Kuvat
Sanoma-arkisto / Peter Jansson
Sauli Niinistö nautiskelemassa kahvikupposesta Espan kahvilassa helmikuussa 1999.
Sauli Niinistö nautiskelemassa kahvikupposesta Espan kahvilassa helmikuussa 1999.

Suomella ei ole virallista mottoa. Onneksi epävirallisia – ja kerrassaan loistavia – kiteytyksiä kansakuntamme mielenmaisemasta voi löytää lukuisia.

Liberté, égalité, fraternité. Vapaus, veljeys ja tasa-arvo.

Kukapa ei noita kolmea sanaa olisi joskus kuullut. Ranskan virallinen tunnuslause lienee yksi maailman tunnetuimmista valtiollisista motoista.

Myös Yhdysvaltojen tunnuslause In God we trust eli ”Jumalaan luotamme” on monille tuttu. Vähemmän tunnettu onkin jo Tšekin motto Pravda vítězí, joka tarkoittaa suomeksi sitä, että totuus voittaa. Myöskään Turkin tunnuslause Yurtta sulh, cihanda sulh eli ”Rauha kotona, rauha maailmalla” ei kuulosta kovinkaan tutulta. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suomella virallista tunnuslausetta ei ole ollenkaan. Lähimmäs omaa mottoa pääsimme vuonna 1936, kun valtioneuvoston asettama vaakunakomitea ehdotti Suomelle vaakunaa, jossa olisi teksti ”Vapaa, vankka, vakaa”. Tuolloin ehdotettu vaakuna – ja sen mukana motto – jäi kuitenkin vain ehdotukseksi. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mikä sopisi Suomelle motoksi vuonna 2010-luvulla?

Suomen motottomuuden nosti puheenaiheeksi taannoin toimittaja Toivo Haimi. Hän totesi Twitterissä, että Suomen valtiolta uupuu motto, ja kysyi samalla, mikä lausahdus sopisi motoksemme.

Haimin twiitiin alle on tullut satoja vastauksia, joiden joukosta löytyy runsaasti valinnanvaraa Suomen tunnuslauseeksi. Monet lausahduksista onnistuvat kuvaamaan Suomea ja suomalaista mielenmaisemaa perin osuvasti.

Kokosimme keskusteluketjusta joukon sananparsia, jotka tavoittavat kansakunnastamme ytimen niin, että niitä kannattaisi ehdottomasti harkita tasavallan iskulauseeksi.

1. Ei minua varten tarvii keittää.

Ensinnäkin lause kuvaa suomalaiselle kahvipöytäkulttuurille ominaista kainoa kursailua. Toisaalta se kiteyttää ylipäätään suomalaisen luonteenlaadun: Jos itse juot, voin minä seuraksi kupillisen ottaa, mutta älä nyt suotta tee minusta mitään numeroa.

Ei minua varten tarvii keittää -lause on saanut aiemminkin huomiota suomalaisen mielenmaiseman kuvajaisena. Vuonna 2017 se valittiin Ylen Docventures-ohjelman äänestyksessä kaikkien aikojen suomalaisimmaksi lauseeksi.

2. No tää nyt on vaan tämmönen...

Toteamus on tuttu erityisesti niistä tilanteista, kun suomalainen saa osakseen kehuja ja ylistystä. Halutessa lausahdusta voidaan täydentää esimerkiksi seuraavilla elementeillä:

  1. Epämääräisellä muminalla jostain ”ihan vanhasta kaapin pohjalta löytyneestä kauhtanasta”. 
  2. Kädenheilautuksella ja pään pudistuksella.
  3. Toteamuksella, että ”tässä vaan nopeasti leivoin nämä pullat, eiväthän nämä nyt mitenkään ihmeellisiä ole”.
  4. Toteamuksella, että ”ei tehdä tästä nyt mitään numeroa”.


3. Havuja, perkele!

Sisu ja tekemisen meininki yhdistyivät monissa mottoehdotuksissa. Eräs kuvaava lause löytyy hiihdon maailmasta. Vuonna 1987 Oberstdorfin MM-kisoissa hiihtoässä Marjo Matikaisen huutama ”Havuja, perkele!” tiivistää jotain olennaista suomalaisesta jämäkkyydestä.

Twitterissä Suomen motoksi ehdotetaan myös muita urheilumaailmasta tuttuja lauseita. Suosiota on kerännyt esimerkiksi keväällä 2019 MM-jääkiekon kisastudiossa Antero Mertarannan huutama ”Löikö mörkö sisään?” ja rallilegenda Markus Grönholmin ”Up in the ass of Timo” -toteamus.

4. Raastepöydästä voipi aloitella.

Vuonna 2017 näyttelijä Antti Holma kertoi Ylen radio-ohjelmassa huomanneensa, että ”raastepöydästä voipi aloitella” -lausahdus on niin suomalainen, että sen todellisen merkityksen voi ymmärtää vain ja ainoastaan suomalainen.

Mikäpä siis sopisikaan motoksemme paremmin kuin se!


5. Laitetaanko pakasteet pieneen pussiin?

Pienet muovipussit pakasteille alkavat hyvästä syystä olla katoavaa luonnonvaraa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kaupan kassojen menneinä vuosina varsin taajaan esittämä kysymys olisi iskostunut syvälle suomalaisten päihin. 

Twitterissä nostetaan esiin myös astetta modernimpi ruokakauppalausahdus. ”Jos sinulla ei ole S-etukorttia, paina ’ei S- etukorttia’ -näppäintä” -lause kaikuu nykyään S-markettien pikakassoilla joka kerta, kun joku maksaa ostoksensa.

6. Mitähän ne meistä ajattelee?

Kysymystä voi pitää suomalaisena esimerkiksi siksi, että usein suomalaiset nähdään hieman epävarmoina tyyppeinä. Toisaalta olemme hyvin kiinnostuneita siitä, mitä ulkomailla ajatellaan Suomesta ja suomalaisista.

7. Suomi mainittu – torilla tavataan!

Jatkumona ”Mitähän ne meistä ajattelee?” -lauseelle on tietenkin ilon huudahdus, joka kajahtaa kuuluviin, kun suomalaisten korviin kantautuu tieto siitä, että joku jossain ulkomailla on noteerannut Suomen.

8. No niin.

Koomikko Ismo Leikola totesi klassikkosketsissään, että ”noniin” on suomen kielen tärkein sana. No niin -tokaisulla voidaan kuvata niin innostusta, lannistusta, onnistumista, suuttumista, hämmästystä kuin vaikka pettymystä.


Älä unohda näitä!

Myös seuraavia toteamuksia ehdotetaan Twitterissä Suomen motoksi:

  • Ei tehdä tästä nyt numeroa.
  • Kohta on syksy, eikä Nokiaa enää ole.
  • Pitäkää tunkkinne!
  • Ei tartte auttaa. 
  • Sommaren är kort. 
  • Eiköhän mennä tuon suon yli niin, että heilahtaa!
  • Juuh elikkäs. 
  • Guggenheimiin ei tule valtion rahaa. 
  • Voinko minä mennä tämän kaljan kanssa tuonne?
  • Nyt ei pysty, liian hapokasta. 
  • Ei talvikunnossapitoa.
  • Vain yksi ämpäri per talous. 
  • Laitetaan sauna päälle. 

Mikä lause sopisi sinun mielestäsi parhaiten Suomen motoksi? Kerro mielipiteesi!

Vai pitäisikö moton olla jotain ihan muuta? Jaa näkemyksesi kommenteissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla