Kuvat
Panu Pälviä
Jenni Kokanderin kotoiluhalu tulkitaan helposti väärin.
Jenni Kokanderin kotoiluhalu tulkitaan helposti väärin.

Näyttelijä Jenni Kokander ei tarvitse tuulettumista perheestä tai ymmärrä puhetta ”omasta ajasta”. – Se ärsyttää muita ihmisiä, hän kirjoittaa kolumnissaan.

Olimme kesän alussa mieheni kanssa kaksin kotona ensimmäistä kertaa poikamme Vilhon syntymän jälkeen. Siis kahdestaan kotona ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen. Voi, miten ihanaa meillä oli ja otimme toisistamme kaiken irti.

Kolmantena päivänä aloin kuitenkin olla aivan ikävissäni ja ahdistunut, vaikka mummilasta tuli iloisia puheluita, joissa lapset kertoivat viihtyvänsä ja että kaikki on maalla mallillaan. Vaikka mieheni on mitä parhainta seuraa ja maailmanmestari hemmottelussa, silti jokin hiersi. Tajusin, että akut oli jo aikaa sitten ladattu ja nyt vain suoritin ”lomaani” lapsista.

Muistan jo esikoisen kohdalla kärsineeni samasta oireyhtymästä. En ymmärtänyt puheita vapaailloista ja omasta ajasta. En kokenut tarvitsevani tuulettumista, vaan viihdyin kotona kuten ennen vauvaakin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Olen aina ladannut parhaiten akkuja kotona, perheen kanssa ja omilla ehdoillani.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jo nuorena huomasin, että kotirottailuni ärsyttää muita ihmisiä. Se, miten koen vapautena saada mennä nukkumaan aikaisin jos huvittaa, vaikka tarjolla olisi varmasti vuosisadan jatkot.

Olin muistaakseni 25-vuotias, kun heräsin yöllä ystäväni mökillä siihen, miten joku räpsäytti valot päälle ja huusi nauraen: ”Tuokaa sähkökitarat! Tämä ei ole mikään keski-ikäisten nukkumasaari vaan bilesaari!”

Olen aina ollut ilonpilaaja monessa suhteessa. Olen aiheuttanut hämmennystä ja ärtymystä, koska en osaa ottaa rennosti ja nauttia samoista asioita kuin muut.

Iän myötä olen ymmärtänyt muiden kokevan, että en ota itselleni kuuluvia oikeuksia tai että kiellän itseltäni iloja. Kun päästän vapaalle ja nautin omalla tavallani, se aiheuttaa kanssaeläjissä tunteen, että jotenkin kritisoisin heidän valintojaan. Ihmiset tuntuvat usein ajattelevan, että lähtöni kesken kuumimman bailauksen on kuin kommentti, että en viihdy tai että halveksin heitä, jotka jaksavat aamuun asti.

Todellisuudessa usein mietin, voi kunpa osaisin nyt nauttia ja viihtyä. Toisaalta ikä on tuonut myös sen oivalluksen, että minun täytyy tarkkaan kuunnella itseäni suhteessa rentoutumiseen, hauskanpitoon ja omaan aikaan.

Kun haemme lapset hoidosta kotiin päivää sovittua aikaisemmin, se ei tarkoita, että halveksisin niitä, jotka viettävät viikon tai kaksikin New Yorkissa ilman lapsiaan ja nauttivat täydellisestä irtiotostaan. Pikemminkin katson ylöspäin ystäviäni, jotka jaksavat käydä kaikissa juhlissa, rentoutuvat day spassa ja vaativat aikaa uuteen dynaamiseen harrastukseensa.

Minä viihdyn kotona villasukissa pelaten lasten kanssa Afrikan tähteä. Hurjailen juomalla viiniä kavereiden kanssa kesäyössä omalla terassilla. Sen ei pitäisi olla keltään pois.

Vierailija

Aika täyspäiseltä vaikuttaa tämä Jenni😄se onkin todella, todella harvinaista näiden veitoloitten ja muiden wannabe - julkkisten keskuudessa.

Vierailija

Minäkin tykkään kotoilusta, mutta omassa ystäväpiirissä sitä ei ole koskaan katsottu kummallisesti, vaan on aika yleistäkin!

Sisältö jatkuu mainoksen alla