Kirjoitus- ja kielivirheet aiheuttavat syvää ärsytystä ja raivoa. Me Naisten kysely paljasti, mikä väärin kirjoitettu sana kiukuttaa suomalaisia kaikkein eniten.

Me Naiset etsi taannoin suomen kielen ärsyttävintä sanaa. Nettikysely oli hitti – siihen vastasi yli 10 000 suomalaista.

Oikeakielisyyden ystävät purkivat samalla vuolaasti tuntojaan. He kuvailivat, miten ärsyttävät sanat ”saavat pään räjähtämään”, ”aiheuttavat näppylöitä” ja ”ovat silkkaa kidutusta sielulle”.

Tuolloin kaikkein ärsyttävimmäksi sanaksi valittiin ylivoimaisella äänivyöryllä läpändeeros. Koko listan kyseenalaisista voittajista löydät täältä. Lisäksi kokosimme 150 sanan jättilistan lukijoiden jokerivastauksista. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tällä kertaa tartuimme toiseen oleelliseen suomen kielen ystäviä mietityttävään asiaan: mikä on kaikkein ärsyttävin väärin kirjoitettu sana? 

4 500 ääntä kiukuttaville kielivirheille

Kokosimme kyselyyn listan sanoista, jotka kirjoitetaan usein väärin niin sosiaalisessa mediassa kuin työmaailmassakin. Väärin kirjoitettujen sanojen etsimisessä auttoivat lukijamme. Kyselyyn tuli yli 4 500 vastausta. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kyselyyn vastaaminen tuntui tälläkin kertaa toimivan terapiahetkenä osalle vastaajista: moni purki kiukkuaan kuvailemalla runsain sanoin, miksi kanssasuomalaisten kirjoitusvirheet ärsyttävät niin paljon.

– Listaa lukiessa alkoi ärsyttää suunnattomasti. Todella vaikea valita inhokkia, kirjoitti eräs äänestäjä.

”Suomi on aina ollut monien murteiden maa.”

Toisaalta osa vastaajista toivoi ihmisiltä ymmärrystä, sillä kirjoitusvirheiden takana ei ole aina suomen kielen taitamattomuus, vaan lukihäiriö tai oman asuinpaikkakunnan murre. Harva tekee virheitä tahallaan.

– Kirjoitusvirheet ovat mielestäni varsin ymmärrettäviä. Monet tälläkin listalla ovat sellaisia, jotka ovat lukihäiriöisille yleisiä.

– Aika pikkumaista menettää hermojaan sanavalinnoista, Suomi kun on kuitenkin aina ollut monien murteiden maa.

Yksi äänestäjä kiteytti silti tuntemukset, joihin moni voi samastua:

– En oikein tiedä, miksi ärsyttää osaamattomuus ja välinpitämättömyys kielen suhteen. Elämässä on varmaan tärkeämpiäkin asioita, joten välillä melkein hävettää olla tällainen nillittäjä. Ärsyttää silti, joka päivä töissä ja vapaalla.

Miten äänestyksessä sitten kävi? Aloitetaan ärsyttävien väärin kirjoitettujen sanojen ”kärkikymmenikön” häntäpäästä.

10. Viellä

Vielä-sanaan lisätty ylimääräinen konsonantti kiukuttaa monia. Vastauksissa ihmeteltiin, mistä se on peräisin, sillä puhekielessä kukaan ei ollut törmännyt viellä-sanaan.

”Tätä näkee todella usein, ja se saa aina näkemään punaista. Yli puolet nuorisosta kirjoittaa tämän väärin.”

9. Sydämmen

Puhekieli voi tehdä oikeinkirjoituksesta vaikeaa. Joissakin sanoissa tai niiden taivutusmuodoissa saattaa puheessa kuulua selvästi pitkä m-äänne, vaikka kirjoittaessa m-kirjaimia on vain yksi. Tällaisia ovat esimerkiksi sydämen ja morsiamella

Monen vastaajan sydämeen on piirtynyt peruskoulun äidinkielen tunneilta tuttu muistisääntö: 

”Sydämeen mahtuu vain yksi ämmä kerrallaan, näin opetettiin jo 80-luvulla koulussa.”

8. Jauhenliha

Jauhelihan väärin kirjoitettu muoto on legendaarinen, kiitos Vauva.fi-sivuston Aihe vapaa -keskustelupalstan ikimuistoisen keskusteluketjun, jossa kysyttiin: ”Pesetkö jauhenlihan ennen kypsennystä?” Näyttää siltä, että ”jauhenlihaan” todella törmää myös tosielämässä: 

”Tätä näkee joskus. Sitä ei edes lausuta noin, ei ole vierasperäinen sana, ja suurin osa suomalaisista näkee sen oikein kirjoitettuna vähintään viikoittain. Ei tekosyitä, hyi!”

Osa vastaajista pohti, millaisesta eläimestä jauhenlihaa saadaan.

”Mikä on jauhi? Tulee väistämättä mieleen, että kyseessä olisi jonkin jauhieläimen liha.”

7. Kuullostaa

Kuulostaa-verbin väärin kirjoitettu muoto juontuu puhekielestä, sillä jotkut lisäävät siihen puheessaan ylimääräisen l-kirjaimen. Me Naisten lukijoiden mielestä kuullostaa-sanasta tulee mieleen kokkaustermi kuullottaa.

”Kuin kuullottaisi sipulia. Sana vaihtaa merkityksensä ja kuulostaa tyhmälle! Kuullottaa on keittiötermi.”

6. Tekiä/ompelia/lukia yms.

Jos ”sydämeen ei mahdu kahta ämmää” -muistisääntö on jäänyt suomalaisten mieleen, niin on myös ”tekijään tulee aina j”. 

”Häiritsee vain silmää ihan suunnattomasti! Alkeellisimpiinkin kielitaitaitoihin kuuluu osata kirjoittaa tuon kaltaiset sanat oikein.”

”No kun niin ei kertakaikkiaan voi sanoa. Juuri eilen revin hiukseni päästä, kun työkaveri oli kirjoittanut: ’...silloin on enemmän lähtiöitä.’”

”Mixi? Se vaan näyttää niin rumalta.”

5. X-kirjaimen käyttö ks:n tilalla

X on vierasperäinen kirjain, jonka käyttö oli erityisen suosittua 90-luvulla. Silloin sitä viljeltiin tekstiviesteissä, koska x-kirjaimen avulla viestistä sai lyhyemmän ja parhaimmillaan jopa säästettyä rahaa. 

”X-kirjaimen turhasta käytöstä tulevat mieleen takavuosien teinipissikset. Nykyään sitä käyttävät lähinnä täti-ihmiset, jotka yrittävät olla ikäistään nuorekkaampia, mutta ovat vain kiusallisia.”

Teinien muotivillitys on jo laantunut, mutta yhä siihen saattaa törmätä somessa.

”Mixi? Se vaan näyttää niin rumalta ja antaa kirjoittajasta laiskan vaikutelman.”

4. Niimpä/ompa/kumpa

”Joka kerta kun näen jonkin näistä, tuntuu siltä, että ohimosuonet poksahtavat raivosta”, kirjoittaa eräs kyselyyn vastannut.

Yleisesti ajatellaan, että suomen kielen oikeinkirjoitus on helppoa, koska suomea kirjoitetaan kuten äännetään. Yleensä näin on, mutta aivan kaikki oikeinkirjoitussäännöt eivät noudata kyseistä yleisperiaatetta. 

Kotimaisten kielten keskus kertoo, että ”kun n-loppuisen sanamuodon lopussa on liitepartikkeli -pa, -pä, kirjainjono np ääntyy puheessa mp:nä”. Kirjoitettuna oikea muoto on niinpä

”Viestii älyllisestä laiskuudesta, kun ei viitsitä ajatella, mikä kantasana on ja miten se kirjoitetaan.”

”Itsekin jään aina miettimään, kumpi on oikea tapa kirjoittaa, tunnustaa toisaalta eräs lukija.”

3. Enään

Kysely paljasti, että yksi tavallisimmista väärin kirjoitetuista sanoista on Me Naisten lukijoiden mielestä enää-sanan väärä muoto enään.

”Tämä ärsyttää siitä yksinkertaisesta syystä, että sitä näkee niin paljon. Hirveän yleinen virhe jopa ihan korkeasti koulutetuilla henkilöillä.”

”Sitä jankattiin koulussa niin paljon. Olen huomauttanut kavereita, jotka sen kirjoittavat väärin ja silti menee aina pieleen. Miten se voi olla niin vaikeaa?!”

Osa ehdotti, että jos sanan oikea muoto unohtuu, kannattaa painaa mieleen muistisääntö: ”Älä sano enään, tai pamautan sinua nenään!”

2. Kaikki yhdyssanavirheet

Oi yhdyssanavirheet, nuo kielikukkaset, joita kielipoliisit rakastavat vihata.

Suomen kielessä esiintyy runsaasti yhdyssanoja, joita opetellaan ala-asteelta lähtien. Silti niiden muodostaminen on osalle vaikeaa. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy hengästyttävä määrä ohjeita, joiden tarkoitus on auttaa suomalaisia yhdyssanojen kanssa. 

”Huolestuttavaa, kuinka usein nykyaikana törmää yhdyssanavirheisiin somessa ja jopa lehtien artikkeleissa. Jos erehdyt huomauttamaan asiasta, niin olet nillittäjä. Kuulemma on ok kiireessä kirjoittaa yhdyssanavirheitä. No ei ole”, tokaisee eräs kyselyyn vastannut.

”Välillä ne ovat niin itsestäänselviä. Paras, minkä olen nähnyt oli laskiais pulla mansikka hillolla – apua.”

”En mennyt ravintolaan, jossa tarjoiltiin puna viiniä.”

Erityisen huvittavia yhdyssanavirheistä tekee vastaajien mukaan se, että ne muuttavat joskus lauseen merkitystä.

”Hirveä lukea tekstiä, jossa on yhdyssanavirhe. Lisäksihän tekstin merkitys saattaa muuttua ihan erilaiseksi, esimerkiksi kesäksi rantakuntoon tai kesäksi ranta kuntoon.”

Uskotko osaavasi yhdyssanat täydellisesti? Testaa taitosi Me Naisten yhdyssanatestillä:


1.  Ketä, kun pitäisi olla kuka

Ensimmäisen sijan eli ylivoimaisen voiton Me Naisten kyselyssä sai sana ketä, kun pitäisi kirjoittaa kuka. Osa äänestäjistä huomautti, että kyseessä ei ole niinkään kirjoitusvirhe vaan kielioppivirhe. Ketä on kuka-pronominin partitiivi, mutta osa suomalaisista hahmottaa sen nominatiiviksi eli perusmuodoksi.

”Minua olen kaupassa. Miestäni on komea ihminen. Missä häntä viipyy? Kuulostaako partitiivin käyttö fiksulta noissa lauseissa? Ei. Sama juttu sanan ’ketä’ kanssa.”

Osin ketä-sanan yleisyys selittyy murreseikoilla. Sitä käytetään usein kuka-sanan tilalla Lounais- ja Länsi-Suomessa. Eräs äänestäjä puolustikin sen käyttöä:

”Ketä on Turun murretta, ei tyhmyyttä tai väärin kirjoitettua.”

Toisten kyselyyn vastanneiden mielestä ketä-sana on peräisin Helsingistä, ja onkin näytteitä siitä, että sitä on käytetty stadin slangissa jo 1920-luvulla. 

”Murteet ovat mahtavia! Mutta kirjoitettuna, kun pitäisi puhua selkokielellä, ei niitä sovi käyttää. Kieliopillisesti täysin väärä ilmaisu”, kiteytti yksi äänestäjä.

”Sijamuoto on väärä, ja sanan käyttö arkikielessä on yleistynyt valtavasti. Erityisesti nuorten keskuudessa viljellään tätä, ja surullista on, etten usko heidän edes tietävän sen olevan väärin.”

aasintuntija

JJ kirjoitti:
"Me naiset..."

https://tekniikanmaailma.fi/kielioppivirheista-huomauttelevista-ihmisist...

Osa vaan jaksaa itkeä.. hankkikaa elämä

No joo, aika moni näistä elämämkoululaisista sitten itkevät aivan jonnin joutavista asioista surkealla kielellä kirjoitetuissa viesteissään. En itsekään kirjoita täydellistä suomen kieltä, mutta pyrin hyvään kirjoitusasuun. Kieliopin hylkääminen täysin kertoo minusta kirjoittajan sivistymättömyydestä. En paljonkaan arvota sivitymättömän ihmisen ahtaita mielipiteitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla