Rinna Saramäki kertoo kirjassaan 250 vinkkiä, joilla voi yrittää pelastaa maailman. Me valitsimme joukosta kymmenen arjessa helposti käyttöön otettavaa – aloita vaikka heti!

Matti on lopettanut lentämisen. Anna-Maija kirnuaa itse voinsa ja tekee huulipunansa punajuuresta. Arto on lahjoittanut yli 4 miljoonan arvoisen sijoitussalkkunsa norppien hyväksi. Ja Essi ostaa nolla vaatetta vuodessa.

On niin monia asioita, joita ihminen voi ilmaston hyväksi tehdä. Silti joidenkin meidän panos asian hyväksi on yhä jotain tämän suuntaista: ahdistus, mukavampien asioiden ajattelu, voimattomuuden tunne.

Mutta melkein kaikkia meistä ilmastonmuutos kuitenkin huolettaa. Ja tässä alkaa todellakin olla jo kiire. Kenties siksi aiheesta ilmestyy uusia kirjoja tuon tuosta. Tuoreimmasta päästä on tammikuun alussa ilmestynyt Rinna Saramäen kirjoittama kirja 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman (Otava). 

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Saramäki kertoo kirjan nimen mukaisesti 250 tekoa, joilla sinä, minä, me kaikki voimme yrittää pelastaa maailman. Poimimme kirjasta kymmenen vinkkiä, jotka voi ottaa arjessa käyttöön melko helposti. Muutamasta vinkistä et ehkä ole vielä kuullutkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
  1. Ota pakaste jääkaappiin sulamaan edellisenä iltana. Näin säästyy pakasteen sulattamiseen tarvittavaa energiaa. Kun laitat pakasteen jääkaappiin, se viilentää sulaessaan jääkaappia ja vähentää näin sen sähköntarvetta.
  2. Osta vänkyrä vihannes. Syömäkelpoisia vihanneksia joutuu hävikkiin, jos ihmiset eivä osta vihanneksia, jotka eivät ole esteettisesti niitä kaikista kauneimpia. Osta sinä. Vänkyrä vihannes maistuu yhtä hyvältä kuin suorakin.
  3. Osta ale-laputettu tuote. Näin osallistut hävikin vähentämiseen ja säästät samalla rahaa.
  4. Vältä liikaa riisiä. Riisin kasvattaminen tuottaa metaania. Siksi ruokavaliota ei kannata perustaa sen varaan, ellei se ole terveyssyistä välttämätöntä. Riisin sijasta voi käyttää ohraa, kotimaista kvinoaa tai perunaa. 
  5. Ruuan lämmittäminen mikroaaltouunissa on tehokkaampaa kuin liedellä tai uunissa lämmittäminen.
  6. Ota huomioon säilyvyysmerkintöjen eroparasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä eivät ole yksi ja sama asia. Viimeinen käyttöpäivä -merkintää käytetään yleensä liha- ja kalatuotteissa, joissa pilaantumisen vaara on oikeasti merkittävä. Siksi merkintään kannattaa suhtautua vakavasti. Parasta ennen -merkintä sen sijaan on suuntaa antava. Arvioi syöntikelpoisuutta omilla aisteilla: haista ja maista. 
  7. Pyri ostamaan isoja pakkauksia. Isompi pakkaus kuluttaa vähemmän materiaalia verrattuna siihen, että sama tuotemäärä pakattaisiin moneen pikkupakkaukseen. Tietysti isoja pakkauksia kannattaa ostaa vain siinä tapauksessa, että tietää käyttävänsä sisällön ennen kuin se menee huonoksi. Tuotteen itsensä hiilipäästöt ovat pääsääntöisesti aina suuremmat kuin pakkauksen.
  8. Tarkista kylmälaitteiden sijoittelu. Pakastin ja jääkaappi joutuvat tekemään ylimääräistä työtä, jos ne on sijoitettu kuumaan paikkaan, kuten hellan viereen tai suoraan lämpimään auringonpaisteeseen. Yritä sijoittaa ne paikkaan, jossa ilmalla on tilaa kiertää laitteen takana. 
  9. Laita tv, pelikoneet ja muu elektroniikka jatkoroikkaan, jossa on kytkin. Viihde-elektroniikka, tietokoneet ja matkapuhelimet vievät jo 7 prosenttia kotitalouksien sähkönkäytöstä. Stand by -tila voi vanhoissa laitteissa viedä lähes yhtä paljon sähköä kuin käyttö. 
  10. Mieti, miten ison tv-ruudun tarvitset. Television virrankäyttö riippuu pääasiassa ruudun koosta. Isompi ruutu kuluttaa enemmän sähköä. Kannettavat tietokoneet kuluttavat huomattavasti vähemmän virtaa kuin pöytäkoneet.

Jos mietit yhä, voitko sinä tehdä mitään ilmastonmuutoksen torjumisen ehkäisemiseksi, kannattaa lukea alla oleva juttu:

Tekopyhyys on ilmastonmuutosta...

Menkää jo sinne Kiinaan ja Intiaan tuputtamasta näitä täysin tyhjänpäiväisiä vinkkejänne. Suomi on pelkkä kärpäsen kusi valtameressä päästöjen osalta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla