35-vuotias Heikki on Ensitreffit alttarilla -ohjelman pahis, joka laukoo ikäviä ja ärsyttää, mutta josta voi tulla vielä vaikka mitä.

Tämän vuoden Ensitreffit alttarilla -ohjelman puhutuin henkilö on ollut Heikki. Ensimmäisestä jaksosta lähtien köyhyystutkija Heikin persoona on kuohuttanut katsojia. Keskustelupalstoilla ja somessa on käsitelty niin Heikin askeettista asumista kuin epäilevää asennetta.

Television toisessa jaksossa eli hääjaksossa kahden muun parin välillä oli paljon rakkautta, hempeitä katseita ja kosketuksia. Heikki ja hänen morsiamensa Miina kuvattiin jaksossa kuitenkin enimmäkseen etäisinä. Heidän keskusteluistaan kuultiin ne kaikkein eeppisimmät:

Kun Miina kertoi lempirunoilijakseen Eino Leinon, Heikki vastasi hieman ivallisestikin, että ”eikö muuta tullut mieleen”. Kun tuli puolestaan sukkanauhan heiton vuoro, Heikki totesi häämekon alle sukeltaessaan itsevarmasti, että hän ei kysele lupaa.

Kahden ensimmäisen jakson perusteella Heikki on ärsyttävä ja jäätäviä ajatuksia heittelevä törppö. Mutta hänessä on kuitenkin mahdollisuuksia kaikkien aikojen Ensitreffit alttarilla -puolisoksi. Tässä ainakin kolme syytä, miksi Heikki ansaitsee paikkansa ohjelmassa:

 

1. Heikki uskaltaa näyttää tunteensa

Oliko hääpäivän humut liikaa Heikille? Vai säikähtikö hän pirskahtelevaa puolisoaan, Miinaa?

Hääpäiväjaksossa Heikki vaikuttaa jotenkin jäykältä ja pettyneeltä. Varsinkin kun hänen rinnallaan on superpirteä Miina. Mutta oliko Miinakaan häissä täysin oma itsensä? Oliko hänen ystävällisyytensä ja energisyytensä aitoa? Ehkä hän ekstroverttinä veti omaa, täysin toisenlaista roolia kuin Heikki. En kyllä jaksaisi morsiamena kuunnella Heikin hääpuheita kovin montaa minuuttia, mutta toisaalta siinä tilanteessa niitä ei kannata alkaa morkkaamaankaan. Negatiivisuus saa helposti aikaan negatiivisuuden kierteen.

Keskustelupalstoilla Heikkiä on mollattu viikon ajan täysillä muun muassa kylmäksi ja itsekeskeiseksi. Hääjaksossa Heikin kommentit on ymmärretty vittuiluna ja moukkamaisena käytöksenä. Totuus voi olla se, että Heikki näytti rehellisesti, mikä hän on miehiään. Tai sitten häneltä pääsi suusta sammakkoja, mikä helposti tapahtuu epävarmassa tilanteessa. Ehkä Miina tiesikin, että Heikkiä saattaa jännittää, joten hän piti positiivisen asenteensa kiitettävästi jakson loppuun saakka kaikesta kuulemastaan huolimatta.

Ensitreffit alttarilla -psykologi Tony Dunderfelt kommentoi hääjaksoa Twitterissä ja sanoi, että ”Heikki on tosi rehellinen tunteilleen, plussaa sekin, ei näyttele”.  Heikki myös analysoi paljon. Hän kertoi ohjelmassa muun muassa, että Miinan tyyli, persoonallisuus ja tatuoinnit toivat epäilyksen tunteita. Myöhemmin hän tunnusti rehelliseen tyyliinsä, että hän on alkuun tuomitseva ihmisiä kohtaan.

 

2. Heikki priorisoi tarpeensa ja intohimonsa

Ensimmäisessä jaksossa televisionkatsojat hämmentyivät ja keskustelupalstoilla kuhisi, kun Heikki esitteli kotiaan. Hän tekee väitöskirjaansa Tampereella ja asuu pienessä asunnossa, jossa hän joutuu ottamaan kahvivedet vessan hanasta. Hän myöntää elävänsä askeettisesti, mutta samalla kertoo säästävänsä rahat matkusteluun ja muihin asioihin. Heikki vaikuttaa myös määrätietoiselta ja sosiaaliselta ihmiseltä, jolle ystävät ovat tärkeitä. Hän tietää, mitä haluaa elämässään.

Pieni asunto ei ole koskaan ollut este esimerkiksi deittailulle tai rakkauselämälle. Päinvastoin minikoti voi luoda intiimiäkin tunnelmaa. Siitä myös pääsee nopeasti eroon; onhan Heikki kertonut, että hän on valmis muuttamaan asumisjärjestelyjään sopivan kumppanin kanssa.

Ymmärrän Heikkiä oikein hyvin. Kun matkustaminen on intohimo ja elämä tapahtuu pitkälti kodin ulkopuolella kavereiden kanssa ja harrastuksissa, ei silloin kannata pitää isoa kämppää, joka haukkaa liian suuren osan säästöistä. Eikö säästäväinen mies kiinnosta ketään?

 

Mikä Heikki on oikeasti miehiään? Kuva: MTV
Mikä Heikki on oikeasti miehiään? Kuva: MTV

 

3. Heikin hahmossa on paljon mahdollisuuksia

Vaikka Heikki puhuu välillä tylysti, hänen fiksuuttaan ei voi kieltää. Hän tekee parhaillaan taloustieteen väitöskirjaa ja opiskelee myös teologiaa. Heikki on kertonut uskaltaneensa mukaan ohjelmaan, koska rakkauden perinteiset reitit eivät ole vielä tuoneet onnea.

Ehkä tavalliset deitit vaivaannuttavat häntä liikaa ja hän on laskelmoinut, että ohjelman avulla hän löytäisi kerralla täydellisen mätsin. Sellaisen kumppanin, jonka kanssa hänen ei tarvitse käydä pelottavilla ensideiteillä, vaan voi hypätä suoraan avioelämään. Nyt hänellä on rinnallaan asiantuntijoiden valitsema puoliso, Miina, jonka ulospäin suuntautunut luonne tuo tasapainoa suhteeseen.

Hääpäivän aikana Heikin olemus rentoutui selvästi koko ajan loppua kohti. Täysin huoletonta Heikkiä ei vielä nähty, mutta sellainenkin voidaan vielä nähdä ohjelmassa. Entä jos Heikistä paljastuukin lempeä romantikko ja unelmamies, kun hän vähän rentoutuu?

Tony Dunderfelt kertoi jo kauden alussa, että ohjelmassa nähdään suurta draamaa. Osallistujat kokevat myös suurta henkilökohtaista kasvua.

Heikin hahmo voi kasvaa vielä moneen suuntaan. Toivottavasti ei sinne itsekeskeisempään ja veemäisempään suuntaan. Mutta eihän sitä koskaan tiedä: tuotantoyhtiö saattaakin pitää kiinni yhdestä pahiksesta. Sellaisen anarkistin rooliin sopii myös se, että hänet voi lähettää puolisonsa kanssa häämatkalle Krakovaan, kun muut parit pääsivät romanttiseen Roomaan ja Wieniin.

Kysely

Menisitkö deiteille Heikin kanssa?

Ilmeisesti 2000-luvun Suomessa vain nainen haluaa naimisiin ja järjestää häät.

”Alkuruualle ja pääruualle annan kahdeksan, kakulle seitsemän. Toivottavasti omissa häissä kakku ei ole yhtä kuiva.”

Hääpuku taas on vähän liikaa kaikkea, liikaa ruusua, rypytystä ja nauhaa.

”Se näytti roolipuvulta. Prinsessapuvulta jostain näytelmästä.”

”Ehkä olisi ollut järkevämpi valita itselle sopiva puku eikä ottaa toisen valitsemaa ja itselle sopimatonta pukua.”

Armoa ei anneta, vaikka morsian on päättänyt mennä naimisiin edesmenneen serkkunsa hääpuvussa ja kunnioittaa eleellä tämän muistoa.

Livin Neljät häät Suomi -ohjelmassa neljä naista kiertää vieraina toistensa häissä ja pisteyttää tarjoilut, hääpuvun ja ohjelman.  Häissä vain puitteilla on väliä, ei sisällöllä. Ei, vaikka suuri osa suomalaisista avioliitoista päättyy eroon hulppeista hääjärjestelyistä huolimatta.

”Livin Neljät häät Suomi -ohjelman häissä vain puitteilla on väliä, ei sisällöllä.”

Asetelma on niin kulunut ja vanhanaikainen kuin voi olla. Morsiamille häät ovat esitys ja koko siihenastisen elämän huipennus, naispuolisille vieraille mahdollisuus päästä koulukiusaajamaiseen sävyyn arvostelemaan ja vertailemaan omaa prinsessapäivää muiden suoritukseen.

Ja sitten sulhaset. Mitä niistä? Ai niin, hekin liittyvät jotenkin häihin ja avioliittoon. Formaatin keksijöiden mielestä kuitenkin vain hyvin etäisesti, sillä heitä ei ohjelmassa huomioida juuri mitenkään.  Ilmeisesti 2000-luvun Suomessa vain morsian haluaa ehdoin tahdoin naimisiin ja järjestää häät. Hääjuhla on morsiamen ja ylipäänsä naisten show, sulhaset ja miehet ovat häissä mukana lähinnä pakotettuina statisteina.

Ohjelma on toki viihdettä ja tosi-tv:tä puhtaimmillaan, mutta ei ole ihme, jos avioliitto vaikuttaa fiksuista nykynaisista melko kulahtaneelta touhulta.

Suomalainen katukuva vilisee tatuointeja, ja moni jaksaa haukkua niitä suureen ääneen. Miksi juuri tatuointeja pidetään suurimpana tyylisyntinä ja niiden perusteella tehdään tulkintoja tuntemattomista ihmisistä?

Oli itsellä ihossa mustetta tai ei, monelle meistä tatuointi ei ole vain tatuointi. Ajatellaan, että jos antaa kuvioida ihoonsa jotain pysyvää, siihen on liityttävä jotain suurta ja merkityksellistä. Monella tatuoinnin ottajalla liittyykin.

Ehkä siksi tatuoinnin nähdessään on niin helppoa siirtyä suoraan johtopäätöksiin. Tuorein esimerkki on noin viikon takaa Ensitreffit alttarilla -ohjelmasta. Tulevan vaimonsa vasta tavanneen Heikin katse tarkentui nopeasti tatuointeihin, jotka hääpuku paljasti.

Miina vaikutti eri tyyliseltä siinä heti ensi hetkillä. Ehkä persoonallisuudeltaan, ulkonäöltään, tatuoinneiltaan. Ehkä semmosia epäilyksen tunteita tuli, Heikki totesi Miinasta.

Heikin puolustukseksi on toki sanottava, että samassa jaksossa hän myös analysoi olevansa sellainen tyyppi, joka herkästi tuomitsee ihmiset ensivaikutelman perusteella. Se kertonee, että Heikki muistutti itseään ohjelman ideasta: ole avoin ja anna toiselle mahdollisuus.


Tatuointi ei välttämättä ole kuva, joka kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Sitä tosiaan toivoisi sekä Heikiltä että kaikilta muilta tatuointeja arvostelevilta. Suomessa tatuointeja näkyy todella paljon, ja vähintään yhtä äänekästä on niiden haukkuminen. Jälkimmäinen ei tee ihmisestä yhtään parempaa tai tyylikkäämpää.

Tatuointi voi olla kuin osa persoonallisuutta. Se voi myös olla vain kuva, joka sattuu miellyttämään kantajaansa. Tai sitten se voi olla etelänlomalla otettu, parissa vuosikymmenessä jo venähtänyt ja haalistunut muisto. Tulipa hankittua, joten roikkukoon mukana. Vähän kuin se jo nuhjaantunut sohva tai kallis mutta vähän oudon värinen neulepaita, jonka osti ajatellen, että tämä on hyvä valinta vuosiksi eteenpäin.

Tatuointi ei välttämättä ole kuva, joka kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Sen taustat selviävät vain, jos kuvan kantaja haluaa niistä kertoa. Ja persoonallisuudestakin on helpompi päätellä jotain, kun ihminen ei ole tälläytyneenä hääeleganssiin. 

Fjoella86

Tiedoksi Ensitreffit-Heikille ja muille: tatuointi ei välttämättä kerro ihmisestä sen enempää kuin muodista mennyt villapaitakaan

Siitakin huolimatta, etta vaikutan ajan jalkoihin jaaneelta, taytynee muistuttaa, etta tatuoinnit eivat ole kultuurisesti neutraali asia. Siita ei ole historian mittakaavassa hirvean pitka aika kun tatuoinnin ottajat olivat niita yhteiskunnan jasenia, joiden moraali ja tavat olivat valtavassa ristiriidassa muun vaeston arvojen kanssa. Viela tanakin paivana on olemassa maita, joissa tatuoinnit ovat osa rikollisten, jengien tai muiden laitatienkulkijoiden tyylia. Viela enemman on maita, jotka...
Lue kommentti