Pipliaseurasta luvataan, että vanhemmatkin lukijat tulevat ymmärtämään tekstin!

Uudesta testamentista tulee uusi käännös syksyllä! Ne, jotka muistavat vielä edellisen kerran, alkavat olla jo tukevassa keski-iässä: nykyinen käännös on peräisin vuodelta 1992. Silloin keskusteltiin julkisuudessa muun muassa siitä, kuinka pöyristyttävää oli jouluevankeliumissa esiintyvän Syyrian maaherran muuttuminen Kyreniuksesta Quiriniukseksi.

Ensi syksynä saatamme päästä pöyristymään siitä, että Maria ei laskekaan vastasyntynyttä lastaan seimeen vaan eläinten ruokakaukaloon. Uudessa käännöksessä on nimittäin ajateltu nuorisoa, jolle uskonnollinen kieli ja vanha maataloussanasto on vierasta.

UT2020 ilmestyy vain digitaalisena ja on ajateltu luettavaksi erityisesti kännykästä –  tai kuunneltavaksi. Kirkkoraamattuna säilyy edelleen vuoden 1992 käännös. Pipliaseurasta kerrotaan, että uudistustyöhön ei alettu niinkään nykyisen version muinaisuuden takia vaan siksi, että haluttiin tehdä heti alusta lähtien digitaaliseksi julkaisuksi paremmin sopiva käännös. Uusi versio pyritään lisäksi saamaan sellaiseksi, että parikymppinen lukijakin ymmärtää sen.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Ysikakkonen on pääosin ihan ymmärrettävää kieltä, mutta sen kääntäminen aloitettiin jo 70-luvulla. Tässä ajassa kielessä näkyy jo muutoksia. Myös sanomisen tapa on eri tavalla kirjallinen kuin mihin mobiilikäännöksessä pyritään, UT2020-hankkeen vetäjä Terhi Huovari kertoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Huovari, eksegeetti Niko Huttunen ja kieliasiantuntija Tuomas Juntunen vastaavat kiperiin UT-kysymyksiin.

Joko moni on järkyttynyt siitä, että jos UT2020 suunnataan parikymppisille, seuraavassa Raamatunkäännöksessä on enää pelkkiä emojeja?

”Sellaista palautetta ei ole vielä kuulunut! Tässä uudessa versiossa ei myöskään tavoitella selkokieltä vaan vivahteikasta suomea, joka välittää mahdollisimman hyvin alkukielen merkityksiä ja tyyliä. Mobiilikäyttäjää on ajateltu niin, että suositaan lyhyitä lauseita, pääasiat sijoitetaan päälauseisiin ja sanajärjestys pidetään suomen kielelle luonnollisena. Yksi pitkä ja polveileva Kolossalaiskirjeen kohta on esimerkiksi pilkottu viideksi eri virkkeeksi.  Teksti jaetaan lyhyisiin jaksoihin, joilla on kullakin oma otsikkonsa.”

Onko totta, että Lucifer poistuu, seimi muuttuu ruokakaukaloksi ja samarialainen ei ole enää laupias vaan hyväsydäminen?

Lucifer on tosiaan poistumassa, Perkele tekee paluun! Paholainen on meillä Paholainen, Saatana, Perkele tai Paha.

Mutta käännös on vielä kesken, sanavalintoja testataan parhaillaan ja ne varmistuvat loppukesästä. Johtotähtenä on ollut ymmärrettävyys, ja toisaalta uskollisuus alkukielen merkityksille. Esimerkiksi autuas on kääntynyt onnelliseksi, kiusaus koettelemukseksi tai testiksi ja opetuslapsi oppilaaksi.

Sanavalinnat eivät ole helppoja: esimerkiksi seimen tai laupiaan säilyttäminen on myös tyylikysymys. Eri mielipiteitä esiintyy yksilöistä ja kirkkokunnista riippuen. Ortodoksit esimerkiksi näkevät, että Jeesuksen syntymäpaikka on luola tai ehkä eläinten suoja, mutta ei talli. Äänestämään ei ole kuitenkaan vielä jouduttu.”

Olen luullut, että vanhurskas tarkoittaa tosiuskovaista, mutta sitten menin tekemään Pipliaseuran testin. Olenko siis ollut väärässä?

”Olet. Kreikankielinen sana dikaios tarkoittaa lähtökohtaisesti oikeamielistä (vrt. englannin righteous), mutta käyttöyhteys antaa myös sellaisia merkitysvivahteita, ettei suomennoksessa selvitä vain yhdellä sanalla. Käyttöyhteydestä riippuen käännös voi olla myös muun muassa ’syytön’, ’Jumalan hyväksymä’ tai ’kunnollinen’.”

En tajua Raamatun kertomuksista välillä mitään, vaikka ymmärtäisin sanat. Harkitsitteko, että kääntämisen lisäksi siirtäisitte tapahtumat 2000-luvun suomalaisten elämänpiiriin?

”On ollut selvää, ettei kertomuksia muuteta. Lukija voi halutessaan tutustua taustamateriaaliin, joka tarjoaa lisätietoa aihepiiristä.

Ammattilaistenkin on vaikea saada joskus Raamatusta selvää. Joskus lähtöteksti on sekava, joskus taas vaikea käsittää, jos ei tunne aikakauden arkielämää. Ironian tunnistaminen on myös tekstistä usein vaikeaa, ja se pätee Uuteen testamenttiinkin.”

Mitä yllättävää on käynyt ilmi käännöstä tehdessä?

”Raamatun alkuteksti on paljon värikkäämpi kuin mihin me olemme aiemmissa käännöksissä tottuneet. Erityisesti on yllättänyt Raamatun tyylillinen monimuotoisuus.

Monet Uuden testamentin tekstit eivät ole kirjallisesti erityisen korkeatasoisia. Markuksen evankeliumi on oppimattoman kirjoittajan kömpelöä kerrontaa. Ilmestyskirja taas on välillä lähempänä karkeaa katukieltä. Paavalin kirjeiden kreikka on joskus kankeaa ja ajatus katkeilee kesken sanelun. Kaikkia näitä piirteitä olemme tuoneet nyt esiin rohkeammin kuin aiemmissa käännöksissä on katsottu sopivaksi.”

Tosi-Usko

Uusi käännös tulee ilmeisesti jälleen demonisoimaan kansanuskoa? Perkele ei ole millään tavalla etymologisesti johdettavissa Raamatun sisältöihin vaan sen juuret ovat ns. pakanallisessa metsäperinteessä. Aivan kuten myös Jumalakin on taivasta tarkoittava suomalaisugrilainen sana. Voisitteko jo lopettaa kulttuurisen omimisen ja keksiä omat sanat uskomusjärjestelmäänne? En usko, että nuoretkaan käyttävät Perkelettä kristillisessä yhteydessä vaan sen pakanallisen kaiun sekä onomatopoeettisen jyrinän vuoksi. Ettekö voi vieläkään edistää omaa uskoanne ilman toisten vähättelemistä ja alas painamista?

Sisältö jatkuu mainoksen alla