ADHD:ta sairastavan aikuisen arki näyttää parhaimmillaan energiseltä ja luovalta. Kuva: Shutterstock
ADHD:ta sairastavan aikuisen arki näyttää parhaimmillaan energiseltä ja luovalta. Kuva: Shutterstock

Uutuuskirjassa muistutetaan siitä, että vaikka AHDH:ssa on omat hankaluutensa, sairaus on loppujen lopuksi paljon monimuotoisempi kuin moni ajattelisi.

Mitä ADHD:sta tulee ensimmäiseksi mieleen? Todennäköisesti ala-asteikäinen poika, joka häiriköi oppitunnilla, ei pysy millään paikoillaan, eikä jaksa keskittyä.

Näin toteaa ruotsalainen lääkäri, psykiatri ja kirjailija Anders Hansen. Vastaavanlainen ajatus ADHD:sta on hänen mukaansa hyvin yleinen. Monissa tapauksissa se toki on myös totuudenmukainen, mutta ei läheskään aina.

Hansenin tuore teos ADHD voimavarana – Missä kohtaa kirjoa olet? (Atena) käsittelee juuri tätä aihetta. ADHD:seen liittyy monia pinttyneitä, usein pääasiassa negatiivisia käsityksiä, minkä vuoksi kokonaiskuva sairaudesta on hakoteillä.

”ADHD:seen liittyy monia positiivisia asioita, jotka jäävät herkästi negatiivisten oireiden varjoon.”

– Halusin kirjassa tuoda esille, että ADHD ei ole sairautena niin mustavalkoinen kun helposti ajatellaan. Jokainen meistä on niin sanotulla ADHD-linjalla. Se ei tarkoita, että kaikilla on on ADHD vaan sitä, että kaikilla on enemmän tai vähemmän ADHD:n piirteitä, Hansen sanoo.

– Jos piirteitä on todella paljon, voidaan diagnosoida ADHD. Se on kuitenkin usein vaikeaa, koska sairautta ei voi todeta millään yksittäisellä testillä.

Kirjassa pureudutaan ADHD:n stereotypioihin sekä niiden rikkomiseen. Hansen korostaa, että vaikka ADHD:seen liittyy paljon hankalia oireita, kuten levottomuutta ja keskittymisvaikeuksia, sairaudessa on myös paljon positiviisia piirteitä.

– ADHD:seen liittyy monia positiivisia asioita, jotka jäävät herkästi negatiivisten oireiden varjoon. ADHD:ta sairastava voi olla esimerkiksi erittäin luova, energinen ja kyvykäs hahmottamaan isoja kokonaisuuksia sekä hyvä ajattelemaan lateraalisti eli niin sanotusti laatikon ulkopuolelta, Hansen sanoo.

– ADHD:ta ei silti pidä missään nimessä vähätellä, sillä sairaus voi olla monelle erittäin vaikea. Mielestäni on silti tärkeää tuoda esille sairauden hyviä puolia, koska ADHD on paljon moniulotteisempi sairaus kuin usein ajatellaan.

Anders Hansenin mielestä on tärkeää muistaa, että ADHD:ssa on sekä hyviä että huonoja puolia, ei vain jompaa kumpaa. Kuva: Stefan Tell
Anders Hansenin mielestä on tärkeää muistaa, että ADHD:ssa on sekä hyviä että huonoja puolia, ei vain jompaa kumpaa. Kuva: Stefan Tell

ADHD:n monipuolisuuden ymmärtäminen on tärkeää varsinkin sen takia, että sairaus on herkästi leimaava – sekä omissa että muiden silmissä.

– Jos ADHD:ssa keskittyy vain negatiivisiin asioihin, sitä sairastava voi ajatella, ettei ADHD:n takia voi päästä esimerkiksi yliopistoon, elää tavallisessa parisuhteessa tai menestyä myöhemmin elämässään, Hansen sanoo.

– ADHD:seen liittyy paljon erilaisia harhaluuloja siitä, millainen sitä sairastava ihminen on. Siksi ADHD:ta ja sen oireistoa ei pitäisi yleistää liikaa. Ihmismieli on lopulta paljon monimutkaisempi kuin määritelty taudinkuva. ADHD:ta sairastavat eivät ole kaikki samanlaisia.

”Monilla yrittäjillä on paljon ADHD-piirteitä.”

ADHD:ta sairastava ei siis todennäköisesti juokse seinillä tai ole edes välttämättä merkittävän huono keskittymään. Esimerkiksi se energinen ja harvinaisen luova ja aikaansaava tyyppi työpaikalla voi sairastaa ADHD:ta.

– On kiinnostavaa, että esimerkiksi monilla yrittäjillä on paljon ADHD-piirteitä. Se ei tietenkään tarkoita, että kaikista ADHD:ta sairastavista tulee menestyviä bisnesihmisiä. On kuitenkin olennaista tiedostaa, että myös se on hyvin mahdollista. Sairauden positiivisia puolia voi myös opetella hyödyntämään, Hansen sanoo.

Anders Hansenin teos ADHD voimavarana – Missä kohtaa kirjoa olet? (Atena) ilmestyy perjantaina 10.8.

Sairastatko itse ADHD:ta? Kerro meille kokemuksistasi!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.