Digitaaliseen väkivaltaan käytetään monenlaisia laitteita, kertovat asiantuntijat.

Kumppani voi pakottaa sinut näyttämään tekstiviestisi. Hän murtautuu sähköpostiisi tai tuhoaa tietokoneeltasi tärkeitä valokuvia.

Hän määrää, kuka saa olla Facebook-kaverisi.

Puoliso kuuntelee itkuhälyttimen avulla, mitä juttelet siskosi kanssa keittiössä. Hän asentaa salaa puhelimeesi vakoiluohjelman ja seuraa sitä kautta kaikkea, mitä teet.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Entinen poikaystävä lähettelee jatkuvasti viestejä, joissa välillä uhkaa väkivallalla, välillä vannoo rakkautta. Hän uhkaa levittää sinusta alastonkuvia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tämä kaikki on digitaalista väkivaltaa.

Naisten Linja julkaisi lokakuussa Digitaalinen väkivalta parisuhteessa ja sen jälkeen -oppaan. Sitä ennen ilmiöstä ei ole Suomessa juurikaan puhuttu.

Oppaaseen kerättiin naiseksi itsensä määritteleviltä kokemuksia teknologiavälitteisestä väkivallasta. Vastausten perusteella piirtyi kuva uudenlaisesta parisuhdeväkivallan muodosta.

Väkivaltaisessa suhteessa usein myös digiväkivaltaa

Digitaalinen väkivalta tarkoittaa parisuhdeväkivaltaa ja eron jälkeistä vainoa, jossa käytetään digitaalisia teknologioita, kuten älypuhelinta, tietokonetta, sosiaalista mediaa, sähköpostia tai paikannuslaitteita.

–Voimakasta kontrollointia sisältävässä väkivaltaisessa parisuhteessa on usein myös digitaalista väkivaltaa. Kumppania pyritään kontrolloimaan esimerkiksi jatkuvalla soittelulla, kertoo Naisten Linjan hankepäällikkö Louna Hakkarainen.

Digitaaliseen väkivaltaan liittyy usein se, että kumppani pyritään eristämään muista ihmisistä. Jos puoliso suuttuu jatkuvasti vaikkapa WhatsApp-keskusteluista muiden kanssa, voi olla helpompaa lopettaa kommunikointi kokonaan.

–Teknologian kehityksen myötä kontrolloivan puolison katse voi olla koko ajan läsnä, eikä sitä pääse oikein mihinkään karkuun, Hakkarainen toteaa.

Varoitusmerkki on kumppanin pelkääminen

Aina uhri ei edes tiedä, että häneen kohdistuu digitaalista väkivaltaa. Kumppanilla voi esimerkiksi olla paremmat digitaidot kuin itsellä.

–Uhri on voinut tukeutua puolison apuun teknologian käytössä, jolloin tämä on voinut vaikka asentaa tietokoneelle vakoiluohjelman, Hakkarainen kertoo.

Raja digitaalisen väkivallan ja vain ikävän käytöksen välillä voi myös olla häilyvä. Jos puoliso joskus kommentoi tekemisiäsi tökerösti somessa, se tuskin on vielä digitaalista väkivaltaa.

–Erimielisyydet kuuluvat parisuhteisiin. Tasavertaisessa ja kunnioittavassa suhteessa mielipiteet voi kuitenkin ilmaista ilman pelkoa toisen reaktiosta.

Hakkaraisen mukaan digitaalisen väkivallan voi tunnistaa esimerkiksi siitä, että parisuhteeseen on hiipinyt pelko. En vastannut kumppanini puheluun – raivostuuko hän?

–Jos alkaa mukautua kumppanin tahtoon ja varoa seurausten pelossa tekemisiään, se on yleensä varoitusmerkki.

Kokemuksia vähättelyä ja uhrin syyllistämistä

Moni digitaalisen väkivallan uhri voi tuntea jatkuvaa epätietoisuutta. Onko kumppanilla minusta sellaista tietoa, jota hänellä ei pitäisi olla?

–Teknologiaan ja sosiaaliseen mediaan liittyy ihan uusi väkivallan puoli: niiden avulla voidaan tavoittaa isoja ihmisjoukkoja ja käyttää julkista häpäisyä väkivallan välineenä, Hakkarainen kertoo.

Kostopornon kohteeksi joutuneet naiset kohtaavat usein syyllistämistä: heidän ajatellaan olevan itse vastuussa tapahtumista.

Muutenkin digitaalisen väkivallan kokemuksia usein vähätellään ja uhria syyllistetään.


Digiväkivaltaa ei aina tunnisteta

Läheisiä voi ärsyttää vaikka se, miksi puhelimessa on pakko roikkua koko ajan. He eivät ymmärrä mitä tapahtuu, jos väkivallan uhri ei vastaa, kun kumppani tavoittelee.

–Saatetaan myös ajatella, että kun väkivallanteko tapahtuu teknologian välityksellä, se ei ole niin vakavaa kuin jos se tapahtuisi kasvokkain. Myös viranomaiset voivat vähätellä digitaalista väkivaltaa, esimerkiksi poliisi, joka ei puutu entisen kumppanin vainoon, Hakkarainen sanoo.

Vähättely voi johtua siitä, että asiaa ei ymmärretä. Jos ei tiedä, miten vaikkapa Snapchat toimii, ei ehkä avaudu, miten väkivalta voi liittyä siihen.

–Viranomaisten ja ammattilaisten osaaminen ei ole aina ajan tasalla, eikä digitaalista väkivaltaa tunnisteta väkivallan muodoksi. Teknologia ja sen väärinkäyttö on monimuotoista ja jatkuvassa muutoksessa, joten siitä voi olla vaikea saada kiinni, Hakkarainen sanoo.

"Seurantalaitteita saa halvalla"

Digitaalisen väkivallan käsite tunnistetaan kyllä poliisissa, toteaa rikoskomisario Jutta Antikainen Helsingin poliisilaitoksen väkivaltarikosyksikön lähisuhdeväkivaltaryhmästä. Tilastoja parisuhdeväkivallasta, johon liittyy myös digitaalista väkivaltaa, ei kuitenkaan ole.

Poliisille ilmoitetaan pääsääntöisesti fyysisestä väkivallasta, mutta joskus tapauksiin voi liittyä muitakin rikosnimikkeitä, vaikkapa somessa tapahtunut kunnianloukkaus.

–Erilaiset viestintävälineet ja palvelut ovat osa arkea, joten on selvää, että ne näkyvät myös osana rikoksia, Antikainen sanoo.

–Myös seurantalaitteita saa nykyisin halvalla, ja vaikka niitä yleensä käytetään esimerkiksi lapsien valvomiseen, niitä voi käyttää yhtä hyvin ex-puolison seuraamiseen. Meille on tullut joitain tällaisia tapauksia.

"Rikostutkinnassa aina tapauskohtainen harkinta"

Digitaalinen väkivalta on poliisille haasteellinen käsite. Termin alle sopiviin tekoihin voi liittyä eri rikosnimikkeitä, kuten viestintärauhan rikkominen, kunnianloukkaus, vainoaminen tai laiton uhkaus.

–Rikosnimikkeitä, jotka sopivat näihin keisseihin, löytyy aika hyvin. Eri asia vielä on, täyttävätkö eri tapaukset rikoksen tunnusmerkistön. Jos joku lähettää paljon viestejä, ei se ole välttämättä rikos.

Antikainen korostaa, että digitaalinen väkivalta voi kattaa hyvin erilaisia tapauksia.

–Rikostutkinnassa käytetään aina tapauskohtaista harkintaa ja on tapauksia, joihin todella täytyy puuttua intensiivisen ja kattavan esitutkinnan keinoin. Mutta toisessa päässä voi olla tapauksia, joissa voisi miettiä, mikä olisi helpoin keino siihen, että asianomistaja pystyisi jatkamaan elämäänsä rauhassa. Voisiko ratkaisua lähteä etsimään vaikka sovittelussa?

Anna kokemukselle nimi

Digitaalinen väkivalta jättää jälkensä. Vakoilu voi johtaa vainoharhaisuuteen ja varuillaan oloon. Pelkkä viestiääni voi aktivoida trauman puhelinterrorin uhrilla.

Toipumista voi edistää se, että uskaltaa pyytää ja vastaanottaa apua. Omasta kokemuksesta kannattaa puhua turvallisessa ympäristössä, jossa ei syyllistetä. Naisten Linja tukee väkivaltaa kohdanneita naisia väkivallan muodosta riippumatta. Esimerkiksi Nettiturvakoti tarjoaa apua parisuhdeväkivallan uhreille. Tukikeskus Varjo auttaa eron jälkeisen vainon kohteita. Someturvasta saa oikeudellista apua somessa kohdattuihin ongelmiin.

Väkivallasta toipumisessa auttaa myös se, että kokemukselle antaa nimen. Se, että kumppani ohjasi sähköpostisi myös omaan sähköpostiinsa ja näytti kavereilleen alastonkuviasi, ei ollut ikävää käytöstä. Se oli digitaalista väkivaltaa.

Lähteenä käytetty Naisten Linjan opasta ”Digitaalinen väkivalta parisuhteessa ja sen jälkeen”. Sen voi ladata täältä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla