Naisjärjestöt haluavat lisää naisia eduskuntaan. Kuva: <span class="photographer">Shutterstock</span>
Naisjärjestöt haluavat lisää naisia eduskuntaan. Kuva: Shutterstock

Eduskuntavaalit pidetään ensi sunnuntaina. Miten puolueiden tavoitteet ja ehdokkaiden mielipiteet tuntuvat nimenomaan naisten elämässä?

Jos naiset saisivat päättää, mitkä olisivat tärkeimpiä vaaliteemoja? Mistä ensi vaalikaudella päätettäisiin?

Kysyimme asiaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajalta, kansanedustaja Eva Biaudet’lta (r.). Liittoon kuuluu 60 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Biaudet on myös itse ehdokkaana jatkokaudelle.

Miehet hoitamaan lapsia

Naisjärjestöt haluavat saada miehet hoitamaan pieniä lapsia enemmän. Liiton mielestä perhevapaat pitää uudistaa niin sanotun 6+6+6-mallin mukaan, eli vapaat tulisi kiintiöidä. Siinä kuusi kuukautta vapaista käyttäisi äiti, kuusi kuukautta vanhemmat jakaisivat keskenään ja kuusi kuukautta käyttäisi isä. Nyt äidit käyttävät valtaosan perhevapaista.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Olisi suuri mullistus, jos työelämä ei enää odottaisi, että juuri naiset jäävät kotiin, vaan sukupuolet olisivat samalla viivalla. Uskomme, että uudistus lisäisi perheiden hyvinvointia. Se voisi myös lisätä naisten halukkuutta saada lapsia aikaisemmin – tai ylipäänsä saada niitä, Eva Biaudet sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Eri tutkimusten mukaan juuri korvamerkityt kiintiöt johtavat siihen, että vapaat jakautuvat tasaisemmin.

– Perhevapaauudistus on oikeasti todella yksinkertainen. Se voitaisiin tehdä vain päättämällä, eikä se edes ole hirveän kallis. Ei kyse ole miljardeista, Biaudet sanoo.

Loppu seksuaaliselle väkivallalle

Naisjärjestöjen mielestä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei ehkäistä tai hoideta riittävästi.

– Maahanmuuttajien viime aikoina tekemät rikokset ovat olleet järkyttäviä, mutta me naiset olemme olleet hämillämme siitä, miksi väkivallasta keskustellaan vasta nyt. Kysymys ei ole vain ulkomaalaisen miehen naiskäsityksestä, vaan miesten naiskäsityksestä ja naisten alistamisesta. Pitäisi miettiä, mikä tekee yhteiskunnastamme niin väkivaltaisen, Biaudet sanoo.

Me naiset odotamme, että yhteiskunta nousisi rinnallemme taistelemaan kaikkea seksuaalista väkivaltaa vastaan, hän jatkaa.

Väkivallan kitkemiseksi naisjärjestöt ehdottavat monenlaisia tekoja. Niistä tärkeimpiä on rikoslain uudistaminen.

– Laki lähtee voimakkaasti teoista, kuten vaikka sukuelinten silpomisesta, yhdestä pahoinpitelystä tai raiskauksesta, kun naisiin kohdistuva väkivalta on usein jatkumoa, jonka tarkoituksena on rajoittaa naisen ja tytön itsemääräämisoikeutta. Meidän mielestämme pitäisi olla niin, että jollei ihminen ole sanonut kyllä, kyseessä on raiskaus. Nyt nainen joutuu ikään kuin näyttämään, että hän vastusteli, vaikka tutkimukset kertovat, että suuri osa raiskauksen uhreista jäätyy tilanteessa, Biaudet sanoo.

– Toivoisimme, että naisten olisi helpompi hakea ja saada apua, ilmoittaa poliisille ja selviytyä. Yhteiskunnan pitää ilmaista, että väkivalta ei ole sallittua.

Naisjärjestöt haluavat myös esimerkiksi poistaa sovittelumahdollisuuden naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan yhteydessä, kriminalisoida seksin oston ja parantaa turvakotipalveluja.

Lisää naisia valtaan

Naisjärjestöt haluavat lisää naisia päätöksentekijöiksi. Eduskuntaan pitäisi saada 101 naista. Nyt eduskunnassa on 83 naispuolista kansanedustajaa. Eniten naisia on ollut vaalikaudella 2011–2015, jolloin heitä oli 85 eli 42,5 prosenttia.

– Naisia pitää olla yhteiskunnan tärkeissä johtopaikoissa. Hallituksessa tulee olla puolet naisia, puolet miehiä. Hallituksen pitää tehdä tasa-arvo-ohjelma. Tulevalla EU-puheenjohtajuuskaudella Suomen pitäisi lunastaa odotukset tasa-arvon mallimaana ja vaikka nimittää ulkoministeriksi tai eurooppaministeriksi nainen.

Suomessa nainen on ollut pääministerinä vähän yli vuoden ajan, mies sadan vuoden ajan. Ulkoministerinä on ollut nainen viiden vuoden ajan, mies 95 vuoden ajan.

Naisjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteisiin voi tutustua täällä.

Vierailija

Jälleen kerran feministit paahtavat laput silmillä todellisutta vastaan: ikään kuin raiskauksen uhreina olisi vain naisia ja ikään kuin raiskaajat olisivat vain miehiä.

Viis siitä, että tälläkin viikolla on uutisoitu naisopettajan käyttäneen seksuaalisesti hyväkseen tyttöoppilasta. Viis siitä, että saman päivän uutiset kerroivat vanhan miehen ahdistelleen teinipoikia. Viis siitä, että uutiset ovat viime aikoina kertoneet miehistä, jotka raiskasivat pikkupoikia jopa kymmenen tuntia yhtä soittoa. Ja viis siitä, että pikkupoikia ahdistelevat naiset ovat monelle miehelle tuttu ilmiö lapsuudesta.

Feministille todellisuus on liian kiusallinen - lesbot raiskaavat toisia naisia ja pikkutyttöjä, homot raiskaavat toisia miehiä ja pikkupoikia, heteronaiset raiskaavat poikalapsia ja joskus jopa aikuisia miehiä. Eva Biaudet ja muut feministit sulkevat silmänsä kaikelta, mikä ei sovi heidän mustavalkoiseen maailmankuvaansa, ja kaakattavat tätä ”mies on raiskaaja, mies on paha, mies on saatava kuriin” -mantraansa kuin rikkinäistä levyä yhtä harhaisina kuin vastapuoli, joka kuvittelee raiskauksen ilmiönä alkaneen Suomessa vuoden 2015 maahanmuuttajien vyöryn jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla