Cheek on yhdistetty toksiseen maskuliinisuuteen julkisessa keskustelussa. Kuva: Vesa-Matti Väärä / Sanoma-arkisto
Cheek on yhdistetty toksiseen maskuliinisuuteen julkisessa keskustelussa. Kuva: Vesa-Matti Väärä / Sanoma-arkisto

Hän viipaloi ruokansa puukolla, huuhtelee särpimen alas jaloviinalla eikä ikimaailmassa jää kotiin hoitamaan lapsia.

Toksinen maskuliinisuus on termi, joka tuntuu putkahdelleen esiin mökkisaunoissa ja valtakunnan medioissa menneen kesän aikana. Nopealla googletuksella sanalle ei tunnu löytyvän järkevää selitystä. Mistä siis on kyse – millainen on toksisesti maskuliininen mies?

Ainakin Helsingin Sanomat arvioi taannoin rap-artisti Cheekin Ruisrockin keikkan toksisen maskuliinisuuden performanssiksi. Miespuolinen toimittaja raportoi nähneensä yleisön joukossa poikkeuksellisen runsaasti miesoletettujen välistä nahistelua ja verbaalista öykkäröintiä. 

Toksinen maskuliinisuus on muotitermi, vahvistaa nykykulttuurin tutkimuksen dosentti Tuija Saresma Jyväskylän yliopistosta. 

Miehen pitää olla seksuaalisesti aktiivinen, hyppiä sängystä toiseen.

– Termi tarkoittaa patriarkaattia eli kirjaimellisesti isän valtaa. Yhteiskuntaa, jossa miehet ovat vallassa. Patriarkaalinen yhteiskuntarakenne luo miehille tiettyjä rajoja, odotuksia ja vastuuta. Nämä vaatimukset ovat haitallisia myös miehille itselleen, Saresma sanoo.

Arkikielellä voisi sanoa, että toksisesti maskuliininen mies ajattelee, että kunnon mies ei puhu eikä pussaa. Hänelle miehen kuuluu edustaa voimaa, kovuutta ja aggressiota – ja olla seksuaalisesti aktiivinen, hyppiä sängystä toiseen.

Saresman mukaan esimerkiksi rock-kulttuurissa rakennetaan vahvasti tietynlaista miehuuden kuvaa: miehet ovat kaljaa kittaavia ja sängystä toiseen juoksevia lurjuksia. Entä mitä mieltä Saresma on Cheekin oletetusta toksisesta maskuliinisuudesta?

Saresman mukaan rapkulttuurin suhtautuminen naiseen on sekin osa toksista maskuliinisuutta. 

– Ihmiset saavat toteuttaa identiteettiään vapaasti, mutta maskuliinisuuden ilmentäminen ei saa vahingoittaa ketään. Silloin kun siihen liittyy esimerkiksi naisen alistamista ja vallankäyttöä, se ei ole reilua, Saresma sanoo.

 

Tervehdyttävästi maskuliininen

Toksista maskuliinisuutta pidetään myrkyllisenä siksi, että oletukset ”tosimiehestä” määrittelevät mieheyden varsin kapealla tavalla. Mitä jos on mies, mutta ei haluakaan hörppiä keskiketterää kirves kädessä sen jälkeen, kun on rakentanut perheelleen talon paljain käsin?

Saresman mukaan seurauksena voi olla identiteettikriisi tai itsesyytöksiä, jos mies ei koe mahtuvansa esitettyyn machorooliin.

Mitä sitten on ”oikea” tai ”hyvä” miehisyys? Onko sellaista? Saresma sanoo, että toksisen maskuliinisuuden vastakohdaksi voidaan nähdä tervehdyttävä maskuliinisuus. 

– Pitää ymmärtää, että maskuliinisuuden ei tarvitse olla uhoa ja yksinpärjäämisen eetosta. Se voi olla hoitavaa, keskustelevaa ja dialogista.

Myrkyllinen maskuliinisuus on vahingollista kaikille, myös vallan kahvassa oleville miehille.

Tervehdyttävä maskuliinisuus korostaa, että miestenkin pitää saada näyttää tunteitaan ja olla helliä, työskennellä päiväkodeissa ja jäädä vanhempainvapaalle niin halutessaan, eikä siitä tarvitse tehdä numeroa. Saresma on tyytyväinen, että maskuliinisuuden käsitykset ovat selkeästi muuttumassa.

– Myrkyllinen maskuliinisuus on vahingollista kaikille, myös vallan kahvassa oleville miehille. Kaikkien eduksi on toksisuuden purku, jotta miehelle ei esimerkiksi naureta työpaikalla, kun hän haluaa jäädä kotiin lasten kanssa.