Kuvat
Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg
Kuva: Anna Huovinen
Kuva: Anna Huovinen

Kaj Kunnaksen mukaan poikiin satsataan, jotta heistä tulisi hyviä, tyttöihin satsataan, kun he ovat hyviä.

Katsoin maanantaina Ylen aamu-tv:tä ja olin tukehtua puurooni.

Urheiluun keskittyvässä Jälkihiki-osiossa keskusteltiin muun muassa naisten futiksen MM-kisoista. Urheilutoimittaja Kaj Kunnas toi esiin brasilialaistähti Martan, joka on matkalla MM-kisojen kaikkien aikojen maalintekijäksi – naiset ja miehet mukaan luettuina.

Kunnas kertoi pitävänsä Martaa yhtenä maailman parhaista jalkapalloilijoista ja kysyi toimittajakollegaltaan Bror-Erik ”Bubi” Walleniukselta tämän mielipidettä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– En missään urheilussa lähde vertailemaan miesten tuloksia ja naisten tuloksia, koska on selvää, että miehet ovat aina parempia. Paitsi rytmisessä voimistelussa, jota miehet eivät saa edes harrastaa kilpailumielessä, Bubi vastasi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Puuro jumittui kurkkuun. Yskin ja mietin, olinko kuullut oikein. Onneksi Kunnas oli valppaana ja tarttui kommenttiin heti.

– Jos ajattelen naisten futista ja miesten futista, mieluummin katson naisten futista. Siellä ei mene puolta ottelua Neymarin kieriskelyyn, hän sanoi.

Väittely oli kiihtyä, mutta aamu-tv:n toimittaja aisti konfliktin ja kehotti miehiä siirtymään seuraavaan aiheeseen. Itse jäin kellumaan epäuskoisuuden ja ärtymyksen rajamaille.

Miten hitossa naisurheilusta puhutaan edelleen näin?

Taustalla yhteiskunnan miesvaltaisuus

Lopulta kommentti alkoi kaihertaa mieltäni niin paljon, että oli pakko soittaa Kunnakselle vertaistuen toivossa. Kysyin, ovatko moiset kommentit urheilun maailmassa arkipäivää.

– Olen toiminut urheilutoimittaja 30 vuotta, ja sinä aikana on tapahtunut valtavasti kehitystä tässä asiassa, Kunnas aloittaa.

– Vielä 90-luvulla valmentajat saattoivat kiekkopiireissä sanoa: ”Tänään pelattiin tosi huonosti, luisteltiin kuin ämmät ja pelattiin neitikiekkoa”. Moista ei juuri enää kuule, onneksi.

Samaan hengenvetoon Kunnas kuitenkin lisää, että naisurheilun vähättelyä esiintyy edelleen tasaisin väliajoin. Hänen mielestään kyse on tuhansia vuosia jatkuneesta yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta miesvaltaisuudesta, joka on hallinnut myös urheilun maailmaa viime vuosikymmeniin saakka.

– Olen joutunut käymään asian läpi myös itseni kanssa. Olen kasvanut miesurheilun kanssa ja sen kautta. Nuoruudessani kaikki urheilusankarit olivat miehiä, ja naisten urheilu oli täysin marginaalissa. Siitä irti pääseminen on vaatinut aikaa.

Kunnas ymmärtää 76-vuotiasta kollegaansa.

– Bubi on elänyt suurimman osan elämäänsä yhteiskunnassa, jossa naisurheilulla ei ole ollut juuri sijaa. Tiukkaan jämähtänyttä asennetta voi olla vaikea muuttaa.

Kunnas ei silti pystynyt olemaan vaiti, kun Bubi esitti väitteen miesurheilun ”paremmuudesta”.

– Jos mies heittää keihästä 90 metriä ja nainen 60 metriä, miehen heitto on toki pidempi. Mutta onko se parempi? Voi olla, että naisen heitto on teknisesti ja rytmisesti miehen heittoa laadukkaampi. Mittanauhat ja sekuntikellot eivät kerro koko totuutta.

Kunnas kertoo itse pitävänsä esimerkiksi naisten tennistä ja lentopalloa kiinnostavampina kuin miesten vastaavia lajeja. Sama pätee hänen mukaansa myös esimerkiksi jääkiekkoon.

– Minusta olisi täysin perusteltua muuttaa mieskiekkoa naiskiekon suuntaan. Tappelu, hampaiden lentely ja aivotärähdykset eivät tee kiekosta millään tavalla parempaa.

Tyttöjen pitää todistaa paremmuutensa

Kunnaksen mielestä mies- ja naisurheilun tasa-arvoisuudesta pitäisi keskustella entistä enemmän erityisesti siksi, että arvostuksella on konkreettisia seurauksia.

– Poikiin satsataan, jotta heistä tulisi hyviä, tyttöihin satsataan, kun he ovat hyviä. Pojissa nähdään alun alkaen potentiaali, mutta tyttöjen täytyy ensin todistaa, että he ovat hyviä. Tämä näkyy varsinkin joukkuelajeissa.

Kaj toivoo, että sukupuolten sijaan keskityttäisiin yksilöihin. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg
Kaj toivoo, että sukupuolten sijaan keskityttäisiin yksilöihin. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg

Ajat ovat onneksi muuttumassa – ja muuttuneet. Yhteiskunnan tasa-arvoistuminen näkyy myös urheilussa.

– Suomessa on ollut perinteisesti kolme pesäkettä, joissa nainen on ollut vaikeassa asemassa: armeija, kirkko ja urheilu. Nykyään nainen voi jo olla sotilas ja pappi, ja urheilussakin on menty eteenpäin. Toivon, että jonain päivänä Leijonien päävalmentaja on Jukan sijaan Jutta.

Tärkeintä Kunnaksen mukaan olisi unohtaa sukupuolet kokonaan ja puhua vain urheilijoista.

– Suomen kielessä on loistava sana ”hän”. Olemme edelläkävijöitä sukupuolineutraaliudessa sekä kielen että monen muun asian suhteen, hän sanoo.

– Välillä tulee takapakkia, mutta suunta on oikea.

Ehkä jonain päivänä lähitulevaisuudessa emme enää puhu naisurheilusta, vaan urheilusta. Sinä päivänä voin katsoa aamutelkkaria ilman tukehtumisvaaraa.

Naisurheilun ystävä

TV:n äärellä ei pitäisi syödä koskaan, ja puuroa kannattaa syödä pienempinä annoksina jos on vaara tukehtua.

"En missään urheilussa lähde vertailemaan miesten tuloksia ja naisten tuloksia, koska on selvää, että miehet ovat aina parempia."

Bubi on oikeassa. Harvassa urheilulajissa naiset pärjäävät yhtä hyvin kuin miehet. Jos naiset pärjäisivät kilpaurheilussa miehille, naisille ei tarvittaisi omia kilpasarjoja.

Naisten urheilua on silti mukava seurata.

Vierailija

Vittu mitä paskaa nyt taas. Haluatte tasa-arvoa urheiluun? Se on helppoa: lopetetaan 70-lukuinen erittely miehiin ja naisiin ja aletaan vaan harrastamaan urheilua. Sukupuoli on muutenkin sosiaalinen konstruktio, pois joutavat stereotypiat. Jokainen urheilija sukupuolesta riippumatta samalle viivalle, se on tasa-arvoa se.

Sisältö jatkuu mainoksen alla