Kuvat
Reuters
”Lopettakaa valkoinen hiljaisuus”, todettiin mielenosoittajan kyltissä New Yorkissa 3. kesäkuuta.
”Lopettakaa valkoinen hiljaisuus”, todettiin mielenosoittajan kyltissä New Yorkissa 3. kesäkuuta.

Rasismiin puuttuminen on kaikkien asia – etenkin meidän hyväosaisten ja etuoikeutettujen valkoisten, joiden ei tarvitse pelätä henkemme puolesta joka kerta, kun avaamme suumme, kirjoittaa toimittaja Eveliina Linkoheimo. 

Instagram täyttyi eilen mustista neliöistä ja #blackouttuesday -tunnisteista, kun ihmiset ympäri maailman ottivat kantaa amerikkalaisen, poliisiväkivallan uhriksi joutuneen George Floydin kuolemaan, vastustivat rasismia ja osoittivat tukensa sorretuille.

Suomessa järjestettiin virtuaalinen mielenilmaus, jossa julkaistiin kuvia sosiaalisessa mediassa ja kuvien sijainniksi merkittiin Suomen Yhdysvaltojen suurlähetystö. Tänään keskiviikkona Helsingin Senaatintorilla järjestetään fyysinen rasismin vastainen mielenilmaus kello 17.

Olen selannut muutaman päivän Instagramia. Olen nähnyt mustia neliöitä, hashtageja ja videomateriaalia Yhdysvaltojen mielenosoituksista. Olen nähnyt vihaa ja surua, jaettuja linkkejä, tummaihoisten puheenvuoroja. Olen lukenut, kuunnellut ja yrittänyt oppia. 

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kun ei joudu rasismin kanssa kasvotusten päivittäin, saattaa George Floydin kuolemasta alkanut maailmanlaajuinen mielenosoitus tuntua hämmentävältä. “Miksi Suomessa kohkataan, kun joku Amerikassa kuoli“, kysyttiin eilen monissa Instagram-kommenteissa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Siksi, että Black lives matter -kampanjassa ei ole kyse yksittäisestä tapahtumasta. Siinä ei ole kyse muutamasta päivästä ja viikosta kesällä 2020. Siinä on kyse vuosisatoja jatkuneesta syrjinnästä ja sorrosta, joka on nyt leimahtanut liekkeihin. Samoin kävi vuonna 2017, kun Harvey Weinsteinia vastaan nostetut syytökset aiheuttivat maailmanlaajuisen #metoo -kampanjan. 

Aktivisti Fatima Verwijnen toivoi tänään Ylen haastattelussa, että jokaisessa maassa käsiteltäisiin nyt oman maan rasismiongelmaa ja käytäisiin läpi maan rakenteellisen rasismin historiaa.

– Me aktivistit toivomme, että Suomessa käydään läpi esimerkiksi romanien rakenteellinen syrjintä ja työmarkkinoilla tapahtuva syrjintä. Viimeisin tutkimustulos osoitti, että jos sinulla on ei-kantasuomalainen nimi, on lähes mahdotonta päästä työhaastatteluun, Verwijnen sanoi Ylellä. 

– Ei ole kyse siitä, että yksittäisen mustan ihmisen kuolema aiheutti ison aallon, vaan se on jäävuoren huippu, ja kaikki sorto ja turhautuminen nyt purkautui, hän jatkoi. 

Me Naiset haastatteli tänään Ruskeat Tytöt Median toiminnanjohtaja Jasmina Amzilia, joka antoi valkoihoisille kantasuomalaisille 8 konkreettista neuvoa siitä, mitä voimme tehdä rakenteellisen rasismin kitkemiseksi.

Amzil kertoo jutussa, miten rasismi on ujuttautunut Suomessa rakenteisiin asti.

Kun valkoihoinen ajattelee rasismia, mieleen saattaa nousta kuva humalaisesta kantasuomalaisesta huutelemassa solvauksia bussissa. Mutta rasismi ei ole vain yksittäisiä huuteluja. Se piilee yhteiskunnan rakenteissa, niin työpaikoilla, sairaaloissa, kouluissa kuin politiikassakin. Se on työsyrjintää, tulkkien puutetta ja tummaihoisten asiakkaiden seuraamista kaupoissa. 

Siksi sosiaalisessa mediassa peräänkuulutetaan nyt antirasismia. Ei riitä, että ei ole rasisti, nyt on aika olla aktiivisesti antirasistinen. Se tarkoittaa suun avaamista tilanteissa, joissa tekisi mieli olla hiljaa. 

"Vaikeneminen on valkoisten etuoikeus", on monissa Yhdysvaltojen mielenosoituksissa nähdyissä kylteissä lukenut. 

Moni valkoihoinen ei vaikene, koska ei välittäisi, vaan pysyy hiljaa siksi, koska saattaa pelätä sanovansa jotain väärin ja leimaantuvansa sen vuoksi tyhmäksi, ymmärtämättömäksi tai jopa rasistiseksi.

Nyt on aika kuunnella vähemmistöjä ja nostaa heidän ääntään esiin, sillä vähemmistöt eivät voi yksin muuttaa maailmaa. Rasismin kitkeminen on kaikkien asia – etenkin meidän hyväosaisten ja etuoikeutettujen, joiden ei tarvitse pelätä henkemme puolesta joka kerta, kun avaamme suumme. 

Se tarkoittaa sitä, että puuttuu asiaan, kun kohtaa rotusyrjintää. Se tarkoittaa suun avaamista, kun vanhempi sukulainen kertoo romanivitsin, solvaa maahanmuuttajia tai toivoo ääneen, ettei naapuriin muuttaisi irakilaisperhe.

Juuri nyt jotkut ottavat kantaa sosiaalisessa mediassa, toiset osoittavat mieltään kadulla. Joku lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen, toinen lukee kirjallisuutta oppiakseen lisää rasismista ja ymmärtääkseen omaa etuoikeuttaan. Jotkut käyvät läpi vaikeita, epämukavia keskusteluja perheenjäsenten kanssa. On monia tapoja auttaa ja olla parempi ihminen.

Pääasia on, että ei ummista silmiään. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla