Nu ska vi ha jättekiva bröllopshärdelli!
Nu ska vi ha jättekiva bröllopshärdelli!

Rakkaus on ikuista elikkäs Kärleken är evig, sanotaan häämessumainoksessa. Kilautimme messujen puuhamiehelle, joka joutui ennakkoluuloja tirisevien kysymysten kohteeksi.

Kuohuttavaa: perinteikkääseen suomenruotsalaisuuden pyhäkköön, Svenska Klubbenille, suunnitellaan ensi kevääksi suomenruotsalaisia häämessuja!

Siis mitä? Eikö rakkaus olekaan samanlaista ruotsiksi kuin suomeksi? Ovatko kantasuomalaiset häät niin paljon juntimmat kuin ruotsinkielisten, että tarvitaan erilliset tapahtumat? Vai tunteeko kielivähemmistö olonsa ulkopuoliseksi suomalaisilla häämessuilla?

–  Ei varmasti tunne ulkopuolisuutta, rakkaus ei tunne kieli- tai muitakaan rajoja. Mutta sitä tässä ajateltiin, että ruotsinkieliset piirit ovat pienet: heidät on helppo tavoittaa ja heidät voisi saada innostumaan tällaisesta uutuudesta. Lisäksi segmentti löytää luonnostaan Svenska Klubbenille, koska monen isä saattaa olla klubin jäsen, selittää Klubbenin ravintolapäällikkö Kristian Meurman, joka on ollut ideoimassa suomenruotsalaisia häämessuja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Segmentti löytää luonnostaan Svenska Klubbenille.”

Messuilla on samantyyppisiä näytteilleasettajia kuin suomenkieliselläkin puolella: koruliikkeitä, kampaamoita, kauneusalaa, ohjelmatoimistoja, hääsuunnittelijoita. Mutta ne ovat pienemmät ja intiimimmät, ja pääsylipulla saa myös lasin skumppaa ja kakkutastingin. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kai nyt jotain eroa?

Eikö tuossa mainoksessa ole tiettyä kuninkaallisuutta ja ylväyttä, jota suomalaisista häistä ei löydy? Meurman kiistää olevansa suomenruotsalaisen hääperinteen asiantuntija, mutta on kuitenkin juuri viettänyt omia, puolisuomenruotsalaisia häitään. Lisäksi hän on ravintola-alalla ja muusikkona nähnyt monet häät, joten hän osaa lausahtaa sanasen kulttuurieroista.

– Jos vertaa kantaväestöön, niin ruotsinkielisellä puolella häissä on enemmän leikkimielisyyttä ja hilpeyttä, ehkä vähän päälleliimattunakin. Snapsilauluperinne näkyy. Ohjelmaan kuuluu muuten ihan samoja leikkejä ja morsiamen-, sulhasen- tai anopinryöstöjä.

Ruotsinkielisyyskään ei siis rokota noloja hääperinteitä vastaan, mutta Meurmanin mukaan kiusallisimpia ohjelmia on ruotsinkielisellä puolella aavistuksen vähemmän. Puheita on kummallakin, mutta kuunnelkaa:

– Suomalaiset ovat nykyään tosi hyviä puhujia, sanoisin että puheet ovat aavistuksen parempia, napakampia ja sisällyksekkäämpiä kuin ruotsinkielisillä.

Sen sijaan ruoka- ja juomapuoli on kielivähemmistöllä isommassa roolissa.

– Kaikki ruotsinkieliset eivät kieriskele rahassa, vaan meitä tavallisia duunareita on yhtä lailla. Mutta ruotsinkieliset haluavat ehkä satsata suhteessa suomalaisia enemmän laadukkaaseen ruokaan ja juomaan.

Onko siinä kyse jostain perusmelankoliasta.

Niin. Heillä saattaa olla myös tyylikkäämpiä häävieraita, mutta Meurman ei vahvista tätä ennakkoluuloa. Sen sijaan yhden merkittävän eron hän löytää.

– Suomenkielisten häissä häävalssi on mollissa, ruotsinkielisillä duurissa. Onko siinä sitten kyse jostain perusmelankoliasta, että himmaillaan nyt tässä elämän hienoimmassakin hetkessä, ettei mene liian iloiseksi? Meurman miettii.

Meurmanin oma häätanssi oli muuten duurissa: Van Morrisonin Have I Told You Lately That I Love You.

Suomenruotsalaisille häämessuille ovat kuulemma tervetulleita kaikki kieleen tai kansallisuuteen katsomatta. ”Kärleken är evig när vi är tillsammans”, todetaan mainoksessa.

– Mä uskon, että kun sitaateissa on ruotsinkielistä tekstiä, niin ruotsinkielisille sulhasille ei tunnu nololta tulla häämessuille. Ollaan me siinä mielessä vähän hassua porukkaa, Meurman sanoo.

Morsian

Vierailija kirjoitti:
Hurrit osaavat tehdä kaikesta jotenkin kuvottavaa.

Tarkoitat siis suomalaisia, joiden äidinkieli on ruotsi.
Onko kuvottavaa juhlia takkauttaan omalla äidinkielellään omassa isänmaassaan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla