Itseilmaisun halua meiltä suomalaisilta löytyy – mutta myös traumoja koulun laulukokeista.

Karaoke. Otat pari kaljaa, vapaudut estoistasi, menet lavalle, laulat! Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta onko se? Ei välttämättä, tietää ratkaisukeskeinen karaokevalmentaja Enja Ikäheimo.

Hän tapaa paljon ihmisiä, joiden lauluhalut ovat kovat, mutta lavalle nousu mahdotonta.

– Usein taustalla on koulun laulukokeita, joissa kaikki nauroivat ja oma naama oli punainen. Tai sitten jokin työelämän epäonninen seminaari, jossa puheenvuoro meni pieleen. Kun niitä kokemuksia ei ole purettu, ne hyökkäävät lavalla kimppuun.

Enja on Suomen ainoa karaokevalmentaja. Hänellekin naurettiin aikoinaan –  nimittäin vuonna 2005, kun hän oli vielä it-kouluttaja ja mietti, voisiko yhdistää ammattitaidon ja lempiharrastuksensa.

Moni neuvoi, että älä ala sörkkimään.

– Moni neuvoi, että älä ala sörkkimään – karaokea pitää saada laulaa ilman valmennusta. Perustin kuitenkin kokeeksi karaokeryhmän, ja siitä tuli ihan suosittu.

Aluksi ryhmässä laulettiin porukassa ja annettiin palautetta. Enja toimi lähinnä kerhonvetäjänä. Pian hän alkoi ohjata enemmän: miten löydät sopivan sävellajin, miten hallitset vartaloasi, miten ilmaiset tunnetilaa. Nykyään bisnes pyörii ammattimaisesti ja kysyntää on.

– Alkuvaiheeseen tuli sellainen onnenkantamoinen, että minua pyydettiin Pohjois-Savon opistoon viikonloppukurssin vetäjäksi. Siellä oli viikonloppukursseissa kaikenlaista vähän eksoottisempaa verikoiran jäljestyskurssista lähtien, ja karaokevalmennus sopi siihen. Kurssin suosio yllätti sekä minut että opiston.

Enja vetää eri teemaisia ryhmävalmennuksia ja yksityistunteja. Useimmat tulevat omien lempibiisiensä kanssa valmennukseen, mutta Enjakin voi ehdottaa.

–  Jos ihan alkeista lähdetään, niin ohjaan sinne Lapin tango- ja Uralin pihlaja –suuntaan. Ne ovat tuttuja, hyviä, nuottikuva ei kovin vaikea.

Äänenkäyttöä Enja ei opeta alkeita pitemmälle. Hän ohjaa tarvittaessa laulunopettajan luokse.

Tunnelukkojen kimppuun

Karaokessa on Enjan mielestä kiinnostavinta se, että sitä lauletaan, vaikka pelottaa aivan hirveästi. Hän onkin syventänyt osaamistaan ratkaisukeskeisen psykologian opintojen puolelle: hengitystekniikan sijasta moni tuntuu kaipaavan ihan muunlaista apua.

– Psykologian opinnoista aukesi hieno maailma. Löysin tunnelukot ja opin menetelmiä, joilla niitä voi aukoa. Käytän niitä nykyään apuna työssä.

Parhaimmillaan karaoke on Enjasta juuri silloin, kun lukot aukeavat ja pelko väistyy. Sävelpuhtaus ja rytmi ovat pieni osa kokonaisuutta – Enja keskittyy purkamaan esteitä itseilmaisun edestä.

– Silloin nousee iho kananlihalle, kun ihminen ilmaisee, mitä haluaa. Heittäytyy, vapautuu, Maija Vilkkumaa soi ja angsti nousee! 

Maija Vilkkumaa soi ja angsti nousee!

Mitäs Enja itse laulaa seuraavalla kerralla karaokessa? Työ ei ole vielä kuulemma pilannut harrastusta, vaan into on tallella, ja biisi valitaan tunnelman mukaan. Räyhäkämpään menoon vaikka CCR:n Proud Mary, syviin vesiin esimerkiksi Lea Lavenin En saa sua mielestäin

– Eilen olin Kuopion ykköspaikassa Rauhanlahdessa. Paikalla oli vähän keski-iän paremmalla puolella olevaa tanssikansaa, joten totta hitossa lauloin tanssimusaa. Yksinäinen pihlaja, Koivu ja sydän… ja hirveän kivaa oli! Ihmiset tanssivat.