Kuvat
Puolustushallinnon rakennuslaitos, Tuula Koskinen ja Shutterstock
”Älä härvää pölyä ilmaan!” puolustushallinnon siivousohjeissa opastetaan.
”Älä härvää pölyä ilmaan!” puolustushallinnon siivousohjeissa opastetaan.

Tuula Koskinen on päässyt näkemään läheltä, miten huimasti varusmiesten siivoustaidot ovat kehittyneet.

”Kerää pöly ja lika pyyhkeeseen pitkillä, harkituilla vedoilla! Älä pelkästään siirrä likaa! Taittele puhdas puoli esiin ja toista edellä mainittu suorite, kunnes vihollinen on taltutettu!”

Matala ääni jyrisee ohjeita Youtube-videolla, jolla tiukkailmeinen sotilas taittelee mikrokuitupyyhettä säntillisesti neljään osaan.

Sotilaallinen kuri on armeijassa aina liittynyt myös puhtaanapitoon. Nykyään taistelua epäjärjestystä ja huonoa hygieniaa vastaan käydään humoristisilla opastauluilla ja videoilla. Niissä siivousvälineet on nimetty inttihenkisesti ja opetetaan, ettei ”taisteluvalmiita” lattiapyyhkeitä saa kostuttaa enempää.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Huvittavalla videolla on kauaskantoiset vaikutukset: armeijan käy edelleen iso osa ikäluokasta, ja kasarmilla opittuja siivoustaitoja hyödynnetään myös myöhemmin elämässä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Tavoitteena on, että varusmiehet ja -naiset oppivat huolehtimaan tupien siisteydestä ja järjestyksestä. Tämä on kansalaiskasvatusta, siivouksen johtava asiantuntija Tuula Koskinen Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta sanoo.

Koskinen on työskennellyt kasarmisiivousasioiden parissa 38 vuotta. Hän tietää, miten varusmiesten osaaminen on vuosien vieriessä kehittynyt. 

– Kehitys on ollut huimaa. Ennen varusmiehet lotrasivat veden kanssa ja levittivät sitä likaa märillä mopeilla. Nyt he ovat oppineet siihen, että lattia- ja tasopyyhkeet ovat aina sopivan kosteita, koska ammattisiivoojat huoltavat ne laitospesukoneilla, Koskinen kertoo. 

Isoin muutos on tapahtunut välineissä: mikrokuitupyyhkeet saapuivat puolustusvoimiin 2000-luvun alussa. Sitä ennen käytössä olivat raskaat pesumopit, joiden käyttö oli hankalaa ja pesu työlästä sekä kallista. Ja hygieeninen säilyttäminen vaikeaa, ilmeisesti.

– Haju kasarmeissa oli aivan hirveä. Kun varusmiesten siivouskomeroon meni, piti laittaa pyykkipoika nenään.

Pölyt pois ja sisäilma kuntoon

Nykyinen opetusvideo on tehty vuonna 2017, mutta vitsikäs video-ohjeistus ei ole mikään uusi juttu. 

– 1980-luvun lopulla tehtiin ensimmäinen opetusvideo. Se oli siihen aikaan tosi moderni. Siinä oli ammattinäyttelijä, Jukka Puotila, joka ei vielä ollut kuuluisa, Koskinen muistaa.

Miltei vartin mittainen VHS-spektaakkeli oli nimeltään Mopo ja moppi. Valitettavasti sitä ei löydy Youtubesta.

Jo Mopo ja moppi -videolla opetettiin, että siivous kannattaa tehdä pölyn laskeuduttua, koska ”vihollisen koneet on helpompi tuhota maassa kuin ilmassa”.
Jo Mopo ja moppi -videolla opetettiin, että siivous kannattaa tehdä pölyn laskeuduttua, koska ”vihollisen koneet on helpompi tuhota maassa kuin ilmassa”.

Paitsi siivousvälineet, myös yhteiskunnassa kulloinkin esillä olevat terveysongelmat vaikuttavat kasarmisiivoukseen. Aiemmin ammattisiivoojat pyyhkivät tupien kaappien päältä pölyt kahdesti vuodessa ennen uusien alokkaiden saapumista.

Nyt sisäilmaongelmiin kiinnitetään enemmän huomiota. Kasarmien siivousvälineistöön on lisätty yläkamoksi ristitty moppi, jolla pölyt saa pyyhittyä kaappien päältä vaikka joka päivä. 

– Hyvin huolella he sen homman tekevät, kun aikaa annetaan, Koskinen kiittelee varusmiehiä ja -naisia.

Ensimmäinen siivousvideo taas sai innoituksensa siitä, että armeijassa herättiin kasvaneisiin allergiaongelmiin.

– Puolustusvoimien lääkäreistä koostunut allergiatyöryhmä esitti pyynnön, että kasarmisiivousta  on kehitettävä valtakunnallisesti niin, että varusmiesten käytössä olevat siivousmenetelmät  ja -välineet sitovat mahdollisimman tehokkaasti pölyä ja likaa.

Kehitystyöhön ryhdyttiin. Nykyään allergiatuvista, joita 1980-luvulla perustettiin pölystä allergisoituneille varusmiehille, on paljolti luovuttu.

Mikrokuitu on suosikki

Tuula Koskinen pitää puolustusvoimien roolia kansakunnan siivouskasvattajana tärkeänä. Armeijassa opitut siivoustavat esimerkiksi hillitsevät tartuntatautien leviämistä. 

– Opetamme varusmiehiä ja -naisia pyyhkimään huolella kosketus- ja otepinnat, kuten valokatkaisijat, ovenkahvat ja pöydänreunat. 

Siivouksen johtavalta asiantuntijalta on tietenkin kysyttävä, mikä siivouksessa on kaikkein tärkeintä.

– Kyllä se on säännöllisyys ja puhtaat välineet. Kun tehdään, tehdään huolella ja rauhallisin liikkein. Ei sellaista, että käydään monta kertaa päivässä lääppimässä, Koskinen opastaa. 

Välineistä mikrokuitupyyhkeet ja -mopit ovat Koskisen suosikkeja. Niitä hän käyttää kotonakin. 

Kasarmisiivouksen mullistaneeseen mikrokuituun liittyen Koskisella on vinkki: mikrokuituisilla välineillä siivotessa voi pitää hanskoja käsissä. Mikrokuitu on niin tehokas houkuttelemaan likaa ja rasvaa itseensä, että se kuivattaa käsiä. 

Vierailija

Siivouksessa tärkeintä on ennaltaehkäisy. Estämällä lian pääsy tiloihin kontaktissa ja ilmateitse siivoustarve vähenee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla