Tee Me Naisten eeppinen kaupunkivisa ja selvitä, oletko karavaanaritason Suomi-tietäjä.

Viihdytkö tutuissa nurkissa vai tunnetko jokaisen niemennokan ja notkelman? Olemme koonneet kymmenen kuvaa suomalaisista ikoneista ja monumenteista, jotka liittyvät johonkin tiettyyn suomalaiseen kaupunkiin.

Osaatko yhdistää kuvan oikeaan kaupunkiin?

 

 Minaj saa levyilleen kenet vain, milloin vain. 

Nicki Minajin neljäs albumi Queen on tehty vain yhden tavoitteen savuttamiseksi; paaluttamaan Onika Tanya Marajin asema hiphopin kiistattomana kuningattarena. Some-seuraajien ja Spotify-kuuntelijoiden määrissä mitattuna asiasta ei ole ollut epäselvyyttä pitkään aikaan, mutta nyt Minaj haastaa myös miespuoliset kollegansa.

Atmosfäärisen, kokeilevan räpin sekä puhtaiden radiopoppisten kesken musiikillisesti jakautuvissa kappaleissa hän antaa sanansäilän heilua niin rivosti, että se saa monet miespuoliset jenkkiräppärit kuulostamaan pyhäkoulupojilta. Esimerkiksi Barbie Dreams siekailematon seksismi saa pohtimaan afroamerikkalaisen kulttuurin ronskia ilmaisunvapautta suhteessa keskiluokkaiseen pohjoismaiseen estetiikkakäsitykseen. Ei ole sattumaa, että Yhdysvalloissa listaykköseksi nousevat hiphop-levyt jäävät Suomessa uein kokonaan top-20:n ulkopuolelle. 

Mutta kyllä jotkut valkonaamatkin Minajin kyydissä pysyvät. Eminemin Majesty-kappaleessa valonnopeudella ampuma vierailijaverse, yksi hänen uran sähäkimmistä, pönkittää sekin Minajin asemaa hiphopin ylipapittarena; hän saa levyilleen kenet vain, milloin vain. 

Nicki Minaj: Queen (Cash Money)

 

Listen to #Queen on @spotify now!!!!!

A post shared by Barbie® (@nickiminaj) on

 

Hittiromaanin filmatisointi kertoo paperittomuudesta ja pakolaisuudesta huumorin keikoin.

Intialainen huijarifakiiri Aja (Dhanush) joutuu ihmeelliselle matkalle ympäri maailman. Kaikki saa alkunsa siitä, kun hän matkustaa Ranskaan etsimään isäänsä, jota ei ole koskaan tavannut. Ajan lapsuus kului Ikean katalogia selaillen ja länsimaisesta elintasosta haaveillen. Niinpä hän suuntaa Pariisissa ensimmäisenä lähimpään huonekaluliikkeeseen. Ajalla ei ole varaa yösijaan, joten hän päättää yöpyä vaatekaapissa. Valitettavasti juuri kyseinen kaappi raijataan Britanniaan ja Aja päätyy sen mukana vahingossa Lontooseen.

Ranskalaisen Romain Puértolasin vuonna 2013 ilmestynyt esikoisromaani Fakiiri joka juuttui Ikea-kaappiin oli kansainvälinen hitti. Satiiri kritisoi globalisaatiota ja käsitteli sen lieveilmiöitä huumorin avulla. Kanadalainen Ken Scott on filmatisoinut kirjasta elokuvan Fakiiri joka juuttui vaatekaappiin. Tuntuu siltä, ettei ohjaaja ole osannut päättää, missä tyylilajissa tarinan kertoisi, joten hän on hosunut vähän joka suuntaan. Tehosekoittimeen on sullottu romanttista komediaa, vakavahenkistä draamaa, aikuisten satua, heittäytyvätpä henkilöhahmot välillä laulamaan ja tanssimaan kuin Bollywood-musikaalissa konsanaan. Juonikaan ei meinaa pysyä kasassa, vaan rönsyilee hallitsemattomasti sinne tänne.

Tyylillisiä esikuvia ovat Intiaan sijoittuvat hyvän tuulen elokuvat Slummien miljonääri ja The Best Exotic Marigold Hotel. Ensin mainitulta on lainattu rakenne: Aja kertoo kokemuksistaan samaan tapaan takaumin kuin Slummien miljonäärin päähenkilö Jamal. Jälkimmäisestä puolestaan on imetty vaikutteita visuaaliseen ilmeeseen. Kummassakin elokuvassa Intia hehkuu lämpimissä väreissä ja katsottavaa ja ihmeteltävää riittää. Myös Pariisissa ja Roomassa herkutellaan nähtävyyksillä.

Teemojaan eli paperittomuutta ja pakolaisuutta elokuva käsittelee melko naiivisti. Silti se onnistuu antamaan pakolaisille kasvot ja esittämään heidät tavallisina ihmisinä, joilla on toiveita ja unelmia, sen sijaan, että heitä kuvattaisiin vain kasvottomina ”pakolaistulvana” vyöryvän massan osana. 

Fakiiri joka juuttui vaatekaappiin ** ½