Arvaisitko, missä päin Suomea syödään eniten pakastepitsaa? Nyt selviää, millaisia ruokia Pohjanmaalla, Lapissa tai Uudellamaalla ostoskoriin päätyy muuta Suomea enemmän.

Oletko joskus ruokakaupassa asioidessasi miettinyt, miltä muiden shoppailijoiden ostoskorit näyttävät? Tai pohtinut sitä, ostetaankohan Helsingissä kovin erilaisia asioita kuin vaikkapa Pohjanmaalla? 

Nyt vastaus on selvinnyt: kyllä, ostoskoriemme sisällöt vaihtelevat todella paljon sen mukaan, missä päin Suomea asumme. 

Me Naiset selvitti, mitä eri puolilla Suomea syödään. Pyysimme valtakunnallista K-ryhmää analysoimaan, mitkä ruoka-aineet ovat ostetuimpia eri puolilla Suomea. Vertailuun valittiin mukaan 16 suomalaisten suosimaa ruoka-ainesta. K-ryhmän mittavasta aineistosta käy ilmi, missä maakunnissa kyseisiä ruoka-aineita ostetaan keskivertoa enemmän ja missä keskivertoa vähemmän.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Alta näet, mitä ruokia kotimaakunnassasi ostetaan. Pääset alkuun klikkaamalla haluamaasi maakuntaa:

Tutkitut ruoka-ainekset olivat:

  • Kahvi
  • Maito
  • Kaurahiutaleet
  • Voi
  • Jauheliha
  • Nyhtökaura
  • Avokado
  • Pakastepitsa
  • Ruisleipä
  • Makkara 
  • Maksalaatikko
  • Kauramaito
  • Basilika
  • Olut
  • Vaniljajäätelö
  • Siideri

Opiskelijakaupungeissa kasviproteiineja, maaseudulla maitoa ja makkaraa

Keskon asiakasnäkemysjohtaja Heidi Jungarin mukaan maakuntien mukaan tehdyssä, aluekohtaisessa jaottelussa ratkaisevaa on se, sattuuko alueella olemaan iso kaupunki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Tyypillisesti voidaan sanoa, että kaupungeissa asuu edelläkävijäkuluttajia, jotka kokeilevat mielellään uutta. Monet uudet trendit tai ilmiöt vyöryvät ensin vauhdilla kaupunkeihin ja niistä sitten syvemmälle maaseudulle. 

Jungar mainitsee esimerkkinä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen. Hänen mukaansa ei ole yllättävää, että kyseisillä alueilla kasviproteiinit ja vegaaniset tuotteet korostuvat.

– Molemmissa maakunnissa on isot kaupungit ja paljon nuoria opiskelijoita. Esimerkiksi Satakunnassa on sitten taas pienempiä kaupunkeja ja verrattaen vanhempaa väestöä. Siellä ostetaan perinteisempiä tuotteita maidosta lenkkimakkaraan. 

Jauheliha on yhä Jungarin mukaan tuote, joka löytää tiensä mitä erilaisimpiin ostoskoreihin. Tyypillisimmin sitä ostavat lapsiperheet, mutta jauhelihan tyypistä riippuen monenlaiset muutkin kuluttajat.

– Edelläkävijäkuluttajat satsaavat rasvaisempaan jauhelihaan tai vaikkapa riista- tai kalkkunajauhelihaan. Perinteikkäämmät kuluttajat menevät sika-naudan perässä. 

Koska K-ruokakauppojen liiketoiminta perustuu vahvasti kauppiasyrittäjyyteen, Kesko seuraa enemmän kauppakohtaisia kuin alueellisia eroja markettien valikoimissa. 

– Kun katsoo vaikka pienimpiä kauppojamme eli K-marketteja, niin jopa samassa kaupungissa eri postinumeroilla olevissa kaupoissa voi olla hyvin erilaisia ostoskoreja. Esimerkiksi Helsingin Kalliossa asuu paljon opiskelijoita ja nuoria, jotka suosivat kasviperäisiä tuotteita, kun taas Kulosaaressa asuu paljon aikuistalouksia ja lapsiperheitä, joilla on erilaiset kulutustottumukset. 

Vegetuotteet, olut ja gourmet-valmisruoka nousussa

Ilmastokeskustelun ja kasvisruokavalion suosion nousun myötä kasviperäisten tuotteiden menekki on kasvanut viime vuosina valtavasti Suomessa. Myynnin kasvu ei koske pelkästään uudenlaisia kasviproteiinituotteita, vaan myös kauppojen hevi-osastoja.

– Perinteisiä kasviksia ostetaan enemmän salaattituotteista tomaattiin, juureksiin ja hedelmiin. Maitopuolella kasvipohjaisten juomien kulutus on kasvanut voimakkaasti, Jungar sanoo. 

Toinen merkittävä muutos liittyy alkoholiin. Alkoholilainsäädännön muutoksen myötä vahvat lonkerot tulivat kauppoihin, mikä lisäsi lonkeroiden myyntiä muutaman kymmenen prosenttia. Luvut kalpenevat, kun puhutaan alkoholittomista oluista ja siidereistä – niiden myynti on Jungarin mukaan kasvanut satoja prosentteja.

– On iloinen asia, että suomalainen juomakulttuuri muuttuu. Suomessa on tavallaan nähtävissä kotikaljakulttuurin paluu: kotikalja itsessään ei tyydytä nykypäivän kuluttajan tarpeita, mutta alkoholittomat oluet ovat tulleet sen tilalle. Ne tarjoavat mahdollisuuden juoda olutta janojuomana.

Kolmas nopeasti kasvava osa-alue on Jungarin mukaan laadukas valmisruoka. Suomalaiset ovat aiempaa tietoisempia ja tarkempia ruuan raaka-aineista ja laadusta.

– Kun ennen suosittiin eineksiä, nyt suomalaisia kiinnostavat laadukkaista raaka-aineista valmistettu valmisruoka, joista esimerkkeinä kauppojen sushi- tai salaattibaarit. 

Entä mitä tuotteita suomalaiset ostavat ylipäätään eniten ruokakaupoista? Jungarilla on lista valmiina.

  1. kahvi
  2. banaani
  3. salaattibaarista ostetut salaatit
  4. kurkku
  5. tomaatti
  6. maito
  7. irtokarkit
  8. olut
  9. perinteinen jääsalaatti
  10. jauheliha

– Erilaiset kuluttajat suosivat toki hyvinkin erilaisia asioita, eikä keskivertokuluttajaa ole olemassa, Jungar toteaa. 

Vierailija

Satunnaisturkulaisena olen usein ihmetellyt, mitä turkulaiset syövät. Ainakin kaikissa kaupungin keskustan K-kaupoissa hyllyt pursuavat mikroeineksiä, makkaraa ja pakastepitsoja, mutta ei yhtään mitään sellaista josta voisi itse valmistaa kunnon ruokaa. Jos haluaa jotain kelvollisia raaka-aineita, lihaa tai kalaa tai tuoreyrttejä tai edes jotain muuta kuin Pirkkaa, täytyy lähteä autolla vähintään kauppahalliin tai jompaankumpaan Citymarkettiin kun Stockan herkkukin muuttui S-marketiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla