu jätti minut poikkeuksetta ärtyneeksi. Lukemattomia kertoja päivässä selailin tutun, turhan kierroksen Instagramissa, Whatsappissa ja Facebookissa. Aloin ahdistua.

Päätin tehdä pienen kokeilun: poistin Facebookin puhelimeni aloitusnäytöltä ja päätin, että käyn sivustolla vain nettiselaimen kautta tarpeen tullen. Jos vieroitusoireet kävisivät sietämättömiksi, voisin palauttaa sovelluksen paikalleen.

Facebook ei ole tähän päivään mennessä palannut pikavalintoihini.

Itse asiassa tätä kokeilua seurasi nopeasti laajempi karsinta. Kielsin Facebookia ja muita sovelluksia näyttämästä minulle ilmoituksia. Whatsappistakin vaimensin kaikki ryhmäkeskustelut. Saan ilmoituksen vain minulle itselleni kohdistetuista viesteistä, loput käyn lukemassa kun jaksan.

Jopa Applen pomo paastoaa

On selvää, että jatkuva puhelimen kilahtelu saa meidätkin ajan myötä kilahtelemaan. Suuri osa viesteistä, joita puhelimeni haluaisi minulle lähetellä, on ensinnäkin täysin turhia. Jos niistä lähtee ärsyttävä ääni ja merkkivalo, suon niille suhteettoman paljon huomiota, joka taas on pois muusta keskittymisestäni.

Ilmoitusten säätelyssä piilee sanoma, jonka me olemme somehuuruissamme kymmenen vuoden aikana lähes unohtaneet. Meillä on informaatiotulvasta huolimatta mahdollisuus valita, mihin kiinnitämme huomiomme.

Mark Manson kirjoittaa aiheesta kirjassaan Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan. Mansonin nurinkurinen elämäntaito-opas opettaa, ettei kukaan voi jakaa huomiotaan kaikkialle, ja siksi on parempi keskittyä vain itselle tärkeimpiin aiheisiin

Jopa Applen toimitusjohtaja Tim Cook on estänyt puhelimestaan ilmoitukset. Hän on myös kehottanut muita tekemään saman.

– Ne eivät tuo elämääni lisäarvoa tai tee minusta parempaa ihmistä, Cook sanoi ilmoituksista viime keväänä.


Paasto tuli jäädäkseen

Omasta notifikaatiopaastostani tuli saman tien notifikaatiokielto, ja tämä hiljainen elämä sopii minulle. 

En ole tavoittamattomissa, mutta tunnen piteleväni ohjaksia. Päätän tietoisemmin, milloin keskeytän askareeni ja otan vastaan tietoa. Lopun ajasta yritän suunnata huomioni tärkeämpiin asioihin. 

Lopulta kysymys ei ole siitä, että teknologia on hirveä huomiosyöppö, vaan siitä, että me annamme sen olla sellainen.

Jos olemme aina tavoitettavissa, meidän odotetaankin aina olevan. Jos päästämme puhelimiimme kaiken sinne pyrkivän ja pidämme sitä tarpeellisena, hukumme helposti ulkoa tulevien ärsykkeiden alle. 

Ilmoitusten vaimentaminen on hyvä alku tiellä, joka johtaa seesteisempään elämään. 

Ekku1

Niin. Mitä järkeä on kaikissa some sovelluksissa. Mitä järkeä on ylipäätään olla somessa. Eikö riitä, että tapaa ihmisiä, soittaa tai laittaa tekstarin. Minulla ei ole mitään some tiliä. Miksi minua kiinnostaisi kun joku on käynyt vessassa tai syönyt sämpylän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla