Kodin Kuvalehti
Ruotsalainen Greta Thunberg on 16-vuotias ilmastoaktivisti, joka tunnetaan kampanjastaan ilmastonmuutoksen estämiseksi.
Ruotsalainen Greta Thunberg on 16-vuotias ilmastoaktivisti, joka tunnetaan kampanjastaan ilmastonmuutoksen estämiseksi.

Nuoret tuntevat häpeää lentomatkailusta ja syyllisyyttä lounaslihapullista. Pitäisikö meidän kaikkien? Johtaisiko ilmastoahdistus ilmastotekoihin?

Uutisia länsinaapurista: Lentomatkailu ja lihan kulutus ovat kääntyneet laskuun. Ruotsalaiset potevat lentohäpeää ja suosivat kasvis- ja vegaaniruokaa ilmastosyistä. 16-vuotiaasta Greta Thunbergista on tullut kansainvälinen ilmastotähti.

Samaan aikaan Suomessa sekä lentäminen että lihan kulutus ovat vain lisääntyneet. Ilmastoahdistuksesta on kuitenkin merkkejä jo meilläkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ilmastoahdistus vaivaa Suomen Mielenterveys ry:n tuoreen raportin mukaan erityisesti nuoria ihmisiä, luonnossa paljon aikaa viettäviä sekä heitä, jotka  ahdistuvat muutenkin helposti. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ilmastoahdistuksella tarkoitetaan vaikeita tunteita, jotka kumpuavat ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Kyseessä ei ole mielen sairaus vaan luonnollinen reaktio maailman tilaan, mutta pahimmillaan huoli maapallosta voi edetä elämää haittaavaksi toivottomuudeksi tai pakko-oireiluksi. Ilmastoanoreksiaa poteva suorittaa vimmaisesti ympäristötekoja ja jopa rankaisee itseään virheistä.

Ahdistus voi pitää sisällään monenlaisia tunteita: pelkoa, vihaa, surua, turhautumista, epätoivoa, stressiä, syyllisyyttä ja riittämättömyyden tunnetta.

– Moni tuntee huolta siitä, mitä ihmiskunnalle ja luonnolle on tapahtunut, vihaa sitä kohtaan, että tilanne on päässyt tällaiseksi, ja surua siitä, mistä kaikesta joudumme luopumaan, sanoo Aalto-yliopiston opintopsykologi Sanni Saarimäki sanoo Kodin Kuvalehdelle.

Käsiksi möykkyyn

Moni opiskelija on tullut Saarimäen vastaanotolle ahdistuneena, ja kun syytä on alettu selvittää, esiin on tullut epävarmuutta maapallon tulevaisuudesta. Moni pohtii, onko valinnut alan, jolla ilmastokysymyksiin pääsee vaikuttamaan. Mitä jos oma unelmatyö pahentaakin asioita?

Pari vuotta sitten Saarimäki perusti keskusteluryhmän, joissa käydään läpi ilmastonmuutoksen herättämiä tunteita. 

– Olen itsekin kokenut ilmastoahdistusta ja miettinyt, mihin voisin mennä puhumaan siitä. En löytänyt sellaista paikkaa.

Tunteista ei tarvitse päästä eroon, mutta ne – ja omat arvot – on hyvä tiedostaa. Mikä on faktaa, mikä tunnetta? Mikä on itselle merkityksellistä nyt ja tulevaisuudessa? Mitä haluan ihmissuhteilta, vapaa-ajalta, työltä ja terveydeltä? Minkälaisen jäljen haluan jättää maailmaan?

– Kun tunteita nimeää ja jakaa muiden kanssa, ahdistus ei ole levoton möykky, jota pitää juosta pakoon.

Tunteesta toimeen

Ikäviäkin tunteita tarvitaan, Saarimäki muistuttaa. Jos kukaan ei tuntisi ahdistusta, ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ei tehtäisi mitään. 

– On tärkeä kohdata tunteensa ja miettiä, milloin ahdistus muuttuu lamauttavaksi, itseä tuhoavaksi voimaksi ja milloin energiaksi toimia.

Ahdistusta potevia Saarimäki kannustaa miettimään, mistä tunne kumpuaa. Onko omissa teoissa jotakin, mitä voisi muuttaa?

– Elämänmuutokset eivät tapahdu hetkessä, ja siksi itselleen on hyvä antaa aikaa. En tarkoita, että pitäisi työntää pää puskaan, mutta edetä voi pienin askelin.

Yksilön valintojen lisäksi kyse on yhteiskunnan päätöksistä.

– Arjessa olemme tiettyyn pisteeseen asti vastuussa omista valinnoistamme. Ihmiset tarvitsevat kuitenkin muutoksiin tukea ja yhteiskunnan rakenteita.

Älä vähättele 

Ilmastoahdistuksen oireet voivat muistuttaa tavallisen ahdistuksen oireita: unihäiriöitä, painajaisia, paniikkia, sydämentykytyksiä, puristavaa tunnetta rinnassa. 

Saarimäki kannustaa vanhempia kuuntelemaan lasten ja nuorten huolta: ei tuomitsemaan, kauhistelemaan tai vähättelemään tunteita.

– Yhdessä voi pohtia, mikä helpottaisi oloa. Miten olisi hyvä toimia ja miten rentoutua ja palautua?

Jos ahdistus jatkuu pitkään, keskusteluavun hakeminen voi olla tarpeen. Saarimäen mukaan hälyttävä merkki on se, että ahdistus pyörii mielessä koko ajan, olo tuntuu toivottomalta ja itseään on vaikea rauhoittaa.

– Mietimme ilmastoasioissa helposti, kuka on syyllinen, sen sijaan että kävisimme läpi, miltä tämä tuntuu ja mitä nämä tunteet meille kertovat.

Vaikka olisi jo lopettanut lentämisen kokonaan ja ryhtynyt täysvegaaniksi, ahdistus ei välttämättä laannu.

– Jos ihminen tekee paljon ekologisia tekoja ennen kaikkea siksi, että pääsisi eroon hankalista tunteistaan, siitä tulee loputon kierre eikä ahdistus välttämättä katoakaan.

Siksi tarvitaan puhetta.

Tarmo ja kyynisyys vääntävät kättä

Ilmastoahdistus saa monet tuntemaan häpeää – tai syyllistämään muita heidän valinnoistaan. Saarimäen mukaan häpeä ja syyllisyys ovat kaksi eri asiaa. Syyllisyyttä tunnetaan teoista tai siitä, mitä jättää tekemättä. Häpeän tunne syntyy ajatuksesta, että itsessä on jotain vikaa.

– Syyllisyydentunteen kanssa voi olla helpompi työskennellä, Saarimäki sanoo.

Ilmastonmuutosuutisia lukiessa tekeekin mieli kysyä: eikö meidän kaikkien olisi syytä tuntea hieman enemmän syyllisyyttä?

– On hankala sanoa, mikä määrä syyllisyyttä tarvitaan. Tunne siitä, ettei ole tehnyt oikein, voi auttaa muutoksen tekemisessä. Toisaalta syyllisyys voi olla hyvin lamauttavaa ja saada ihmisen nostamaan kädet pystyyn.

Vertailu ja voimattomuus ovat Saarimäen mukaan tavallinen osa ilmastokeskustelua. Osa ajattelee, että pitäisi tehdä koko ajan enemmän, osa kyynistyy ja miettii, onko millään merkitystä.

– Kumpikin näistä ajattelutavoista voi elää samassa ihmisessä. Se aiheuttaa sisäisen ristiriidan ja voimistaa ahdistuksen tunnetta.

Miten sen kanssa kannattaisi elää?

– Emme välttämättä koskaan täysin yllä arvoihimme, mutta kun teemme tekoja, jotka vievät niitä kohti, saamme onnistumisen kokemuksia ja kestämme paremmin epävarmuutta.

Jutun asiantuntija Sanni Saarimäki on opintopsykologi, joka työskentelee Aalto-yliopistossa. Hän järjestää opiskelijoilleen keskusteluryhmiä ja työpajoja, joissa käsitellään ilmastoahdistusta.

Tämä on Kodin Kuvalehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä. Lisää Kodin Kuvalehden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/kodinkuvalehti.

Elämää kokenut mummeli

Älkää hyvät ihmiset ahdistelko ylipäätään yhtään mistään mistään. Tuhlata nyt elämäänsä sellaiseen otsakurttuiseen elämiseen. Nautitaan elämän pikkuisistakin iloista ja tehdään siinä samassa omalta osaltamme ihan rennosti kierrätystä ja muuta fiksua toimintaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla