Miksi valitsemme missiksi puhtaan enkelin, jonka haluamme sitten lankeavan, kysyy toimittaja Katariina Halonen.

Miss Suomi -semifinalistit julkaistiin hiljattain, ja Suomen kaunein nainen kruunataan syksyllä. Vanhan, mutta edelleen ajankohtaisen määritelmän mukaan voittajan on oltava naimaton, nuhteeton ja lapseton sekä alle 26-vuotias.

Tämä taivaasta pudonnut enkeli ei ole esiintynyt alastomana tai käyttänyt huumeita. Hän on puhdas, eikä ole muokannut kehoaan tatuoinneilla tai kauneusleikkauksilla. Lisäksi hän on hyvämaineinen Suomen kansalainen. Kyllä, se ihan oikeasti lukee kriteereissä.

Olemme harpponeet suuria edistysaskelia monella saralla: Suomessa on tasa-arvoinen avioliittolaki ja kansainvälisen listauksen mukaan lukeudumme maailman tasa-arvoisimpien maiden joukkoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Siksi naisihanne, joka perustuu jonkinlaiseen viattomaan neitsytmyyttiin, tuntuu älyttömältä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ken on heistä kaikkein kaunein, tyttö kaikkein herttaisin? 

Misseys on aina perustunut tähän samaan illuusioon. On kuitenkin kyseenalaista, että naiset arvotetaan edelleen vanhentuneen mantran perusteella: Ken on heistä kaikkein kaunein, tyttö kaikkein herttaisin? 

Eikä arvostelu rajoitu kisaan. Jo ensimmäisten kasvokuvien jälkeen keskustelupalstoilla ihmetellään yhden finalistin hammasrakoa, toisen suurta nenää ja kolmannen pitkäksi venähtänyttä iltaa. Lopulta todetaan, että taas on missien taso laskenut.

Arvostelu oikeutetaan sillä, että missit ovat itse leikkiin lähteneet. Mantrana tämä on yhtä kulunut kuin edellinenkin.

Eikä sekään riitä, vaan haluamme lisää. Haluamme nolata tämän nuoren naisen. Siksi kyselemme misseiltämme ensimmäisestä maailmansodasta ja toivomme sormet ristissä väärää vastausta. Kaikkia naurattaa, kun kansakunnan kaunein ei muista Suomen itsenäisyyspäivää tai kun hän jäätyy tv:n keskusteluohjelmassa.

Tarve nolata nuori ja menestynyt nainen on tiedostettua ja tavoitteellista. 

Miksi haluamme vetäistä maton naisen jalkojen alta? Vaikka ilmiö pistää silmiin missikisojen kohdalla, on ongelma kuitenkin laaja ja yhteiskunnallinen. Sukupuolentutkimuksen alumni Katariina Hyvärinen kertoo, että tarve nolata nuori ja menestynyt nainen on tiedostettua ja tavoitteellista. 

– Ilmiö koskee nuoria naisia aina misseistä poliitikkoihin. Vieras asia, eli tässä tapauksessa puhuva, itsevarma ja tiedostava nainen, on uhka perinteiselle valta-asetelmalle. Tästä uhasta halutaan eroon, Hyvärinen kertoo.

Hän painottaa myös, että vaikka tasa-arvo on edistynyt, ottaa se helposti myös takapakkia. 

– Tasa-arvon takapakki on etenkin nykyisessä ilmapiirissä todella ajankohtainen ongelma. Tasa-arvon edistäminen vaatii jatkuvaa ja aktiivista työskentelyä.

Kuinka kauan pidämme hyväksyttävänä sitä, että missejä tietoisesti nolataan?

Siihen työskentelyyn pitäisi myös missiorganisaation osallistua. Naiskuvaa ei varsinaisesti edistä, että missit raahataan kiertueellaan jääkiekkojoukkueen pukukoppiin ruokkimaan iänikuista kliseetä itsestään. 

Takavuosina televisiossa nähtiin saamelaispukuun pukeutunut tollo. Se nauratti kansaa silloin, mutta ei naurata enää. Samaa kehityskaarta toivoisi myös missikisoille.

Se on meistä kiinni: kuinka kauan pidämme hyväksyttävänä sitä, että missejä tietoisesti nolataan?

Vierailija

Missithän ovat vain näyttelytavaraa, aivan kun taulut ja muut vastaavat. Tottakai niitä saa arvostella, niin kun kukin haluaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla