Meemit eivät ole pelkkä naurun asia. Somessa jaettavat hupailut voivat tarjota myös vertaistukea ja auttaa kestämään välillä ankealta tuntuvaa arkea.

Nauran vedet silmissä, kun katson uudestaan ja uudestaan erästä videomeemiä. Siinä on englanninkieliset saatesanat, suomeksi suunnilleen ”Kun yrität olla yskimättä julkisella paikalla”. Videolla näyttelijä Zach Galifianakis pihisee pidätellessään naurua Dinners for Schmucks -elokuvan kohtauksessa ja kuulostaa siltä kuin yskisi suu kiinni. Näin:

Kukaan ei ole uskaltanut yskiä ruokakaupan jonossa moneen kuukauteen, jottei kauhistuttaisi kanssajonottajia. Vaikka aihe onkin uhkaava ja vakava, siitä muovailtu vitsi on hauska ja osuva.

Lähetän meemin kaverilleni, ja saan vastauksena rivin kyyneleet silmissä nauravia hymiöitä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Ehkä onkin niin, että kun fyysinen läheisyys puuttuu, meemien kautta ollaan yhtä virtuaalisesti. Nauretaan samoille jutuille, vain eri paikassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meemissä on usein kyse kuvasta tai videonpätkästä, joka on napattu esimerkiksi elokuvasta tai tv-sarjasta ja johon joku on lisännyt lyhyen oivaltavan tekstin. Usein meemiä voidaan monistaa ja muovata uudelleen ja uudelleen. Näin on käynyt vaikkapa kuuluisalle Perikato-elokuvasta poimitulle Hitler-meemille, jossa diktaattori pöyristyy milloin mistäkin asiasta. Suomessa Hitler on hermostunut esimerkiksi Länsimetron myöhästymisestä ja Suomen armeijan kasvisruokapäivästä.

Tämän vuoden alussa koronapandemia pakotti meidät sulkeutumaan kotiin tietokoneidemme ja älypuhelintemme äärelle, ja sosiaalisen median kanavat alkoivat pursuta uutta meemimateriaalia jatkuvalla syötöllä. Meemit tavoittavatkin monesti ajastamme jotakin hyvin olennaista. Arnold Schwarzeneggerin käsi on sulanut Terminator-elokuvasta otetussa kuvakaappauksessa.

Kuvan päällä lukee suomennettuna ”Minä pestyäni käsiäni 20 sekuntia 57 kertaa yhden päivän aikana”. Vaikka käsieni ihoa kiristääkin ikävästi, päivästä eristyksissä tulee kuitenkin heti hieman kevyempi kestää. Mutta miksi?

Yhdessä nauraminen yhdistää

Huumorista on mielen hyvinvoinnille hyötyä monella tapaa, kertoo asiantuntijapsykologi Juho Mertanen Suomen Mielenterveys ry:stä.

– Ensinnäkin naurulla on fyysisiä vaikutuksia. Se rentouttaa kehoa, sydämen syke laskee ja stressihormonin tuotanto vähenee, Mertanen luettelee.

Nauraminen aiheuttaa mielihyväpiikin, ja myönteiset tunteet ja ajatukset toimivat toisiaan ruokkivana kehänä.

Vitsin vääntäminen vaikeasta aiheesta saattaa myös muuttaa näkökulmaa. Kun hankala asia näyttäytyy uudessa, yllättävässä ja huvittavassakin valossa, se voi laajentaa stressaantuneelle tyypillistä kapeaa ajattelua. Mustavalkoinen alkaa saada uusia sävyjä.

Meemit myös yhdistävät ihmisiä. Niille ei vain hekotella yksin, vaan niitä jaetaan sosiaalisessa mediassa ja yksityisviestein.

– Nauraminen on tosi tärkeää, ja se toimii myös jonkinlaisena yhteisön rakentamisen välineenä, sanoo tutkijatohtori Saara Särmä.

 

Särmä tutkii parhaillaan Tampereen yliopiston hankkeessa, mikä on meemien rooli kansainvälisessä politiikassa ja miksi jotkut niistä politisoituvat ja toiset taas eivät.

Ja toden totta. Esimerkiksi sosiaalisen eristäytymisen aikana tunnen minäkin vahvaa yhteenkuuluvuutta juuri niitä ihmisiä kohtaan, joiden kanssa samastun milloin mihinkin vitsiin.

– Pidämme vaistomaisesti niistä ihmisistä enemmän, keiden kanssa nauramme, Mertanen vahvistaa.

Vertaistukea kuvallisena, kiitos

Löydän meemin ura- ja identiteettikriisistä tekstillä ”Kun sun frendit postaa urasaavutuksista ja sä teit just FB-testin mikä leipä sä oot”. Kuvassa mies hymyilee kiusaantuneesti tietokoneensa takaa. Oma epäselvä elämäntilanne tuntuu surullisen ja nolon sijaan hieman hupaisalta, kun löytyy sitä ironisesti kuvaava ja osuva meemi. Tällaista on siis välillä muillakin, huh.

Erilaiset meemiyhteisöt ovatkin tärkeitä vertaistuen antajia, sanoo Särmä. Esimerkiksi My Therapist Says -yhteisö jakaa mielenterveyteen ja sen ongelmiin liittyviä meemejä. Ne ovat monelle väline käsitellä omia ongelmia. Omat ahdistus- tai masennusoireet voivat tuntua keveämmiltä kantaa, kun meemin myötä huomaa häpeälliseltä tuntuneen ajatuksensa olevan universaali.

Kun vuorovaikutus tapahtuu verkossa, empatiaa voi olla vaikea välittää.

– Somen kautta usein nähtävä kiillotettu kuva voidaan helposti yleistää koko totuudeksi. Sen näkeminen, että muutkin joutuvat tsemppaamaan, jotta muistavat laittaa housut jalkaan etäpalaveriin, tekee somesta inhimillisemmän, uskoo Mertanen.

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 

So on point, we all look raggedy 😂 #workingfromhome #coronavirus

Henkilön Ariana Hilario (@ariana.not.the.grande) jakama julkaisu

Tavalliseen arkeen viittaavat meemit ovat mainio muistutus siitä, että somessa myös kulisseihin jäävät asiat ovat yhteisesti jaettuja ja ne koskettavat muitakin.

– Vaikeneminen ylläpitää ajatusta, että olen varmaankin ainut joka tätä pohtii. Meemit voivat rikkoa tätä kuplaa. Voi tulla hyväksytyksi tulemisen kokemus – en olekaan erilainen niin monella tavalla kuin olen kuvitellut, Mertanen sanoo.

Sillä on väliä, mille nauraa

Särmälle nauraminen on tärkeää – silloinkin, kun hän törmää epäoikeudenmukaisuuteen ja se ottaa päähän.

– Helpottaa, jos voi vähän nauraa. Se auttaa jatkamaan aktivistihommissa, feministinä tunnettu Särmä sanoo.

Vaikeillekin asioille nimittäin saa nauraa. Se, kuinka laajan yleisön edessä niin tekee, on kuitenkin hyvä ottaa huomioon. Kaikki huumori ei sovi kaikkiin konteksteihin.

– Parempaa huumoria syntyy siitä, että ei lyödä jo lyötyä, vaan nauretaan mieluummin valtarakenteille ja vallalle.

Kansanedustaja Ano Turtiainen toimi juuri päinvastoin. Hän jakoi kesäkuun alussa julkisella Twitter-tilillään rasistisen meemin, joka liittyi yhdysvaltalaisen George Floydin kuolemaan.

– Kun valta-asemassa oleva ihminen julkisesti jakaa rasistisen meemin, lyödään vielä korkeammalta ja kovempaa kuin jos yksityishenkilö jakaa sellaisen esimerkiksi omille Facebook-kavereilleen. Siinä yhdistyi sekä väkivallalle, kuolemalle että rasismille nauraminen. Mikä vain näistä yksinkin olisi alaspäin painamista, Särmä­ sanoo.

Turtiainen sai potkut Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä.

Huumori voi myös rikkoa. Mertanen muistuttaa, että iso osa kiusaamisesta niin työpaikoilla kuin kouluissakin näyttäytyy toisen naurunalaiseksi saattamisena. Vähättelevä, toisia alas painava huumori voi ruokkia myös omaa kielteisyyttä. Jos oma huumori on kovin mustaa ja kyynistä, voi maailma alkaa näyttäytyä kovin synkkänä paikkana.

Mertanen sanoo, että asennettaan kannattaakin välillä tarkastella.

– On hyvä pysähtyä kysymään itseltään, millaista maailmaa haluaa rakentaa. Tekeekö tämän tyyppinen huumori maailmasta sellaista paikkaa, missä haluan elää?

Meeminlukutaito vaatii pohjatietoa

Kuvallista huumoria on ollut olemassa jo pitkän pilakuvagenren historian ajan, mutta viimeiset kymmenen vuotta meemit ovat olleet iso ilmiö. Niitä on ollut internetissä jo sitä ennen, mutta kun kuvilla kommentointi tuli mahdolliseksi esimerkiksi Facebookissa vuonna 2013, ne levisivät entisestään.

Meemit ovat pitkälti ikäryhmäkysymys, sanoo Särmä. Keski-ikäisenä saattaa jo ruveta olemaan ulkona monista nuorisomeemeistä. Toisaalta myös nuoret ovat yhtä pihalla monista keski-ikäisiä naurattavista meemeistä. Myös sosioekonominen asema vaikuttaa siihen, miten ja millaisia meemejä käytetään.

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

A post shared by Classical Art Memes (@classical_art_memes_official) on

Syy on osittain siinä, että eri ihmisryhmät kuluttavat aikaa erilaisten kulttuurituotteiden ja striimauspalveluiden kimpussa ja erilaisilla sosiaalisen median alustoilla. Meemienlukutaito ei ole ihan tavallista kuvan katsomista, vaan yleensä pitää ymmärtää, mihin alkuperään meemi viittaa. Usein kyseessä on jokin populaarikulttuurin tuote, esimerkiksi tv-sarja tai elokuva.

– Tajutakseen meemin sisältämän huumorin pitää yleensä olla tietoinen muistakin vastaavista meemeistä. Ne ovat täynnä viittaussuhteita ja erilaisia ironian tasoja, Särmä sanoo.

Särmän mieleen on erityisesti jääneet meemit, joissa irvaillaan koronan aiheuttamalle maailmanlaajuiselle tilanteelle rinnastamalla toisiinsa kaksi hyvin erilaista elokuvakohtausta.

– Samastun niihin vahvasti. Luulin olevani Sarah Connor Terminaattorissa, mutta olinkin sydänsuruissaan oleva Elle Woods Blondin Kostossa, hän nauraa.

Jotta vitsi naurattaa, on oleellista tietää, millaisia nämä elokuvat ovat. Ensimmäinen on tieteis- ja action-pläjäys, jälkimmäinen komedia, mutta niitä yhdistää se, että molemmissa elokuvissa henkilöiden maailmaa ravisuttaa jonkinlainen kriisi, josta on päästävä eteenpäin.

Koronameemien kulta-aika alkaa olla jo ohi, ja se kertonee ainakin kahdesta asiasta. Enää tilanne ei välttämättä jaksa naurattaa eikä ehkä enää niin pelottaakaan, vaan tilalla on jo turhautuminen ja väsyminen. Toisaalta kriisin akuutti vaihe on päättynyt. Kuten kriiseissä yleensäkin, yksi käsittelyn vaiheista on asian hyväksyminen ja uuden normaalin omaksuminen.

Pian edessämme on uusia meemikultakaivoksia. Kuten vaikkapa USA:n presidentinvaalit.

Sisältö jatkuu mainoksen alla