Jenni Kokander haastaa kaikki laittamaan itsestään alakulmaselfien someen. Kuva: Juha Salminen
Jenni Kokander haastaa kaikki laittamaan itsestään alakulmaselfien someen. Kuva: Juha Salminen

Kesä on yhtä suorittamista, kun kaiken tekemisen yllä leijuu koko ajan hauskuuden ja rentoutumisen vaatimus, Jenni Kokander kirjoittaa.

Pari viikkoa sitten seisoin perheeni kanssa läheisen jättimarketin parkkipaikalla jonotamassa punkkibussiin. Edessäni seisova äiti lahjoi itkevää poikaansa Lego-paketilla, jos rokotus menisi kivasti. Tunsin sielunsisaruutta, koska olinhan itse tehnyt samaisen kontrahdin lasteni kanssa kevättalvella, kun otimme ensimmäisen laakin rokotetta.

Punkkibussin sairaanhoitaja huuteli jonon keulilta infoa rokotteesta: ”Muistattehan, että suoja alkaa vasta toisen rokotteen jälkeen, eli suojaa aivokuumeelle ei ole ennen vahvistusrokotetta”. Edessäni seisova rouva käänsi epätoivoisen katseensa mieheensä ja totesi :”Me mokattiin nyt sit tääki homma. Kiva kesä tulossa.”

Kesä on yhtä suorittamista, kun kaiken tekemisen yllä leijuu koko ajan hauskuuden ja rentoutumisen vaatimus. Vaaroista ja velvollisuuksista puhumattakaan.

Jatkuva grillaus ei tuki vain verisuonia, vaan aiheuttaa myös jatkuvaa päänvaivaa.

Jääkylmästä järvestä on noustava orgastinen hymy naamalla ja juostava innoissaan setämiehen lämmittämään 120-asteiseen saunaan. Saunan jälkeen siirrytään terassille hyttysten syötäväksi ja nautitaan niin perkeleesti. Puhuminen on kielletty, ellei sitten haluta arvuutella, mikä vesilintu milloinkin kiekaisee.

Jatkuva grillaus ei tuki vain verisuonia, vaan aiheuttaa myös jatkuvaa päänvaivaa. Jos viet pihajuhliin tuomisina raakamakkaroita, olet snobi, jolla on noussut some päähän. Jos taas valitset vegaanisen version, olet toisten ruokia arvosteleva ärsyttävä hippi. Juusto-Kabanossin vieminen on yksinkertaisesti junttia.

Yrttejä ei saa pitää keittiössä, missä ne viihtyisivät parhaiten. Kaupasta ostettu basilika muuttuu parvekkeella yrttipuutarhaksi, vaikka lehdet palaisivat auringossa ja kirvat valtaisivat kasvin.

Ja toukokuussa kun oli hellettä, toisteltiin pakonomaisesti lausetta ”nyt ei saa valittaa”, paitsi tietysti siitä, kuinka luonto kärsii ja juuri istutettu siirtonurmi ei juurru.

Kesällä ei ylipäänsä valiteta mistään, vaan kehitytään ja ollaan koko ajan liikkeessä. Kesällä pitää huolehtia siitä, että säärikarvat on ajettu ja varpaankynnet lakattu, vähintään kymmenen ylihintaista olutta juotu muovituopista jonkun kulttuuritapahtuman anniskelualueella, vierailtu kaikkien kavereiden kesämökeillä, ettei kukaan loukkaannu, sup-lautailtu Kaivarissa, ostettu isompi grilli kuin naapurilla, syöty karviaismarjoja, retiisejä ja kalakukkoa ja kaikkein tärkeimpänä huolehdittu siitä, että koko ajan on kivaa.

Onneksi juhannuksena on aina kylmä.

Juhannuksen jälkeen voi vetää villasukat jalkaan ja siirtyä sohvan nurkkaan katsomaan Netflixistä jotain laadukasta pohjoismaista rikosdraamaa. Glögimukia unohtamatta.

Vierailija

Onneksi juhannuksena on aina kylmä – vain se pelastaa meidän suorittamiselta

Jahans, Kokander on jenkkien kätyri mainostaa netflxiä härskisti, saakohan se oikein oravannahkaakin tuosta. Yhdysvallat muuten lähtee YK:n ihmisoikeusneuvostosta- koska Trump ja Israel. Yllättävän vähän silti kyseenalaistetaan mitään jenkkiläistä ja saati sitten juutalaisen toimintaa-koska maailmansota natsit kollektiivinen historiallinen huono omatunto-toki syystä ei saa kyseenalaistaa- koska demokratia jne kai edes villasukat on kotimaista tuotantoa. Kannattaa syödä Suomalaista makkaraa se...
Lue kommentti
isoäiti

Onneksi juhannuksena on aina kylmä – vain se pelastaa meidän suorittamiselta

Aloin oikein miettiä tuota suorittamista. Me vanhemmathan haluamme antaa lapsille kaikkea hyvää. Luomme Jouluista ja Juhannuksista ideaalimallit päähämme. Sitten ohjaamme toimintaamme niitä ideaalimallleja kohti. Pakostahan se kääntyy suorittamiseksi. Pelkäämme niin kauheasti, että lapset jäävät jotakin paitsi.
Lue kommentti

Sukupuolella ei pitäisi olla merkitystä siihen, miten meitä arvioidaan tekijöinä. Olemme juuri niin hyviä, huonoja, valmiita tai kehittyviä olentoja kuin jokainen meistä on yksilönä, Ulla Virtanen kirjoittaa

Olen viime aikoina kuullut monen naispuolisen tuttavani jättäneen hakematta tai vastaanottamatta korkeampaa työnimikettä. Syynä on ollut ajatus siitä, että he eivät ole vielä valmiita. Sitten joskus, kun olen valmis.

Tottakai joskus on myös niin, ettei ole valmis etenemään. Vaan onko joillakin rima liian korkealla tai pelko siitä, että ympäristö lyttää heidät?

Eräs tuttavani oli vuosia työpaikassa, jossa hän teki korkean profiilin töitä. Häntä ei koskaan ylennetty, eikä hänen palkkaansa korotettu.

Työnsä huonommin hoitava mieskollega sai korkeampaa palkkaa ja ylennyksen. Nainen oli timantinkova ammattilainen, mutta silti hänen puheissaan toistui, kuinka häntä tilanne ei haitannut.

Ei haitannut? Ei kyse ole siitä, pärjääkö itse. Kyse on siitä, että pitää saada työnsä mukaista palkkaa ja arvostusta.

Kasvatetaanko meitä naisia eri lailla? Lehdet ovat täynnä juttuja siitä, kuinka naiset menestyvät koulussa hyvin. Silti jossakin kohtaa monen naisen usko urakehitykseen kaatuu.

Ehkä naiset välillä väsyvät taistelemaan oikeuksiensa puolesta?

Tarttuvatko meihin itseemmekin ne asenteet, joita saamme kuulla ympärillämme koko ajan? Naiset eivät ole kiinnostavia. Naiset mäkättävät, miehet johtavat. Nainen on riski työmarkkinoilla, koska kuukautiset ja lapsenteko.

Ehkä naiset välillä väsyvät taistelemaan oikeuksiensa puolesta? Kun toistuvasti lytätään, on lopulta helpompi vain ajatella, että ei minua haittaa.

Juonsin muinoin eri radioissa. Kanavat pitävät aamuohjelmia usein keulakuvinaan, ja kerran ihmettelin, miksei niissä ole enemmän naisjuontajia. Naiset eivät vain halua, mieskollega perusteli minulle.

Ahaa, ajattelin. Eivätkö naiset halua? Ehkä jotkut naiset eivät edes lähde tavoittelemaan paikkoja, koska he eivät koe, että heitä pidetään tarpeeksi kyvykkäinä.

Ympäristön asenteet ovat nimittäin yllättävän tarttuvia. Vastustan esimerkiksi asennetta, että mieskoomikot olisivat hauskempia kuin naiskoomikot. Silti jos pitää äkkiä nimetä joku hauska esiintyjä, saan itseni kiinni käymästä ensin läpi listaa miesoletetuista.

Syy lienee, että miehet näkyvät joka paikassa enemmän ja pitävät enemmän ääntä itsestään. Se on ihan oikein! Pitääkin olla ylpeä itsestään ja tekemisistään! Toivottavasti se näkyy myös tulevissa naissukupolvissa.

Sukupuolella ei pitäisi olla merkitystä siihen, miten meitä arvioidaan tekijöinä. Olemme juuri niin hyviä, huonoja, valmiita tai kehittyviä olentoja kuin jokainen meistä on yksilönä. Niin meidät tulisikin nähdä.

Kaikki Me Naisten kolumnit löydät täältä.

Oman meikkisarjan nostaminen maailmanmaineeseen on huomattavasti helpompaa, kun takataskussa on jo valmiiksi perheen tuoma superjulkisuus. Piinkova bisnesnero Kylie Jenner on silti, kirjoittaa toimittaja Alina Koskela.

Epäsuosittu mielipide: amerikkalainen tv-peroona ja seurapiirihenkilö Kylie Jenner ei ole mikään turha selfiebimbo, vaan piinkova bisnesnero. Kylie Jenner sai kunnian olla tuoreen Forbesin kansihahmo, täysin ansaitusti.

Vasta 20-vuotias Kylie Jenner on kerännyt noin 900 miljoonan varallisuuden vain kolmessa vuodessa. Osa varallisuudesta on tullut televisiosarjoista ja muista brändiyhteistöistä, mutta 800 miljoonaa hän on tahkonnut Kylie Cosmetics -meikkisarjallaan. Jenner omistaa yrityksen sataprosenttisesti itse.

Talouslehti Forbesin mukaan Jenneristä on kovaa vauhtia tulossa maailman nuorin self-made-miljardööri – edellistä ennätystä pitää Facebook-miljardööri Mark Zuckerberg. Mutta se, mikä minutkin sai hymähtämään, oli Jennerin tituleeraaminen kannessa self-made-miljonääriksi. Anteeksi, mikä self-made?

”Jos kuka tahansa muu yrittäisi samaa temppua, se ei luultavasti onnistuisi. Lähtökohdat ovat tehneet jo puolet työstä.”

Jennerin henkilökohtaisen menestyksen taustalla on valtavasti julkisuutta, sillä koko maailma tuntee entuudestaan tämän perheen, Kardashianit ja Jennerit. Eikä julkisuus ei suinkaan ole ollut aina hyvää – kerrattakoon, että perhe tuli alunperin tutuksi OJ Simpsonin murhaoikeudenkäynnistä. Lisäksi heillä on ollut pitkään realitysarja, joka tuskin olisi saavuttanut suosiotaan ilman Jennerin isosiskon, Kim Kardishianin seksivideota ja muhkeaa peppua. Lähtökohdat menestysbrändille voisivat olla paremmatkin.

 

A post shared by Forbes (@forbes) on

Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana Jenner-Kardashianit ovat tehnyt kasvojenkohotuksen julkisuudessa, ja varallisuutta on kertynyt paljon. Asioita on tehty oikein, ja nimestä on tehty imperiumi. Kun Kylie Jenner sitten innostui oman meikkisarjan lanseeraamisesta, taustalla on ollut kaikki tarvittava maailmanluokan apujoukoista tarpeelliseen alkupääomaan.

Jos kuka tahansa muu yrittäisi samaa temppua, se ei luultavasti onnistuisi. Lähtökohdat ovat tehneet jo puolet työstä. Kylie Jennerin tarvitsi vain aloittaa ja ottaa kontolleen huulipunien markkinointi.

”Hän on tehnyt turhamaiseksi kutsutusta selfie-gamestaan lähes miljardin arvoisen bisneksen.”

Kylie Jenner loi meikkibrändin, jota ei enää osteta vain nimen takia, vaan koska tuotteet ovat aidosti hyviä. Mutta mitä Jenner on itse saavuttanut? Hän on osannut käyttää nimensä ja kaiken julkisuuden edukseen. Huonokin julkisuus on muuttunut pääomaksi. 

Kyliellä on erinomainen bisnesvainu, jota ei tule vähätellä. Nostatuksen arvoista on, kuinka Jenner on teini-ikäisenä onnistunut brändäämään itsensä. Hän on tehnyt turhamaiseksi kutsutusta selfie-gamestaan lähes miljardin arvoisen bisneksen. Siihen ei pysty kovin moni muu, eivät edes hänen kuuluisat siskonsa.