Jenni Kokander uskoo, että terveys on muutakin kuin vihersmoothie. Twitter: @jkokander
Jenni Kokander uskoo, että terveys on muutakin kuin vihersmoothie. Twitter: @jkokander

Myös minusta on tullut se tylsä aikuinen, joka toivoo terveyttä, koska tiedän nyt, että se ei ole itsestäänselvyys, Jenni Kokander kirjoittaa.

Muistan elävästi sen hämmennyksen, joka valtasi minut lapsena, kun kysyin joltain aikuiselta ”mitä toivot kaikkein eniten maailmassa”. Vastaus oli poikkeuksetta ”kyllä mä toivon terveyttä itselle ja kaikille läheisille”.

Lapsen maailmassa terveys on vallitseva olotila ja sen vastakohta sairaus tarkoittaa vapaapäivää päiväkodista, mariekeksejä, jaffaa ja sympatiaa. Lapsena aikuisten toive terveydestä oli kuin heittäisi kankkulan kaivoon kaikki ponilinnat, uudet pyörät ja kaverisynttärit mäkkärissä.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mitä terveys on? Terveys ei ole sitä, ettet ole sairas, vaan se on hyvinvointia, elämänlaatua ja kauneutta. Näin väittää ainakin markkinatalous.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meille myydään pillereitä, rasvoja, nettikursseja, tukiliivejä ja ikuisen elämän eliksiirejä. Meille uskotellaan, että terveyttä voi ostaa ja samalla lietsotaan ajatusta, että ihminen pystyisi itse päättämään sairastuuko vai ei.

Eräs tuttavani, joka menetti siskonsa syövälle, kertoi kokeneensa kaikkein raskaimpana sen yleisen ajatuksen, jota hänen siskolleen toitotettiin: ”nyt et saa antaa periksi, vaan voitat tämän pirulaisen positiivisella asenteella”. Sisko oli näyttänyt syövälle keskisormea ja elänyt elämäänsä loppuun asti, mutta kuolema tuli silti.

 

Toki positiivisuus, ilo ja onni kantavat pitkälle ja toimivat monissa tilanteissa ennaltaehkäisevinä lääkkeinä, mutta sairastuminen ei ole koskaan asennekysymys.

Virheellinen on myös ajatus siitä, miltä terve ihminen näyttää. Ihminen, jolla on treenattu kroppa, valkaistut hampaat, kiva rusketus ja joka tuoksuu kookokselta, ei välttämättä ole yhtään terveempi kuin me muutkaan.

Elämäntavat, genetiikka ja sosiaalinen asema vaikuttavat ihmisen terveyteen eittämättä, mutta järkyttävää on nykymaailman sokea arvottaminen liittyen ihmisen terveyteen. Ulkonäön perusteella voi tuomita ja viisastella että ”on se tuokin päästänyt itsensä huonoon kuntoon”.

Eräs psoriasiksesta kärsivä ystäväni saa jatkuvasti kuulla supatusta ”kyllä taitaa viina maistua, kun naama noin punottaa”.

 

Itse en ole koskaan kokenut olevani niin terve kuin synnyttäessäni. Kaiken sen raastavan kivun keskellä olin ensimmäistä kertaa täysin tyytyväinen kehooni. Muistan ajatelleeni, että tämä ihmeellinen kone synnyttää ja ruokkii uutta elämää, menee rikki ja korjaa itsensä.

Jokainen vanhempi varmasti tunnistaa myös pelon ja toiveen lapsen syntyessä: ”voi kun se olisi terve”.

Myös minusta on tullut se tylsä aikuinen, joka toivoo terveyttä, koska tiedän nyt, että se ei ole itsestäänselvyys, sitä ei voi tilata netistä eikä pitää yllä pelkällä asenteella.

Terveys on elämä, ja sitä pitää kunnioittaa.

Jithik

Entäs jos huonoon kuntoon itsensä päästäminen on myös oire sairaudesta? Minä olin ennen aktiivinen, iloinen ja hyväkuntoinen . Masennukseen sairastuttuani, ei ole liikunta, terveellisesti syöminen tai mikään muukaan "hyvän kunnon ylläpitäminen" jaksanut kiinnostaa pätkääkään. Ei ole voimavaroja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla