Kodin Kuvalehti
Kun valitset sipulikukat viisaasti, estät samalla sen, että joudut keväisin katselemaan jänisten syömiä kukkien tynkiä. Kuva: <span class="photographer">Sami Kero / Sanoma-arkisto</span>
Kun valitset sipulikukat viisaasti, estät samalla sen, että joudut keväisin katselemaan jänisten syömiä kukkien tynkiä. Kuva: Sami Kero / Sanoma-arkisto

Puutarhan keväisen kukkaloiston voi varmistaa istuttamalla kasveja, jotka pihassa vierailevat nelijalkaiset kiertävät kaukaa, puutarha-asiantuntija vinkkaa.

Kevätkukat ovat ihania! Siksi kerrostalossa asuva helsinkiläisnainen halusi ilahduttaa naapureitaan istuttamalla syksyllä pihaan kukkasipuleita. Keväällä näytti vielä hyvältä: mullasta alkoi nousta vihreitä alkuja, ja pian krookukset suippoine nuppuineen olivat jo monisenttisiä. Vieressä päätään työnsivät ylös pienet, pallomaiset talventähdet.

Kunnes – voi ei! Eräänä päivänä kaikki krookuksen alut oli rouskuteltu parempiin suihin. Topakat pikku talventähdet olivat säästyneet.

Kukkien istuttaja mietti, voisiko tästä päätellä, että jotkut sipulikukat ovat toisia pahemman makuisia. Kannattaisiko syksyllä valita kukkasipulit sillä perusteella?

Biologi, puutarha- ja luontoyrittäjä Leena Luoto Flowerpeckeristä vinkkaa, miten puutarhan kevätkukkia voi suojella syödyksi tulemiselta. Sipulien maku ei ole ainoa asia, jota eläimet miettivät ruokaa etsiessään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

1. Valitse lajeja, joista eläimet eivät tykkää.

Tietyt kevätkukat maistuvat erityisen hyvin sekä rusakoille, kaneille että kauriille. Eläinten vierailun jäljiltä pihasta saattavat kadota tulppaanit kukkineen ja lehtineen. Myös krookus eli kevätsahrami on metsän väestä hyvänmakuista.

Jotkut keväällä kukkivista sipulikukista eivät sen sijaan lainkaan kelpaa puutarhan nälkäisille vieraille.

Esimerkiksi idänsinililja ja narsissit jäävät rusakoilta yleensä syömättä.

Luoto mainitsee, että kukkaloiston voi sipulikukkien lisäksi varmistaa ostamalla valmiiksi kukkivia kasveja kuten orvokkeja ja kaunokaisia eli belliksiä. Jos eläimillä ei ole vielä luonnossa paljon muuta rouskuteltavaa, varhaiskevään kylminä iltoina nekin tosin saattavat jäniksille maistua. Kevätesikot harvemmin kelpaavat.


2. Lisää sipuleihin pahaa hajua.

Jos haluat varmistella kukkiesi säilymisen, aloita sipulikukkaistutusten suojaaminen syksyllä. Vastaistutetut tulppaanin ja krookuksen sipulit tuoksuvat metsähiirien, myyrien ja oravien mielestä ihanilta. Voimakas, houkutteleva haju välittyy jopa mullan läpi.

Uitin sipuleita tandoorikastikkeen ja valkosipulin seoksessa.

Koska eläimet etsivät ruokaa hajun perusteella, sipulien kanssa samaan istutuskuoppaan kannattaa murskata vaikkapa yrttien lehtiä tai valkosipulinkynsiä. Leena Luoto kertoo itse uittaneensa sipuleita tandoorikastikkeen ja valkosipulin seoksessa ennen istutusta.

– Silloin yksikään sipuli ei kadonnut.

3. Suojaa kasveja.

Kasvien suojauksesta sekä syksyllä että keväällä on hyötyä. Syksyllä istutukset voi suojata verkolla, keväällä versojen suojaksi voi laittaa verkon tai havuja.

– Kannattaa muistaa, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kanikanta on kasvussa ja rusakoistakin on tullut city-rusakkoja.


4. Istuta monenlaista.

Leena Luodon mukaan kaikkein paras keino estää syksyllä istutettujen kevätkukkien tuho on istuttaa mahdollisimman monenlaisia kasveja eri puolille pihaa.

– Silloin aina jokin voi säästyä ja jokin mennä. Ja istutettujen sipulikukkien lisäksi kukkapenkkiä voi täydentää taimilla, jotka kukkivat keväällä. Niillähän saa kaunista nopeastikin.

5. Mieti, mihin eläin ei halua tulla.

Sama kukka voi säästyä ja toinen joutua syödyksi puutarhan eri kohdissa. Erityisesti avoimet paikat ovat sellaisia, jotka eläimet jättävät mieluiten rauhaan.

– Eläin kokee turvattomaksi sen, että joutuu kipittämään pihanurmen yli. Suojaisassa paikassa kuten metsänreunassa sen sijaan käydään mielellään syömässä. Tämän näkee myös lintujen ruokinnassa.


Ja muista: toisena vuonna on toisin!

Leena Luodon mukaan puutarhaharrastajan on mielenrauhansa vuoksi hyvä muistaa, että vuodet eivät ole veljeksiä: lumen määrä, pakkaset ja ruokatilanne vaikuttavat siihen, miten hyvin eläimet saavat talvella ruokaa ja miten nälissään ne ovat.

Joinakin talvina sipulit syödään, toisina ei. Ensin menevät mehevät ruusun tai omenapuun oksat.

– Huonommin maistuvaakin aletaan syödä, jos muuta ei ole. Harva eläin ajattelee, että onhan tuossa jotain ruokaa, mutta en viitsi syödä, kuolen mieluummin. Viime talvena syötiin jopa havut, kun lunta oli niin paljon.

Myös myyräkannat vaihtelevat. Tänä vuonna myyräkanta on paikoittain todella suuri, ja myyrät ovat tehneet jo hangen alla tuhojaan.

Tämä on Kodin Kuvalehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Kodin Kuvalehden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/kodinkuvalehti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla