Mikä ihana meditaatiohetken mahdollisuus: tuijotella, kun hyttynen tekee työtään. Kuva: Kimmo Taskinen / Sanoma-arkisto
Mikä ihana meditaatiohetken mahdollisuus: tuijotella, kun hyttynen tekee työtään. Kuva: Kimmo Taskinen / Sanoma-arkisto

– Se on sitten eri asia, kuinka moni pystyy antamaan hyttysen syödä rauhassa, hyönteistutkija Reima Leinonen sanoo.

Moni kokee, että hyttysenpisto kutisee vähemmän, jos verenimijän antaa tankata itsensä täyteen ja lentää sitten omatoimisesti pois. Kainuun ely-keskuksen hyönteistutkija Reima Leinonen vahvistaa uskomuksen Helsingin Sanomien tuoreessa jutussa.

Hän selittää, että jos hyttysen päästää päiviltä kesken aterioinnin, imukärsä saattaa jäädä ihoon, mikä voi pahentaa kutinaa. Veriateriansa nauttinut inisijä sen sijaan vetää kärsänsä pois.

Mikä kärsässä sitten kutittaa? Tavoitimme Leinosen paria tarkentavaa kysymystä varten.

– Pistäppä ihan mitä tahansa ihon alle, niin kyllähän se kutittaa, Leinonen perustelee kärsäteoriaansa.

– Se on sitten eri asia, kuinka moni pystyy antamaan hyttysen syödä rauhassa. Yleensä kun ihminen tuntee, että itikka pistää, käsi käy.

Hyönteistutkija selittää, että hyttysen imukärsässä on kaksi putkea. Toisella hyttynen imee verta, toisella se erittää sylkeä, joka estää veren hyytymisen. Imukärsän mukana ihoon saattaa jäädä enemmän sylkeä. Sen allergeenit aiheuttavat kutinan.

”Yleensä kun ihminen tuntee, että itikka pistää, käsi käy.”

Kutinan ja paukaman vakavuusaste riippuu sekä ihmisestä että hyttyslajista.

– Suomessa on 40 hyttyslajia, joista osa voi allergisoida pahemmin.

Leinosta itseään hyttyset eivät häiritse, ja hän sanoo, ettei kärsi pahemmin itikanpuremien kutinastakaan.