Kuvat
Nordisk Film
Sanna Stellan ja Jenni Kokander ovat mukana Fingerpori-elokuvassa.
Sanna Stellan ja Jenni Kokander ovat mukana Fingerpori-elokuvassa.

Umpisurkea Fingerpori-komedia ontuu puujalkavitsistä toiseen, kirjoittaa elokuvakriitikko Martta Kaukonen.

Pertti Jarlan poliittisesti epäkorrektiin huumoriin nojaava sarjakuva Fingerpori on naurattanut Helsingin Sanomien lukijoita jo 12 vuoden ajan.

Sarjakuva on niin suosittu, että on tavallaan ymmärrettävää, että siitä haluttiin vääntää elokuva. Filmatisoinnin ongelma oli kuitenkin ilmeinen hankkeen alusta lähtien.

Yleensä sarjakuvafilmatisoinnit perustuvat sarjakuvalehtiin tai -albumeihin, joissa on tarina ja juoni. Fingerpori sen sijaan on sanomalehtistrippi eli yhdessä sarjakuvassa on korkeintaan kolme ruutua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

On Fingerporissa toki juonentynkääkin. Miljöö ja henkilöhahmot pysyvät samoina ja menneisiin tapahtumiin viitataan. Strippiformaatti kuitenkin rajoittaa pitkien juonenkaarten luomista. Miten siis muokata elokuvaksi melko hajanainen kokoelma vitsejä?

Mahdottoman tehtävän eteen ovat joutuneet ohjaaja Mikko Kouki ja elokuvan hänen kanssaan käsikirjoittanut Petja Lähde. Ratkaisua on haettu jakamalla elokuva neljään osaan, joilla ei ole juuri mitään yhteistä toistensa kanssa. Jokaisen pääosassa koheltaa joku Fingerporin suosituimmista hahmoista: kaupunginjohtaja Homelius (Kari Väänänen), Rivo-Riitta (Jenni Kokander), Krapula-Päivi (Pirjo Lonka) ja Heimo Vesa (Santtu Karvonen). 

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Yksi hauska kohtaus

Vaikka elokuva on pilkottu neljään osaan, joita ei oikeastaan edes yritetä liimata toisiinsa, yksittäiset osatkaan eivät silti meinaa pysyä kasassa. Juonta niissä ei ole kuin nimeksi, sen verran vain, että päästään ontumaan puujalkavitsistä toiseen. Vitsit, jotka ovat sarjakuvastripissä hauskoja, eivät riitä kantamaan kokonaista elokuvaa.

Elokuvan ainut oikeasti hauska kohtaus on Rivo-Riitan illallinen manspleinaajan kanssa. Huumori ei tyssää yhteen herjaan, vaan kantaa sentään koko kohtauksen ajan. Viimeistään kohtauksen nähtyään ymmärtää, että näillä aineksilla elokuvasta ei olisi saanut muokattua edes sketsisarjaa. Sketsikin sentään kestää yleensä yhtä sutkausta pidempään.

Mukana on monta sarjakuvan ystävien suosikkivitsiä, kuten vaatekauppaan sijoittuva huuli, jossa Jeesus on sovittanut vaatteet asiakkaan puolesta. Ehkä sarjakuvan fanaattisimmille faneille riittää se, että näkee tutun vitsin kuvitettuna valkokankaalla.

Aivan kuin elokuva ei olisi jo koetellut katsojan kärsivällisyyttä tarpeeksi, sen lopuksi kuullaan Teflon Brothersin ja Kalevauva.fin hirvittävä korvamato Juhannussimaa.

Fingerpori * 1/2

Ensi-ilta 16.10.

Vierailija

Kuvasta päätellen Kokander ainakin eläytyy Rivo-Riittan rooliin täpöillä. Yleensä kriitikoiden ja valtaväestön maku saattaa erota melkoisesti joten elokuva täytyy vain katsoa ja miettiä ihan ite omalle kohalleen.

....

Ainakaan tämän leffan mainos telkkarissa ei ole sopiva näytettäväksi illalla siihen aikaan, kun lapset ovat hereillä. Ihan sama mitkä mainoksessa olevan laulun oikeat sanat ovat, mutta ne kuulostavat ihan joltain muulta. Juuri päiväkodissa kuulin pienen pojan tätä laulun pätkää laulavan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla