Iso-Britannian salaisen palvelun agentit kolkuttavat kirjastonhoitaja Joan Stanleyn ( Judi Dench) ovelle ja pidättävät eläkeläisnaisen syytettynä maanpetoksesta. Kuva: Finnkino
Iso-Britannian salaisen palvelun agentit kolkuttavat kirjastonhoitaja Joan Stanleyn ( Judi Dench) ovelle ja pidättävät eläkeläisnaisen syytettynä maanpetoksesta. Kuva: Finnkino

Näkymätön nainen sopii vakoojaksi, todistaa tositapahtumiin perustuva draama Red Joan.

Vuonna 1999 paljastui, että 87-vuotias brittiläinen eläkeläinen Melita Norwood (1912–2005) olikin itse asiassa KGB:n vakooja. Edes median Vakoojamummoksi nimeämän Norwoodin tyttärellä Anitalla ei ollut aavistustakaan siitä, että äiti oli yksi Neuvostoliiton tärkeimmistä agenteista.

Trevor Nunn on ohjannut taruakin ihmeellisimmistä tositapahtumista draaman Red Joan. Norwoodin nimi on muutettu Joan Stanleyksi, joten elokuvan ei tarvitse seurata tosielämän tapahtumia uskollisesti. Pääosissa nähdään Judi Dench ikääntyneenä ja Sophie Cookson nuorena Joanina.

Ohjaaja Nunn ja käsikirjoittaja Lindsay Shapero ovat ilmeisesti luottaneet siihen, että kiehtova tositarina riittää sellaisenaan kantamaan elokuvaa. Niinpä leffan dramaturgia on laiskanpuoleinen eikä siinä ole jännitettä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Joanin elämää seurataan kahdella eri aikatasolla. Joanin paljastumista seuraavista poliisikuulusteluista siirrytään välillä 1940-luvulle Joanin nuoruutta ja vakoojan uraa kuvaaviin takaumiin. Katkelmat Joanin kuulusteluista jäävät niin pinnallisiksi, että ne olisi yhtä hyvin voinut jättää pois.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tarinan kiinnostavimman annin eli tapaukseen liittyvät moraalikysymykset leffa kuittaa pikaisesti. Toimittaako Joan KGB:lle ydinpommin piirustukset siksi – niin kuin hän itse väittää –, että hän uskoi estävänsä sillä tavalla kolmannen maailmansodan? Joan nimittäin järkeilee, että jos Neuvostoliitollakin – niin kuin Yhdysvalloilla – olisi käytössään ydinpommi, kumpikaan osapuoli ei uskaltaisi käyttää omaansa. Vai oliko kyse maanpetturuudesta?

Mielenkiintoisimmillaan elokuva on sivutessaan 1940-luvulle ominaista sovinismia. Joan on Cambridgen yliopiston lahjakkaimpia ydinfyysikkoja, mutta miehille hän on aina pelkkä sihteeri tai palvelija – ellei suorastaan aivan näkymätön. Näkymättömyys onkin Joanin menestyksen salaisuus, sillä kenellekään ei tule edes mieleen epäillä nuorta naista vakoojaksi.

Red Joan ** 1/2

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla