Kuvat
Vesa Ranta, kohteet
Sari Tolonen-Flink, 46, matkustaa unilomille kahdesta kolmeen kertaa vuodessa.
Sari Tolonen-Flink, 46, matkustaa unilomille kahdesta kolmeen kertaa vuodessa.

Uniturismi on nouseva matkailutrendi. Yksi lähtee lomalle, jotta saisi nukkua paremmin, toinen hakee matkalta unohtumatonta unielämystä.

Sari Tolonen-Flink, 46, painaa päänsä hotellisängyn tyynyyn ja kaivautuu mukavasti valkoisten peittojen väliin.

Hän lukee hetken kirjaa ja tuntee syvää mielihyvää siitä, että koti-iltojen velvollisuudet puuttuvat. Ei tarvitse pyykätä tai tiskata astioita, eikä kukaan odota hänen laittavan ruokaa. Kerrankin joku muu on tehnyt senkin, mitä Sari yleensä tekee työssään siivoojana: puunannut paikat kuntoon ja laittanut lakanat valmiiksi. Puoliso nukkuu jo vieressä.

– Parasta on, että aamulla ei kello herätä, Sari sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Edes hotelliaamupalalle ei ole pakko mennä, paitsi jos molemmat sattuvat heräämään sopivasti. Aamupalan jälkeenkin voi vielä tulla nukkumaan, jos unta riittää. Päivän aikana ohjelmaa on vain vähän ja sovittu väljästi, ehkä iltapäivälle. Hotellilta ei ole kiire mihinkään, ja toisaalta takaisin unille voi mennä vaikka kahdeksalta, jos siltä tuntuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tällaisille unilomille Sari lähtee kaksi-kolme kertaa vuodessa. Nimityskin jo kertoo, että loman syvin olemus tiivistyy yhteen asiaan: nukkumiseen.

Kahdenlaisia turisteja

Sari ja hänen kaltaisensa matkailijat ovat osa uutta ilmiötä, uniturismia. Yhä useampi kiinnittää lomallaan huomiota myös unessa vietettyyn aikaan. Lapin yliopiston tutkija Anu Valtonen kertoo, että unimatkailu on lisääntynyt viime vuosina Suomessa ja muualla länsimaissa.

– Osittain se liittyy siihen, että unesta on tullut ongelma: yhä useampi kokee, ettei nuku hyvin. Osittain se on sitä, että uneen liittyvä puhe on lisääntynyt. On oivallettu, että myös unessa vietetty aika on tärkeää. Ihminenhän kuitenkin nukkuu kolmasosan ajastaan, Valtonen sanoo.

Valtonen kirjoittaa nukkumisesta parhaillaan kirjaa, joka käsittelee uniturismin ohella muitakin tämän hetken nukkumiskulttuureja.

– Työpaikoille on tullut torkkuhuoneita, ja kuntosalit ovat alkaneet tarjota päivätorkkumahdollisuuksia. Markkinoilla on yhä enemmän unipalveluita ja laitteita, joilla unta mitataan. Unesta on tullut bisnestä, Valtonen sanoo.

Valtosen mukaan unituristit voi jakaa kahteen isoon ryhmään: niihin, jotka etsivät hyvää unta, ja niihin, jotka toivovat elämyksellisiä, unohtumattomia öitä.

Sari edustaa unilomailijoista ensin mainittua wellness-kategoriaa, eli heitä, jotka toivovat lomaltaan hyvinvointia. He keskittyvät nimenomaan nukkumiseen ja rentoutumiseen. Lomailija voi mennä ihan vain tavalliseen hotelliin, mökkiin tai Airbnb-majoitukseen – tärkeintä on, että aistimaisema muuttuu.

Monet yrittäjät rakentavat palvelunsa hyvinvoinnin ympärille: jotkut lupaavat hyvien unien lisäksi joogaa tai kylpyläpalveluita. Aina niitäkään ei tarvita, vaan yhä useammat tavalliset hotellit yksinkertaisesti panostavat siihen, että unet olisivat kävijällä mahdollisimman miellyttävät.

Esimerkiksi iso hotelliketju avasi viime kesänä Helsinkiin hotellin, jossa osa huoneista on keskellä taloa. Luonnonvaloa ja kaupungin ääniä huoneisiin ei tule, ja sängyissä on erillinen, paksu petauspatja.

Unohtumaton elämys

Toinen ryhmä unilomailijoita ovat he, jotka haluavat, että nukkuminen on elämys sinänsä. Heille tärkeintä ei ole levollinen olo vaan se, että nukkuminen jää unohtumattomasti mieleen.

– Esimerkiksi berliiniläisessä hotellissa sai nukkua ruumisarkussa. Latviassa voi nukkua vankilassa. Myös palvelukokemus muistuttaa vankilaa, Valtonen sanoo.

Elämyksiä haetaan miellyttävämmistäkin paikoista kuin selleistä. Luonto on niistä yksi. Patikointibuumin ansiosta ulkona nukkuminen yleistyy.

– Meillä suomalaisilla on jo ennestään vahva ulkona nukkumisen kulttuuri, josta pienet vauvat yhä nauttivat. Sisällä nukkuminen on kehittynyt verrattain myöhään ihmiskunnan historiassa, Valtonen kertoo.

Valtosen tutkimusaineistossa moni kertoo tykkäävänsä siitä, kuinka ulkona nukkujan päivärytmi alkaa mukailla luontoa.

– Varsinkin Lapissa patikoidessa kesällä on koko ajan valoisaa, ja silloin saa antaa kehon päättää, milloin levätään.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on rakennettu jää­hotelleja ja niin sanottuja lasi-igluja, jotka viehättävät luonnonläheisyydellään. Igluja tehdään vastauksena muun muassa aasialaisten matkailijoiden Lappi-buumiin. Suomea markkinoidaan heille hiljaisuuden ja rauhoittumisen kehtona, johon liittyvät vahvasti talvi ja revontulet.

Muita luonnosta ammentavia kohteita maailmalla ovat esimerkiksi puuhotellit ja niin sanotut glamping-paikat. Glamping eli glamorous camping on kuin leirintäalue-elämää, mutta teltassa saattaakin olla luksussänky tai muita erikoisuuksia.

Amerikkalaiset tutkijat puhuvat niin sanotusta elämys-CV:n kasvattamisesta.

– Kun on nähty ja tehty jo kaikkea, haetaan elämys-CV:hen pituutta nukkumalla erityisissä paikoissa. On huomattu, että uneen liittyy vielä uusi siivu ennen kokemattomia elämyksiä, Valtonen sanoo.

Ekologistakin se voi olla

Jos lomalla tärkeintä on nukkua hyvin, ei oikeastaan ole väliä, missä maailman kolkassa sitä lomailee. Sari Tolonen-Flink matkustaa melkein aina kotoa Limingasta 30 kilometrin päähän Ouluun.

– Olemme niin mukavuudenhaluisia, että haluamme lähelle, koska työn puolesta tulee ajettua paljon.

Lähimatkailu saattaa uniturismin ansiosta edelleen lisääntyä. Ympäristönkin kannalta se on hyvä juttu.

Unilomilla Sari nauttii paitsi unista, myös vapaudesta nukkua niin pitkään kuin haluaa.

– Meillä kotonahan ei koskaan saa nukkua aamuisin. Meillä on kolme hevosta, kolme koiraa ja kaksi teini-ikäistä lasta, hän kertoo.

Kotona koirat tulevat herättämään seitsemältä, ja hevoset tarvitsevat aamuvedet ja -heinät joka päivä.

Sarin mielestä mahtavaa on sekin, että hotellissa saa käydä rauhassa suihkussa ilman, että joku koputtaa oveen: äiti, mulla on kiire.

Sari on myös huomannut, että kun vaihtaa maisemaa, ympäristö on mielelle uusi ja ”puhdas”. Silloin unikin tulee paremmin.

– Kotona on harvoin ihan täysin hiljaista. Siellä saa aina lukea kirjaa paljon kauemmin, jotta uni tulee.

Unituristin matkakohteita

Sleep-huoneet Helsingissä

Marski by Scandic-hotellissa on häiriöttömiä sleep-huoneita, joissa ei ole ikkunoita. Kuulostaa ehkä karulta, mutta viihtyisää fiilistä lisää huoneen metsämaisemaa kuvaava valoseinä.

Lumilinna Kemissä

Lumihotellin seinät on tehty kokonaan lumesta. Huoneista löytyvä lämmin makuupussi tulee tarpeeseen, sillä sisälämpötila on -5 asteen tuntumassa.

Lasi-iglut Saariselällä

Northern Lights Villagen luksusmökkien lasisen, kaartuvan katon läpi näkee öisen tähtitaivaan ja hyvällä tuurilla revontulia.

Puuhotelli Ruotsissa

Haradsissa Pohjois-Ruotsissa pääsee nukkumaan korkealla puussa. Valita voi esimerkiksi linnunpesän muotoisen majan.

Luksusunta New Yorkissa

Newyorkilaisessa The Benjamin -hotellissa voi viettää hulppean hintaisen uniloman (900 € / yö). Pakettiin kuuluu muun muassa unta edesauttava ateria, valikoima tyynyjä, meditaatiotuokioita sekä ”unitiimi”, joka on lomailijan käytössä 24/7.

Sisältö jatkuu mainoksen alla