Kuvat
Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen
Moni kesälomalainen innostuu, kun sääennusteet näyttävät aurinkoista biitsikeliä!
Moni kesälomalainen innostuu, kun sääennusteet näyttävät aurinkoista biitsikeliä!

Sää puhuttaa aina Suomessa. Mutta kuinka hyvin suomalaiset tietävät sen, miten sääennusteita tehdään?

Luotettava sääennuste. Senhän me kaikki aina haluaisimme. Haasteita sään ennustamiseen tuo kuitenkin etenkin kesällä usein esiintyvät kuurottaiset sateet.

Ilmatieteenlaitoksen meteorologi Sini Tenhunen kertoo, että ihmisillä on usein vääränlainen käsitys sadekuurojen ennustettavuudesta.

− Ihmisillä on sellainen käsitys, että nyt kun meillä on hyvin kehittyneitä tietokoneita ja säämalleja ajetaan supertietokoneilla, niin sadekuuroja osattaisiin ennustaa tosi hyvin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sadekuurot ovat kuitenkin hyvin paikallisia ilmiöitä ja niihin vaikuttavat niin monet asiat, kuten esimerkiksi maastonmuodot ja vesistöt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Edes nykyisellään säämallit eivät pysty ennustamaan sitä tuleeko se sade nyt omalle tontille vai naapurintontille.

Tenhunen vertaa sadekuurojen ennustamisen vaikeutta kiehuvaan kattilaan.

− Vettä keitettäessä tiedetään varmasti, että kattilaan tulee kuplia, mutta on mahdoton tietää tarkasti, minne siellä ne kuplat tulevat.

Suomalaisilla on sadekuurojen lisäksi myös muita harhaluuloja koskien säätä.

Yhtenä esimerkkinä tällaisesta väärinymmärryksestä Tenhunen kertoo pouta ja selkeä sää -termeistä. Poudalla tarkoitetaan käytännössä sateetonta säätä eli sadetta tulee silloin vähemmän kuin 0,03 millimetriä, mutta pouta ei silti tarkoita samaa kuin selkeä sää.

− Koska voihan meillä olla pilvinen taivas, vaikka ei sataisi. Tämä on yksi ihmisillä oleva harhaluulo.

Sateen todennäköisyys

Sääennusteissa esitetään lämpötilojen ja sademäärien lisäksi prosenttilukuja sateen todennäköisyydelle. Tietäisitkö sinä, mitä tämä prosenttiluku käytännössä tarkoittaa?

Tenhunen selvittää, että esimerkiksi 50 % todennäköisyys sateelle tarkoittaa sitä, että 100 samankaltaisessa säätilanteessa, 50 tilanteessa näistä sataa ja 50:ssä on poutaa. Tämä auttaa hahmottamaan asiaa. Sateiden paikallisuus vaikuttaa myös tämän prosentin tulkintaan.

− Jos esimerkiksi Keski-Suomen yli on menossa sadekuuroalue, niin jos sattuu olemaan sen sadekuuroalueen alla, todennäköisyys sateelle on siellä paikallisesti aika suuri. Jos esimerkiksi vaikka jonkun kotipaikkakunnalla on 90 % todennäköisyys sateelle, se tarkoittaa sitä, että sade tulee menemään ainakin läheltä.

Se, jos sadetta ei omalle kohdalle osukaan, vaikka todennäköisyysprosentti olisi ollut suuri, ei tarkoita sitä, että ennustus olisi mennyt pieleen. Lähiympäristössä on kuitenkin todennäköisesti silloin satanut.

Eroja ennusteissa

Katsoessa ennusteita lähipäivien säästä eri sääpalveluista saattaa huomata, että niissä on välillä myös eroja. Tenhunen myöntää, että näinkin voi joskus käydä. Erot johtuvat siitä, miten sääennusteet käytännössä laaditaan.

− Eri palveluiden meteorologeilla on kaikilla suurimmaksi osaksi sama data saatavilla ja samat säämallit. Meteorologit tullessaan työvuoroon vertailevat eri säämalleja ja katsovat miten hyvin ne ovat toimineet. 

Toinen säämalli saattaa olla paremmin ajan hermolla kuin toinen, ja silloin sitä painotetaan enemmän ennusteen tekemisessä.

− Itsekin työvuoroon tullessani katsoin, että Suomenlahdella on ollut aika isoja ukkospuuskia ja toinen säämalli ei saanut niitä kiinni, mutta tämä toinen sai. Silloin osaan painottaa oikeaa säämallia lähihetkien ja lähipäivien sääennusteissa. Tämän takia sääennusteet voivat olla erilaisia eri palveluissa. Pieniä eroja siis voi olla, mutta onneksi suuret erot ovat harvinaisia.

Arppe

Juu, 99 prosentin todennäköisyydellä sataa ja jos paistaakin, niin ennustushan meni aivan oikein. Kyllä nämä säämiehet aina saa ennusteen oikein

Sisältö jatkuu mainoksen alla