Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Joka paikassa hoetaan, kuinka pitäisi olla armollinen itselle. Höpsis! Kun rimaa nostaa, elämä paranee.

Elämänvalmentajat ja henkisen kasvun oppaat kehottavat meitä olemaan itsellemme armollisia ja höllentämään sekä tahtia että tavoitteita.

Kehotus on lempeä vastareaktio ajan hengelle, jonka tuntuu välillä ylisuorittavalta ja vaativalta. Pääministeri ja puoli hallitusta harrastaa triathlonia ja maratonia, fitnessbodaus on jokatytön trendiharrastus, työpaikalla pitäisi innovoida Suomi nousuun ja haastaa itseään epämukavuusalueella ja lounaalla vältellä gluteenia sekä huonoja hiilihydraatteja.

Siksi armollisuus kuulostaa ihanalta, varsinkin tähän aikaan vuodesta. Emmekö olekin ansainneet sen, että käperrymme suklaan ja punkun kanssa viltin alle? Tehdään jotakin sitten keväämmällä.

No, emme oikeastaan. Liika löysäily ei ole hyväksi, ei sen enempää fyysinen kuin henkinenkään.

Liiku, ihminen

Tietysti tähän vuodenaikaan, kun liikkuminen tuntuu kaikista vaivalloisimmalta, siitä on tutkimusten mukaan kaikista eniten hyötyä. Liikunta helpottaa kaamosoireita ja yleistä vetelyyttä. Ja tekee onnelliseksi: suomalaisen tutkimuksen mukaan kolme kertaa viikossa liikkuvat ihmiset ovat onnellisempia kuin he, jotka jäävät sohvalle röhnöttämään.

Mieltä piristävään liikuntaan ei tarvita personal traineria ja kuntosalia viidesti viikossa. Liikkuminen saa olla hauskaa ja helppoa. Pyöräily töihin, rappujen nouseminen, leppoisa uinti, juoruilulenkkeily kaverin kanssa. Ihan kuin ei olisi mitään rasittavaa tehnytkään.

Suklaa pois suusta

Miksei sitä keräisi ylimääräistä rasvakerrosta talven varalle kuin karhu? Siksi, että se on valitettavasti paikoillaan ensi kesänäkin.

Skarppi syöminen ei tarkoita karppausta eikä muitakaan erikoisruokavalioita. Hyvä ruokailu on yksilöllistä. Joku hyötyy gluteenittomasta, joku kasvisruuasta ja monille käy normaali sekaruoka, kunhan sitä ei mätä liikaa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan ruokailurytminkin saa itse sorvata mieleisekseen. Ei ole pakko syödä viisi kertaa päivässä, jos se ei tunnu itsestä sopivalta.

Ja mikä sitten tuntuu sopivalta? Se selviää vain kuuntelemalla itseään. Voitko hyvin, jaksatko arkea vai haluatko piiloutua maailmalta lihapiirakka kädessäsi?

Ole kivempi ihminen

Kaikki muut etuilevat jonoissa, tönivät busseissa eivätkä sano aamuisin huomenta. Klassisesti muutos lähtee itsestä, etenkin vuorovaikutustilanteissa. Jos haluat ympärillesi ystävällisiä, hyväntuulisia ja iloisia ihmisiä, saat ne vain ryhtymällä itse sellaiseksi.

Testaa viikon ajan: moikkaile, hymyile kaupan kassalla, kehu työkaverin puseroa ja puolison takapuolta. Maailma ei ehkä kertaheitolla muutu paremmaksi paikaksi, mutta ainakin oma elinpiirisi muuttuu mukavammaksi.

Ole parempi puoliso

Kumpi nousee ensin sinisen ruutunsa loisteesta ja ryhtyy hoitamaan parisuhdetta? Oikea vastaus on: sinä.

Siihen ei tosin tarvita eroottisia lautapelejä eikä parisuhdeleirejä. Lähetä vähän mietitympi ”tuotko maitoa” -tekstari, ja taputtele ohi kulkiessasi pyllystä. Röhnöttäkää yhdessä sohvalla. Kehu puolisoasi. Pian olette kuin mikä tahansa Hollywoodin Pitt–Jolie-unelmapari, tai itse asiassa parempi.

Ole ystävä

Taaskaan en saanut aikaiseksi soittaa ja nähdä kavereita. Sohvakoomassa makoillessa se harmittaa. Harva jaksaa ja ehtii arki-iltaisin kyläillä tai kestitä vieraita, mutta toisaalta: milloin hyvistä ystävistä tuli ”vieraita”?

Sohvalta voi ainakin soittaa tai whatsappailla, se on joka tapauksessa piristävämpää kuin poliisi-realityn tuijottaminen. Tai pääsetkö ystävän kanssa arkisin lounaalle tai edes kahdenkymmenen minuutin kahville? Tapaamisten ei tarvitse aina vaatia suureellisia suunnitelmia.

Näin haastat itsesi

Velttoilu on hyväksi, mutta pieninä annoksina, tietää sisusta väitöskirjaa tekevä tutkija, psykologian maisteri Emilia Lahti.

Ihminen ei toimi joko–tai-akselilla. Liika suorittaminen vetää elimistön tilaan, jossa omista kyvyistään ei saa enää parasta irti. Mutta niin tekee överiksi menevä höllääminenkin.

– Flow ei tule löllymisestä, Lahti sanoo.

Vaikka tavoitteena ei olisikaan päästä luovaan virtaustilaan, ihminen kehittyy ja on tyytyväisempi, kun ottaa resurssinsa käyttöön.

Alexander Stubbkin on joskus lähtenyt ensimmäisen kerran sille 20 minuutin lenkille.

Tee tänään yksi pieni asia

Triathlonia ei tarvitse tavoitella – joskin myös Emilia Lahti on sitä harrastanut – mutta on selvää, että sohvalla makoilun väliin on syytä sijoittaa jotakin liikuntaa. Miten se mahtaa olla niin hankalaa?

– Ihminen on evoluution myötä suunniteltu selviämään vaikeuksista, ja siksi meillä on edelleen taipumus säästää energiaa ja vältellä ponnistuksia. Usein tekemistä jäädään suunnittelemaan, Lahti sanoo.

Tekemisen suunnittelu onkin meidän monen erikoisosaamisalue. Siihen Lahdella on yksi vinkki: on vain noustava ylös sohvalta ja lähdettävä tekemään. Oli tavoite sitten maratonkunto ensi kesäksi, parempi parisuhde tai terveellisempi ruokavalio, tavoitteet kannattaa jakaa pieniin osiin, kirjoittaa ne vaikka paperille ja aloittaa niin, että tekee tänään yhden pienen asian edistääkseen tavoitettaan.

Lahti inhoaa muotitermiä ”epämukavuusalue”. Sinne ei tarvitse mennä. Siellähän tuntuu inhottavalta, ja se haittaa tekemistä.

– Ihminen toimii haastavissa tilanteissa paljon paremmin, kun saa olla omalla mukavuusalueellaan.

Lahti tarkoittaa sitä, että hyväksyy sen, mihin pystyy ja mitä osaa. Tärkeintä on olla etukäteen ajattelematta, ”etten kuitenkaan pysty”.

– Silloin ohjelmoi itsensä epäonnistumaan jo etukäteen.

Eikä ehdottomasti saa verrata itseään muihin, tavoite pitää asettaa ainoastaan suhteessa itseensä.

– Kutsun sitä Facebook-hetkeksi, eli me näemme muiden elämästä vain ne huippuhetket eikä tiedetä, mitä kaikkea siellä on taustalla. Siksi ei koskaan saa verrata itseään muihin, vaan pitää ainoastaan haastaa itsensä skarppaamaan.

Ota sisu käyttöön

Emilia Lahti tekee tällä hetkellä Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksella väitöskirjaa sisusta, maineikkaasta, suomalaisesta käsitteestä, joka saa meidät menemään läpi kuuluisan harmaan kiven.

Kun Lahti selittää sisun käsitettä ulkomaalaiselle luentoyleisölle, hän havainnollistaa sen piirtämällä ilmaan laatikon. Jos ajattelee, että laatikon sisällä on kaikki oma kapasiteetti, se on periksi antamattomuutta. Jos puristaa vielä vähän yli omien voimavarojensa, silloin on kyse sisusta. Sisu on siis siellä laatikon ulkopuolella.

– Sisua voi kuvata myös kuminauhaksi, joka venyy ihan uskomattomiin mittoihin. Mutta kun elämä on älyttömän helppoa, kuminauha vetäytyy.

Viime vuonna Lahti kysyi tutkimustaan varten tuhannelta ihmiseltä, kokivatko he, että heillä on sisua. Naiset vastasivat kyllä hiukan miehiä useammin.

– Olisi kiinnostavaa selvittää, lisääkö esimerkiksi synnyttäminen sisua. Tai ovatko työttömyyden tai avioeron kokeneet ihmiset sisukkaampia, Lahti sanoo.

Lue lisää:

30-vuotias, tee ainakin nämä asiat terveytesi eteen

Haluatko olla voittaja? Näillä keinoilla tsemppaat itsesi menestykseen

Auttaako kännykkäsovellus löytämään sisäisen rauhan?

Kuka oli kenenkin aviomies, seurustelukumppani ja salarakas, ja milloin? Tämä testi paljastaa, oletko lukenut viihdeuutisesi.

Vaikka Suomi on pieni maa, riittää täkäläistenkin julkimoiden rakkauselämässä seurattavaa, jos mielii pysyä kärryillä kaikkien telkkarista tuttujen suhdekuvioista. 

Jos luulet tuntevasi kotimaisten kuuluisuuksien lemmekkäät vaiheet kuin omat taskusi, tee testi ja selvitä, millä tolalla muistisi ja tietämyksesi ovat!

Jos tulos oli kehnonlainen, aloita rakkaudellisten uutisten seuraaminen vaikkapa päivittämällä tietosi julkkisten kesäsöpöilyistä.

Ehkäpä Suomi-kuuluisuudet ovat heikko kohtasi? Siinä tapauksessa sinua ilahduttanee Hollywood-julkkisten oikeita nimiä koskeva tietovisa.

Mikäli testi todisti julkimomuistisi olevan vailla vertaa, kannattaa seuraavaksi haastaa aivojaan vaikkapa tunnistamalla julkkisten lapsia kuvista

Kukapa ei rakastaisi jyväskyläläisiä – noita Keski-Suomen nöyriä kingejä!

Tiesit jo ehkä, että turkulaisista saa aivan parhaita ystäviä, että Oulusta tulevat Suomen itsevarmimmat ihmiset ja että tamperelaiset ovat mukavan mutkattomia

Nyt Me Naiset listasi asiat, jotka tekevät jyväskyläläisistä varsin rakastettavia.

  1. Kun sinulla on jyväskyläläinen kaveri, opit puhumaan kirjakieltä melkein huomaamattasi. Keski-Suomi ei ole murrevapaata aluetta, mutta jyväskyläläinen suodattaa turhat rönsyt kielestään ja puhuu todella selkeästi. Väärin ymmärtämisen vaaraa ei ole.
     
  2. Selkeys on mukana myös kaikessa jyväskyläläisten toiminnassa. Jos jyväskyläläinen puhuu jostain, hän myös tarkoittaa sitä ja pitää päätöksistään kiinni. Onko parempaa ystävää kuin jyväskyläläinen? (No, ehkä turkulainen pääsee lähelle.)
     
  3. Jyväskyläläinen rakastaa kaupunkiaan ja varsinkin sen vireää kävelykatua. Sitä, mitä Kauppakadulta ei löydy, ei jyväskyläläinen tarvitse.
     
  4. Jyväskyläläiset rakastavat ulkoilua ja seikkailuja monipuolisissa luontokohteissa. Kaupungista löytyy luontopolkuja, kiipeilymahdollisuuksia sekä tietenkin suuri ja mahtava Laajavuori. Laskettelemaan pääsee siis melkein keskustassa, ja samalla voi ihailla Matti Nykäsen tutuksi tekemää hyppyriä.
     
  5. Onkohan Suomessa muita yhtä kunnollisia ja hyväkuntoisia kaupunkilaisia? Mäkinen maasto ja kauniit ulkoilureitit pitävät jyväskyläläiset liikkeessä – sekä kohottavat nopeasti junantuomankin kuntoa.


    Jyväskyläläiset ovat tottuneet siihen, että kaupungin silloilla tuulee aina. Kuva: Shutterstock
    Jyväskyläläiset ovat tottuneet siihen, että kaupungin silloilla tuulee aina. Kuva: Shutterstock



     

  6. Tosin, kaupunki on ihanan kompakti. Sen ympäri ja läpi jaksaa kävellä ja pyöräillä heikompikuntoinenkin. Jyväskylässä tuntuu kuin kaikki tärkeä olisi sijoitettu viiden kilometrin säteelle, mutta silti sieltä löytyy kaikkea. Jyväskylä = iso minijyvänen. Eli sellainen ihastuttavan pieni, mutta kokoaan suurempi kylä!
     
  7. Maan kaunein yliopistokampus sijaitsee Jyväskylässä. Vaikka akateeminen maailma ei muuten kiinnostaisikaan, jyväskyläläinen käy mielellään ulkoilemassa kampusalueilla ja imee kulttuurin sekä sivistyksen ilmaa siellä. Lähde mukaan ja pyydä jyväskyläläistä ystävääsi tai tuntematonta näyttämään ainakin Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset.
     
  8. Jyväskylä tunnetaan muutenkin opiskelijakaupunki-imagostaan. Se on yksi suomalaiskaupungeista, jossa on väkilukuun suhteutettuna eniten opiskelijoita. Eläväinen ja nuorekas opiskelijakulttuuri tarttuu helposti, ja elämä pysyy vireänä tässä jatkuvasti kehittyvässä kaupungissa.
     
  9. Kaupungissa on myös maan ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta, joka on jo yksistään loistava syy kutsua Jyväskylää Suomen Ateenaksi.
     
  10. Jyväskyläläiset eivät pelkää vettä! Rannat ovat lähellä, ja joka paikassa pääsee uimaan. Ollaanhan keskellä Järvi-Suomea! Vesireittejä pitkin pääsee aina vaikka Lahteen saakka, ja Rantaraitti on yksi Suomen kauneimmista ulkoilureiteistä.
     
  11. ”Jyväskyläläiset ovat sellaisia itsevarmoja menestyjiä, jotka eivät tee itsestään numeroa”, kertoo yksi jyväskyläläisten ystävä, joka vierailee usein kaupungissa. Ammattikorkeakoulussa sijaitseva Tiimiakatemia on upea esimerkki jyväskyläläisestä menestystarinasta. Noin 25 vuotta sitten perustettu Tiimiakatemia uskoo tietenkin tiimityöskentelyyn ja yhdessä tekemällä oppimiseen, ja sieltä on käynnistynyt monia onnistuneita yritysprojekteja.
     
  12. Jyväskyläläinen osaa juhlia ja nauttii kulttuurista. Suurajot, Jyväskylän kesä, Wemmi-markkinat… Melkein joka viikko kaupungissa on joku suuri tapahtuma.  
     
  13. Mutta kun jyväskyläläinen juhlii, hän tekee sen tyylillä. Kun baarissa on vaikkapa oululainen, tamperelainen ja jyväskyläläinen, oululainen kertoo härskeimmät jutut, tamperelainen juhlii pisimpään ja jyväskyläläinen lähtee kotiin silloin, kun bileet ovat vielä parhaimmillaan!
     
  14. Rakastatko makeaa? Suuntaa silloin Vaajakoskelle, tuohon kaupunginosaan, joka on tuttu herkullisesta Pandan-tehtaasta ja Naissaaren viehättävästä kahvilasta. Ihminen ei voi olla koskaan onneton, jos hänellä on laku- ja suklaatehdas naapurissa.
     
  15. Jyväskylä ja sen asukkaat ovat kätevästi keskellä Suomea. Tarvitseeko tähän enää muita perusteluja?
    Leppoisaa kylämeininkiä. Tietenkin Jyväskylässä! Kuva: Shutterstock
    Leppoisaa kylämeininkiä. Tietenkin Jyväskylässä! Kuva: Shutterstock

 

Kerro sinäkin mielipiteesi alla!

Millaisia jyväskyläläiset ovat sinun mielestäsi? Sana on vapaa alla olevassa kommentointikentässä.