Me Naiset
|
Viivi Aaltovesi
Matti Nykäsen urheilu-ura oli vertaansa vailla suomalaisella mittapuulla. Kuva: Sanoma-arkisto
Matti Nykäsen urheilu-ura oli vertaansa vailla suomalaisella mittapuulla. Kuva: Sanoma-arkisto

Matti Nykänen oli yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä suomalaisurheilijoista, mutta myös paljon muuta – ja osalla suomalaisista on kokemusta vain jälkimmäisestä Matista. 

Mäkihyppääjä ja viihdealan ammattilainen Matti Nykänen (1963–2019) on osoittautunut kuolemansa jälkeisinä päivinä kansallissankariksi vailla vertaa. Mäkikotkan legendaarisuutta ovat muistelleet sekä julkisuuden henkilöt että tavalliset ihmiset, joille Matin urheilusaavutukset toivat takavuosina iloa.

Viimeisin Matti-uutinen on, että Matti Nykäselle harkitaan valtiollisia hautajaisia. Urheiluministeri Sampo Terho (sin.) kertoo Ylellä selvittävänsä asiaa. 

Totta on, ettei koko Suomen historiasta löydy monta yhtä menestynyttä urheilijaa kuin Matti Nykänen. Hän oli kuitenkin myös ”ristiriitainen hahmo”, mikä on kaunis tapa sanoa, että hän oli vuosien ajan pahasti päihderiippuvainen ja syyllistyi toistuvasti väkivaltarikoksiin. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Matti-uutisoinnissa niin kutsuttu ristiriitaisuus ei ole jäänyt huomiotta. Esimerkiksi Saska Saarikoski kirjoittaa Helsingin Sanomissa Matin muistokirjoituksessa, että ”Nykäsen elämä sai synkän käänteen vuonna 2004, kun hänet tuomittiin yli kahden vuoden vankilarangaistukseen tapon yrityksestä”. Pian vankilasta vapautumisen jälkeen Mattia epäiltiin vaimon pahoinpitelemisestä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Muistokirjoituksen mukaan törkeäksi pahoinpitelyksi käräjäoikeudessa muuttunut tapon yritys oli siis ”synkkä käänne” rikoksen tekijälle, ei uhrille.

Sosiaalisesta mediasta näen, että Matin suuruuden päivinä lapsuuttaan, nuoruuttaan tai aikuisuuttaan eläneillä on ihania, henkilökohtaisia muistoja siitä, miten hienoilta Matin voitot tuntuivat. Jotkut onnekkaat ovat jopa tavanneet Matin takavuosina. 

Matti Nykäsen maine näyttää olevan sukupolvikysymys. 

Olen syntynyt vuonna 1992, ja minun ensimmäinen Matti-muistoni lienee joku niistä kymmenistä, ellei sadoista ikävistä Matti-aiheisista lööpeistä, jotka olen ruokakaupan kassajonossa nähnyt. Voimakkaimmin mieleeni ovat painuneet Matin pahoinpitelemää Mervi Tapolaa koskevat uutiset.

Sellaista muistoa ei tietenkään viitsi päivittää Facebookiin. Kuolleistahan ei Suomessa saa puhua pahaa.

Kirjailija Helmi Kekkonen julkaisi tuoreeltaan Matin kuoleman jälkeen blogikirjoituksen, jossa hän muistutti Matin pahoinpitelytuomioista ja kritisoi sitä, miten parisuhdeväkivallasta puhutaan Suomessa

Näyttelijä Pihla Viitala julkaisi Instagram-tilillään kuvakaappauksen tuosta blogikirjoituksesta, mikä johti valtavaan paheksuntaan, somekohuun ja anteeksipyyntöön. Nyt sekä Pihla Viitalan Instagram-postaus että Helmi Kekkosen blogikirjoitus on poistettu.

Tuoreeltaan kuoleman jälkeen ei ole hyvätapaista kaivella vainajan elämän ikävimpiä tapahtumia. Tavasta, jolla ihailtu urheilusankari ilmensi suomalaisen yhteiskunnan pimeitä puolia, on silti voitava puhua.

Lisäksi on asiallista kysyä, ovatko kansallissankarin asema ja valtiolliset hautajaiset sopivia kunnioituksenosoituksia toistuvasti tuomitulle väkivaltarikolliselle.

Valtiolliset hautajaiset ovat viime vuosikymmeninä käyneet äärimmäisen harvinaisiksi. Wikipedian listauksen mukaan valtiollisin menoin on vuosina 1990–2018 haudattu vain kahdeksan suomalaista, viimeisimpänä presidentti Mauno Koivisto

Kaiken kaikkiaan valtiolliset hautajaiset on Suomessa suotu 75 miehelle ja neljälle naiselle. Olympiavoittajia on muistettu valtiollisilla hautajaisilla viidesti.

Jos Matti Nykänen tunnettaisiin vain olympiavoitoistaan ja muista urheilusaavutuksistaan, valtiolliset hautajaiset olisivat hieno tapa muistaa edesmennyttä mäkikotkaa. Matin elämässä urheilu-uran jälkeen tapahtuneet asiat ovat kuitenkin yhtä lailla osa häntä – ja harmillisesti moni meistä nuorista suomalaisista muistaa lähinnä ne. 

Rikostuomiot eivät himmennä Matin urheilusaavutuksia, mutta olympiamitalit eivät myöskään tee rikoksia tekemättömiksi. 

Vierailija

Kaksinaismoralistinen kirjoitus lehdeltä, joka vuodesta toiseen tekee täysin kritiikittömiä juttuja väkivallasta ja rattijuoppoudesta tuomitusta julkkisnaisesta.

Vierailija

Matin ikätoverina totean, että Matti on valtiolliset hautajaiset ansainnut. Ja toivomansa patsaan Jyväskylään. Matti tuotti urheilusaavutuksillaan niin paljon iloa Suomen kansalle, että kunnon hautajaiset ja patsas ovat vähintä millä kiittää häntä. Kotikasvatukseni mukaan "Vainajista ei kuulu kirjoittaa tai puhua rumia.". Toivoisin, että tämä opittaisiin muissakin kodeissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla