Kuvasta näkee, millaisessa maastossa matsutake eli tuoksuvalmuska kasvaa. Kuvat: Eija Tamminen
Kuvasta näkee, millaisessa maastossa matsutake eli tuoksuvalmuska kasvaa. Kuvat: Eija Tamminen

Suomen metsät pullistevat nyt japanilaisten arvostamaa matsutakea. 

Eija Tamminen, 49, vastaa puhelimeen keskellä kemijärveläistä metsää.

– Mä oon sienimetsässä. Sä et usko tätä, langan päästä kuuluu aavistuksen hengästyneellä äänellä.

Eija on jo aiemmin löytänyt ison esiintymän matsutake-sieniä. Hän on luvannut kertoa löydöstään puhelinhaastattelussa, mutta onkin painellut heti ehdittyään metsään, vaikka se ei ollut alun perin suunnitelmissa. Tällaisena aikana himosienestäjän on vaikea pysyä sieltä poissa.

– Seison juuri sellaisen saaliin edessä, että näen dollarin kuvia. Täällä kuivalla mäntykankaalla matsutaket loistavat jo kaukaa. Nytkin näitä on yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi heti jonossa, Eija kuvailee.

Eijan maanantain matsutake-saalis: 123 sientä, yhteensä 6,4 kilogrammaa.
Eijan maanantain matsutake-saalis: 123 sientä, yhteensä 6,4 kilogrammaa.

Tuusulassa asuvalle mutta Lapissa ja Itä-Suomessa sienestävälle Eijalle matsutake on uusi tuttavuus. Hän löysi niitä ensimmäisen kerran pari vuotta sitten, mutta silloin tutummat sienet kiinnostivat enemmän. Tänä vuonna hän on kerännyt matsutakea jo hurjat määrät. Hän laskee tehneensä miehensä kanssa neljä sieniretkeä ja keränneensä jo monta sataa matsutakea. Normaalisti viittäkymmentä voisi jo pitää hyvänä saaliina. 

Hinta joissakin euroissa

Arktiset Aromit ry:n puheenjohtajalle Birgitta Partasellekin on kuulunut kommentteja, että nyt on kenties paras matsutake-vuosi koskaan. Kausi on nyt parhaimmillaan ja jatkuu vielä jonkin aikaa.

Matsutake eli männyntuoksuvalmuska tuli ison yleisön tietoisuuteen reilut kymmenen vuotta sitten, kun Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon-yksikössä selvitettiin matsutaken esiintymistä Suomessa ja sen vientimahdollisuuksia Japaniin. Sientä pidetään maassa suuressa arvossa, ja siitä on kerrottu maksettavan satoja, jopa tuhansia euroja kilolta.

Japanin-vienti kariutui sekä kuljetusongelmiin että sadon heikkoon ennustettavuuteen. Sieni jäi kuitenkin mieleen suuren arvonsa vuoksi.

Sen muuttaminen rahaksi tosin onkin jo vähän hankalampaa. Tänäkään vuonna kukaan ei tiettävästi vie matsutakea Suomesta Japaniin. Riskit ovat isot, sillä sienet pitää saada perille mahdollisimman tuoreena, ja koska satoa ei voi ennustaa tarkasti, kuljetusketju pitäisi polkaista tyhjästä nopeasti pystyyn.

– Lisäksi japanilaiset arvostavat kaikkein eniten omaa matsutakeaan. Suomalainen sieni on vastaava, muttei niin haluttu, Birgitta Partanen kertoo.

Yrittäjänä työskentelevälle Eijalle metsässä käyminen on vastapainoa työlle. ”Puoli tuntia ja päivän stressi on pois. Samalla tulevat liikunta, raikas ilma, sienet ja marjat.”
Yrittäjänä työskentelevälle Eijalle metsässä käyminen on vastapainoa työlle. ”Puoli tuntia ja päivän stressi on pois. Samalla tulevat liikunta, raikas ilma, sienet ja marjat.”

Suomessa matsutaken löytäjä voi tarjota sieniään suoraan ravintoloille ja sienijalosteita tekeville yrityksille. Siitä saatava hinta ei kuitenkaan juuri muista sienistä eroa.

– Ei tarvitse haaveilla satasia saavansa. Hinta on paremminkin euroissa kuin edes kymmenissä, Birgitta Partanen sanoo.

Muutenkin tuoksuvalmuskan hintahaitari on iso. Se on jaoteltu laadultaan kuuteen luokkaan, joiden perusteella hintakin määräytyy. Japanilaiset arvostavat eniten pieniä parhaan laatuluokan matsutakeja, joiden lakki ei ole vielä avautunut.

Eija Tamminen kertoo kysäisseensä ravintolasta, mitä sienistä maksetaan, jos hän innostuu keräämään vielä lisää. Hänelle tarjottiin 20 euroa kilolta parhaasta mahdollisesta laadusta.

”Japanilaiset arvostavat kaikkein eniten omaa matsutakeaan.”

Myyntiin menevät sienet pitää kerätä niin, ettei jalka mene rikki poimiessa. Käsittelyssä ja kuljetuksessa pitää myös olla hellävarainen ja huolellinen. Arktiset Aromit ry:n nettisivuilta löytyy esite, jossa kerrotaan tarkemmin tuoksuvalmuskasta ja sen tunnistamisesta.

Eijan mielestä sieni on helppo tunnistaa.

– Tuoksu on hyvin voimakas ja sai auton takakontin tuoksumaan. Kun kävin sienet läpi ja tarkistin niiden kunnon, haistelin vielä jokaisen, että on varmasti oikea.

Eija ei vielä tiedä, mitä tekee kaikilla jo löytämillään sienillä. Hän on kuivannut niitä ja tehnyt tuoreista sienistä myös ruokaa.

– Paistoin niitä ja tein yhden kastikkeen. Mielestäni se on ihan hyvä sieni. Jos löytää, kannattaa ilman muuta maistaa. Mutta en tiedä, mikä siitä tekisi paremman kuin oikein hyvä tatti, korvasieni tai kantarelli on, hän sanoo.