Anna Perho haluaa siilin. Twitter: @annaperho Kuva: Juha Salminen
Anna Perho haluaa siilin. Twitter: @annaperho Kuva: Juha Salminen

Mutta sitten ovat tietenkin siilivideot, Anna Perho kirjoittaa kolumnissaan.

En muista, kuka avasi portin ensimmäisenä. Kuka houkutteli kokeilemaan, kuka sanoi, ettei se olisi vaarallista? Joka tapauksessa eräänä iltana havahduin siihen, että en enää kontrolloinut sitä, vaan se kontrolloi minua: saippuavideo.

Tiedättekö saippuavideot? Niiden idea on samanlainen kuin huuruisten ASMR-pätkien, joissa joku kuiskailee mikrofoniin tai hinkkaa päätään avaruusolennon vispilää muistuttavalla päänrapsuttimella. Saippuavideoissa taas anonyymit tyypit, kuten 163 000 Instagram-seuraajan ASMR.soapqueen, leikkaavat mattoveitsellä paloja saippuasta.

Niin, luit oikein. Leikkaavat mattoveitsellä paloja saippuasta. Ja toiset, kuten minä, katsovat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ilmiön suosiota selitetään fysiologisilla reaktioilla. Saippuapalojen rapina – aah – tuottaa kummallista, tyydyttävää tunnetta, joka on sukua kuplamuovin poksuttelusta aiheutuville väristyksille.

Toinen selitys liittyy psykologisiin tarpeisiin. Kun luonnon kuolema, ravintolassa riehuvat vegaaniset aikuisvauvat ja hullut diktaattorit täyttävät arkemme, mielemme kaipaa rauhoittumista. Laiturinnokkaa, satumetsää tai viinaa ei ole aina tarjolla, mutta kännykkä on. Saippuavideon katsominen on mikromeditaatiota, jossa aivomme saavat pienen tauon ympäröivästä maailmasta.

Muistan erään isoäitini ystävättären, joka kertoi katsovansa mielellään pyykkikoneen huuhteluohjelmaa. Pidin häntä hulluna, mutta nyt ymmärrän paremmin: välillä on hyvä keskittyä asioihin, jotka ovat maailman kannalta täysin turhia, mutta itselle rauhoittavia.

 

Toinen oddly satisfying -videoiden alalaji ovat videot, joissa ihmiset yrittävät piirtää avoinna olevan kämmenen. Jotkut osaavat tietenkin tehdä sen täydellisesti. Mutta suurin osa saa aikaan piirroksen, joka muistuttaa lähinnä outoa vesikasvia.

Täydellisten kakunkoristeluvideoiden, meikkitutoriaalien ja crossfit-vartaloiden keskellä on kiva tietää, että maailmassa on edelleen epätäydellisyyttä. Olemme todella monissa asioissa aivan paskoja.

Olen kuitenkin jättänyt viime aikoina videoiden katsomisen vähälle. Vaikka saippuan rapina pitää ajatukset hetken kiinni rentouttavassa aivottomuudessa, jälkikäteen on samanlainen olo kuin julkkisjuoruja lukiessa. Aluksi tyydyttävää kuin pikaruoka, mutta jälkikäteen ällöttää: miksi käytän ainutkertaista elämääni tähän roskaan?

Videot ovat laastaria, tai jopa osa ongelmaa: virtuaalisen hölönpölön katsominen luo samalla tarpeen päästä rauhaan informaation kakofoniasta. Kyseessä on eräänlainen moderni päihdeongelma, jota hoidamme samalla aineella, millä se on hankittukin.

Mutta sitten ovat tietenkin siilivideot. Seuraan Instassa kahta japanilaista siiliä, ja erityisesti pidän pätkistä, joissa ne käyvät vaahtokylvyssä, ja… no niin.

..."ravintolassa riehuvat aikuiset vegaanivauvat"...Vastenmielisen ylimielistä besserwisseröintiä. Ei tehnyt mieli lukea pidemmälle riehuvan kolumnistin ilkeämielisen kommentin jälkeen. 

Lihansyöjien valittaminen ja annoksen takaisinpalauttamista pidetään niin arvostettavana, kun betonivankilassa kärsineen sian tai lehmän takamus ei ole tarpeeksi mureaa. Mutta auta armias kun vegaani erehtyy moittimaan ruokaa, niin sitä kyllä innostutaan räksyttämään ja ilkkumaan. 

Käytöstavat kaunistaisivat yhtä lailla myös sosiaalisessa mediassa kolumnejaan kirjoittavia julkisuuden henkilöitä. Kaksinaismoralismin tiedostaminen on myös osa sivistystä ja älykkyyttä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Itse olen osittain korvannut pornon ASMR:llä.
Sama vaikutus, välillä jopa isompikin...

Ylläolevan viestin miinustajaa ilmeisesti raivostuttaa kun ei ole löytänyt ASMR:n seksuaalista puolta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla