Mitä meille tästä vielä seuraa?

Älypuhelin on kuin nykyihmisen sveitsiläinen linkkuveitsi. Samassa paketissa kaikki tarpeellinen: tietosanakirja, karttapalvelu, kamera, kommunikointiväline ja viihdekone. Kääntöpuoli on, että monesta on tullut jo luurinsa orja.

– Ehkä älylaitteiden tulo on vain ollut niin räjähdysmäisen nopea muutos, ettemme ole pysyneet perässä, ja tasapaino löytyy vielä ajan kanssa, älylaitteiden käyttöä tutkinut sosiaalipsykologi Eeva Raita miettii.

Moni pelkää, kuinka käy sosiaalisten taitojen, kun kommunikointi siirtyy oikeasta elämästä someen ja viestipalveluihin.

–Kommunikoinnin tarve on meissä syvällä, ja älypuhelin on nimenomaan kehitetty tähän tarpeeseen. En usko, että se korvaa kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta vaan tulee siihen rinnalle. Jo nyt voi nähdä, että se on synnyttänyt uudenlaista kommunikointia. Parhaimmillaan tämä kehittää sosiaalisia taitoja ja kykyä tulkita toisia ihmisiä.

Älypuhelimen tyhmistävään vaikutukseen Raita ei usko.

–Jos ajatellaan, että ihmisen älykkyys ei ole hänen päänsä sisällä, vaan verkostoissa, joita hän pystyy käyttämään, älypuhelin lisää älykkyyttämme.

Vain yhdestä asiasta Raita on vähän huolissaan.

–Pystymmeko jatkossakin keskittymään pitkiin ja vaativiin tehtäviin, kun totumme jatkuviin keskeytyksiin?

Jutun faktat: DNA, Elisa, fysiatrian erikoislääkäri Minna Ståhl, Göteborgin yliopisto, Ifolor, Instagram, Jyväskylän yliopisto, Statista, Trafi

Kuvat
Juha Salminen