Me Naiset
|
Milla Kukkonen
Tämä kirjahylly kuului aikanaan kirjailija Astrid Lindgrenille! Eikä kuvan kirjahylly ollut muuten ainoa hylly täynnä opuksia, jonka kirjailija omisti. Kuva on otettu edesmenneen Lindgrenin kodista, joka on nykyään vierailijoille avoin kotimuseo. Kuva: Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen
Tämä kirjahylly kuului aikanaan kirjailija Astrid Lindgrenille! Eikä kuvan kirjahylly ollut muuten ainoa hylly täynnä opuksia, jonka kirjailija omisti. Kuva on otettu edesmenneen Lindgrenin kodista, joka on nykyään vierailijoille avoin kotimuseo. Kuva: Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen

Ennen kuin hankkiudut eroon kirjakasoistasi, lue tämä!

Kasaantuuko luettavien teosten pino yöpöydälläsi hälyttävää vauhtia? Haaveiletko yhä vain uusista kirjoista ja ihanista klassikoista, vaikka edellisetkin opukset ovat kesken? Etkö ymmärrä sitten millään niitä, jotka kyselevät keskustelupalstoilla, miksi kukaan omistaa enää herran vuonna 2019 kirjahyllyn?

Jos vastasit kyllä kaikkiin kysymyksiin, meillä on sinulle diagnoosi: olet ilmiselvästi tsundoku-ihminen.

Tsundoku on japania ja tarkoittaa suomeksi suurin piirtein lukemisen hankkimista ja sen kasaamista. Tsundoku-ihminen on siis tyyppi, joka ei yksinkertaisesti voi vastustaa uusien kirjojen houkutusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ikuinen muistutus tietämättömyydestäsi

Moni kirjojen rakastaja voi kuitenkin tuntea syyllisyyttä tsundokuilustaan. Sotiihan kaikenlainen tavaran haaliminen – ja kyllä, kirjatkin ovat tavaraa – nykypäivän karsimisen ihanteita vastaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Bigthink-sivustolla kuitenkin huomautetaan, että todellisuudessa kirjojen omistaminen voi olla ihan jotain muuta kuin pelkkää roinan haalimista.

Runsaat määrät lukematonta kirjallisuutta voivat nimittäin parhaimmillaan muistuttaa siitä, kuinka rajallisesti maailman menosta ja asioista ymmärtää, sivustolla todetaan.

Kirjat saattavat siis ihan vain olemassa olollaan onnistua muistuttamaan ihmistä omasta tietämättömyydestään.

Mitä ihmeen hyötyä siitä sitten on, joku saattaa kysyä.

Paljonkin! Jo antiikin filosofi Sokrates piti viisauden lähtökohtana ihmettelyä, kysymistä ja sitä, että osaa myöntää oman tietämättömyytensä.

Inc.-sivuston mukaan kirjat voivat toimia niin sanotusti käänteisenä ylivertaisuusvinoumana. Ylivertaisuusvinouma tarkoittaa ihmisen taipumusta yliarvioida omaa osaamistaan silloin, kun oma taitotaso on alhainen. Sivustolla todetaan, että lukemattomat kirjakasat tekevät nöyräksi omaa osaamista ja maailmaa kohtaan, mikä on yleensä vain hyvä asia.

Omasta ylitsepursuilevasta lukemattomien kirjojen pinosta ei siis kannata suuremmin murehtia. Sen sijaan niihin kannattaa suhtautua lämmöllä.

– Älä soimaa itseäsi luettavaa-listasta, jota et pääsisi loppuun asti edes kolmen elämän aikana. Kaikki ne kirjat, joita et ole lukenut, ovat tietysti merkki tietämättömyydestäsi. Mutta se, että tajuat tietämättömyytesi, asettaa sinut jo monia pidemmälle, Inc.-sivustolla kirjoitetaan.

Lukemalla pitkää ikää

Myös tutkimukset ovat osoittaneet, että kirjojen keskellä eläminen tekee hyvää. Taannoin julkaistun australialaistutkimuksen mukaan lapset, joiden lapsuudenkodissa on keskimäärin noin 114 kirjaa, ovat aikuisena taitavampia kielissä, matematiikassa ja tietotekniikan käyttämisessä. 

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että lukeminen hellii ihmisen mieltä ja terveyttä monella tavalla. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kertoi taannoin Me Naisille, että romaanien lukeminen on yksi tehokkaimmista keinoista parantaa muistia ja välttyä muistisairauksilta. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Hyyppä kertoi. 

Lue lisää aiheesta tästä: 

Sisältö jatkuu mainoksen alla