Tasa-arvon syyttäminen naisten lisääntyneestä alkoholinkäytöstä on jopa vastuutonta puhetta, joka vie huomion pois todellisista taustoista, kirjoittaa Essi Myllyoja.

Eläkeikäisten naisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt huolestuttavasti, uutisoi Helsingin Sanomat taannoin.

”Kannatan muuten lämpimästi tasa-arvoa, mutta juuri tässä se ei ole hyvä asia”, kommentoi A-klinikan ylilääkäri Kaarlo Simojoki HS:lle. Hänestä tässä näkyy ”tasa-arvon nurja puoli”.

Alkoi tehdä viinaa mieli kesken aamukahvin.

Huoleen on toki aihetta: liialliseen alkoholinkäyttöön liittyy monia terveysongelmia, ja viinalle persojen eläkeläisten määrä kasvaa entisestään, kun seuraavat kosteat sukupolvet ikääntyvät. Mutta oikeasti: tasa-arvossako on syy?

”Ei tasa-arvo saa naista tarttumaan puukkoon eikä mummoa pulloon.”

Arvatenkin Simojoki viittasi siihen, että naisten alkoholinkäytöstä on tullut sosiaalisesti hyväksytympää. Vielä 1970-luvulla oli ravintoloita, joihin naisilla ei ollut asiaa ilman miesseuraa.

Tasa-arvon syyttäminen naisten alkoholinkäytöstä on silti absurdia, jopa vastuutonta puhetta, jolla huomio viedään pois ongelman todellisista taustasyistä – ja myös todellisista ratkaisuista.

Samaa ”tässä tasa-arvo on mennyt liian pitkälle” -argumenttia kuulee myös silloin, kun puhutaan naisten tekemistä väkivaltarikoksista.

Ei tasa-arvo saa naista tarttumaan puukkoon eikä mummoa pulloon. Eikä kumpaakaan ongelmaa ratkaista ainakaan heikentämällä tasa-arvoa.

Vierailija

Onko se tasa-arvon syy, jos nainen ryyppää?

Suomi on valtavan naisvihamielinen maa. Se on sisään rakennettua. Ei kenenkään muun oikeiksien ja tasa-arvon puolustamista väheksytä ja halveksuta sillä perusteella, että muualla saattaa olla vielä huonommin asiat. Ja tämä halveksunta on myös naisissa itsessään. Suomessa naisten on pakko halveksua itseään, ylistää miehiä. Ei lasten oikeuksien puolustajia halveksuta ja pilkata kuten naisten oikeuksia ja tasa-arvoa ajavia. Kukaan ei sano, että Jemenissä kuolee nälkään, maailmassa lapset asuvat...
Lue kommentti