Pitääkö tosiaan olla nainen huomatakseen, miten tökerösti mies voi naista kohdella?

Haastattelin Me Naisten uusimpaan numeroon sukupuolensa korjannutta Zoe Fosteria. Ulostulollaan Zoe on mukana vähentämässä sukupuolen moninaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja. Pitkän prosessin jälkeen hän elää vihdoin naisena, jollaiseksi oli itsensä aina kokenut.

Miehen kehossa elettyjen noin 40 vuoden jälkeen Zoe tekee nyt havaintoja naisena olemisesta ja kohtelusta. Siitä, miten baarissa mies voi yhden moin jälkeen tarttua kaksin käsin peräsimeen. Tai miten suoraan naisen ulkonäköä kommentoidaan hyvässä ja pahassa. Tai miten naiselta ei oteta vastaan polkupyörän korjausvinkkejä – ei vaikka Zoe on harrastanut pitkänmatkanpyöräilyä koko elämänsä, vaihtanut ketjuja ja korjannut vaihteistoja enemmän kuin keskiverto retkifillaristi.

Zoe korjasi sukupuolensa miehestä naiseksi. Prosessi kesti monta vuotta.
Zoe korjasi sukupuolensa miehestä naiseksi. Prosessi kesti monta vuotta.

Teki mieli halata Zoeta ja sanoa, että voi kuule. Ei se noihin fillarinkorjausvinkkeihin jää.


Tuntuu hassulta, etteivät nämä tavalliset ankeudet ole pistäneet silmään miehenä. Pitääkö tosiaan olla nainen huomatakseen, miten tökerösti mies voi naista kohdella?

Teki mieli halata Zoeta ja sanoa, että voi kuule. Ei se noihin fillarinkorjausvinkkeihin jää. Odotas vain, kun hame päällä neuvot naapuriasi lattian laatoittamisen vaiheissa tai suosittelet viehettä Tokmannin kalastusosastolla pyörivälle poikaporukalle. Tai kun kuudetta kertaa piirrät saksalaispoliisille kolarin tapahtumaketjua: kyllä, se oli tuo Jürgen, joka menetti autonsa hallinnan ja ei, minä en tässä suoralla motarilla kääntynyt poikittain ja jättäytynyt hänen alleen vain koska olen nainen.

Ennakkoluuloja riittää vähennettäviksi vielä pitkään. Tervetuloa joukkoihin, rohkea sisko!