Ihana, odotettu joulu voi tuoda mukanaan myös stressiä ja paineita. Kuvat: Shutterstock
Ihana, odotettu joulu voi tuoda mukanaan myös stressiä ja paineita. Kuvat: Shutterstock

Kyllästyttääkö lanttulaatikon kautta uhrautuminen? Asiantuntijat kertovat, miksi jouluvalmisteluista tuli naisten hommaa. Onneksi jouluun liittyviä sukupuolirooleja voi myös murtaa.

Joulu on jo ovella – ja sekös aiheuttaa harmaita hiuksia. Erityisen tiukasti tonttulakki kiristää naisten päitä, selviää Me Naisten jouluvalmistelukyselystä.

Joulu on rakastettu ja odotettu juhla, mutta sen valmisteluun liittyy paljon työtä. Kyselyvastausten perusteella näyttää siltä, että monessa kodissa tämän työn tekee pääosin nainen. Heterosuhteissa mies toki usein osallistuu jouluvalmisteluihin vaikkapa paistamalla kinkun tai hakemalla kuusen, mutta lahjojen ja korttien organisointi, muu ruokahuolto ja siivous sekä koristelut saattavat jäädä naisen kontolle. 

Esimerkiksi nelikymppinen Maarit kertoi aiemmin Me Naisissa itsensä ja äitinsä joulustressin määrästä suvussa, jossa miehet pitävät jouluvalmistelua akkojen hommana. Jutun kommenteissa Maaritille ehdotettiin monenlaisia ratkaisuja kylpyläjoulusta välien katkaisemiseen.

Näin Me Naisten kyselyyn vastanneet kertovat joulupuuhien jakautumisesta kahden aikuisen kodeissa: 

”Mies ostaa kinkun ja huolehtii sen valmistamisesta. Minä huolehdin muista ruuista, siivoan ja koristelen jouluisesti. Mies hommaa myös kuusen ja laittaa siihen valot, minä ja lapset muut koristeet.” Nainen, 33

”Kaappien yms. siivoamisista minä hoidan suurimman osan, mutta mies auttaa. Minä ostan ja kirjoitan kortit ja paketoin lahjat. Lahjat perheillemme ja molempien kummilapsille hankin minä. Aatonaattona teemme yhdessä perussiivouksen ja sen jälkeen kaivamme esille joulukoristeet ja koristelemme kotimme.” Nainen, 42

”Jouluvalmistelut eivät jakaudu, vaan minä teen ja aherran. Vasta aatonaattona mies osallistuu ahertamiseen... vaikka nauttiikin itse joulusta.” Nainen, 37

”Kumppani on vastuussa ruuista, minä muista jouluvalmisteluista. Mielestäni tämä on tasapuolinen jako. Siivooja tekee joulusiivouksen.” Nainen, 40

Osalle jouluvalmistelut kaappien siivousta myöten ovat nautinto, mutta osa käyttäisi vapaa-aikansa mieluummin johonkin ihan muuhun. Moni haluaisi ainakin, että kaikki joulunviettoon osallistuvat ottaisivat osaa myös valmisteluihin.

Mutta miten tässä on alun perin käynyt näin, että jouluvalmistelut mielletään naisten hommiksi? Tasa-arvoisen työelämän kehittämistä tutkivan WeAll-hankkeen tutkijat Charlotta Niemistö ja Tytti Steel kertovat oman näkökulmansa.

Syy 1: Perinteiden muuttuminen vei miehiltä jouluhommat

Tytti Steel on sukupuolentutkimuksen näkökulmia hyödyntävä kansantieteen tutkija Helsingin yliopistosta. Hän kertoo, että jouluvalmistelujen sukupuolittuminen juontaa juurensa satojen vuosien taakse.

Osa suomalaisista jouluperinteistä on peräisin sadonkorjuujuhla kekrin vietosta. Esimerkiksi puurot ja lantturuuat kuuluivat myös kekriin.

– Vanhassa talonpoikaiskulttuurissa naisilla ja miehillä oli tiukka jako töissä ja elinpiirissä. Naiset olivat tuvassa ja pihassa, miesten arkielämän piiri oli laajempi, Steel kertoo.

Tämän työnjaon mukaisesti hoidettiin myös juhlavalmistelut. Naiset siivosivat kodin ja valmistivat ruuat, miehet osallistuivat ruuanhankintaan ja esimerkiski hakivat havuja sekä olkia. Lahjoja valmistivat kaikki: naiset vaikkapa neulomalla ja miehet puutöinä. 

Nykyään tuvan lattian vuoraaminen oljilla ei enää kuulu jouluperinteisiin, ja muitakin miehille kuuluneita jouluvalmisteluja on kadonnut. Lahjat voi tilata netistä, kuusen hakea marketin pihasta ja valmiiksi teurastetun sian poimia pakastealtaasta. Naisille kuuluneista jouluhommista on jäljellä enemmän.

Syy 2: Uranainenkaan ei kehtaa jättää siivousta väliin

Kinkun lisäksi muitakin jouluruokia voi toki ostaa valmiina ja siivouksen teettää ammattilaisella, jos siihen on varaa – ja halua. Moni meistä nimittäin haluaa tai kokee painetta tehdä joulua itse.

– Varsinkin Ruotsissa tuli pari vuotta sitten sellainen aalto, että kaikki pitää tehdä itse. Koulun myyjäisiin pitää olla itsetehdyt muffinssit, vaikka olisi vaativa työ, Charlotta Niemistö sanoo. 

Kauppakorkeakoulu Hankenissa työskentelevä Niemistö on tutkinut erityisesti työn ja perheen yhdistämistä. Niemistön viimeisimmässä tutkimuksessa selvisi, että kunnianhimoisenkaan uran takia ei haluta tinkiä naiseuden ja äitiyden ideaaleista.

– Ei voitu ajatella, että koska minulla on tämä vaativa asiantuntijatyö, syötän lapsille eineksiä ja jätän kodinhoidon väliin. Paineita kasataan töissä ja kotona, Niemistö kuvailee tutkimushaastatteluiden antia. 

Tutkimuksessa ei käsitelty joulua, mutta hän arvelee samojen ajatusmallien näkyvän joulunakin. 

Syy 3: Vuoden tärkeimpään juhlaan latautuu yhä enemmän odotuksia

Kulttuurintutkija Steelin mukaan joulu on Suomessa tärkein vuosittainen juhla, ja siksi siihen liittyy niin kamalasti odotuksia ja ihanteita.

Vanhoihin kekriperinteisiin, kuten saunomiseen, on yhdistynyt 1800-luvun kuluessa keski- ja yläluokkaisesta Saksasta Ruotsin kautta meille tulleita joulutapoja, kuten joulukuusi ja -lahjat. Vanhojen perinteiden päälle on kasattu uudempia tapoja: esimerkiksi haudoilla käymisestä tuli tavallista toisen maailmansodan seurauksena.

– Kokemusasiantuntijana voin sanoa, että tuntuu mahdottomalta tehdä joulu, jossa nämä kaikki tapahtuisivat aattona. Pitäisi samaan aikaan olla haudoilla, saunassa, kokkaamassa ja täydessä tällingissä glögiä juomassa sekä palata lautapelejä vastahakoisten lasten kanssa, Steel sanoo. 

Hän on ilahtunut siitä, että esimerkiksi Martat ovat viime vuosina puhuneet toistuvasti jouluvalmistelujen leppoistamisen puolesta.

Syy 4: Naisia syyllistetään joulustressistäkin

Joulun leppoistamisen kääntöpuoli on, että naisten kokemaan joulustressiin suhtaudutaan usein niin, että sen kun lopetat jouluvalmistelut, jos ahdistaa.

Steelin mielestä joulua laittavien naisten syyllistäminen on tarpeetonta. Moni, joka moittii jouluvalmisteluja tekevää naista marttyyriksi, kuitenkin nauttii mieluusti joulunsa juuri sellaisena, joksi marttyyri on sen laittanut. 

– Valmistelut ovat olennainen osa sitä, että juhlasta tulee erityinen. Nuoria sukupolvia kritisoidaan siitä, että he tekevät kaikesta projektin, mutta kyllä joulu saa mielestäni olla koko perheen projekti.

Syy 5: Lapsuudenkodin painolasti

Usein jouluun liittyvät paineet kumpuavat edellisten sukupolvien jouluperinteistä. Me Naisten kyselyyn vastanneet kuvaavat ihania lapsuuden jouluja, joiden eteen äidit raatoivat, ja sitä, miten omalle perheelle halutaan tarjota samaa – joskin ilman kaappien siivousta, seinien pesua ja kahta erilaista piparitaikinaa. 

Steel kehottaa suhtautumaan myötätuntoisesti, eikä ainakaan syyttäen, äitien ja isoäitien sukupolven jouluahkerointiin. Se, mikä voi meille näyttää tarpeettomalta hössötykseltä, ilmentää oman aikansa ihanteita ja vaatimuksia. 

– Vielä 1960- ja -70-luvuillakin oli ihan erilaiset mahdollisuudet. Einesruuissan ei ollut yhtä suurta valikoimaa kuin nyt, vaan kaikki oli aikataulutettava ja tehtävä itse. Kodin siisteyttä tuputettiin neuvolassa ja naistenlehdissä, Steel sanoo.

Vaikka kotitekoinen joulu voi edelleen olla jollekin äitiyden ja naiseuden mittari, Charlotta Niemistön mukaan ihanteet ovat kuitenkin laajentuneet takavuosista.

– Hyvää äitiyttä ei mitata enää sillä, onko kaapit siivottu. 

Nykysuomalaiset osoittavat rakkauttaan luontevasti myös sanoin, mutta aiemmille sukupolville seitsemää sorttia sisältävä joulupöytä oli tapa osoittaa välittämistä perhettä kohtaan. Jotakin jouluruuan symboliarvosta on edelleen jäljellä. 

– Kun tekee laatikot omin käsin, näkee vaivaa perheen eteen. Erityisesti, jos valitsee käyttää aikaa laatikoiden tekoon työkiireistä huolimatta, se voi symboloida jopa uhrausta, Niemistö sanoo. 


Syy 6: Eivät ne kuitenkaan osaa

Joskus joulupaineiden lievittäminen voi vaatia hallinnan tunteesta luopumista. Oman elämänsä organisaattorin voi olla vaikea katsoa vierestä, kun asiat hoidetaan toisin kuin itse ne tekisi. Varsinkin, jos tarkat jouluperinteet ovat itselle hyvin rakkaita.

Me Naisten kyselyyn vastanneet pitivät pääosin joulun tärkeimpinä asioina yhdessäoloa ja hyvää ruokaa, mutta joillekin myös esimerkiksi oikeana päivänä sisään tuotu joulukuusi, koristeet tai aaton hautausmaavisiitti olivat asioita, joita ilman joulun tunnelma ei ole täydellinen. 

Steel suosittelee joulupaineita tunteville itsemyötätuntoista suhtautumista. 

– Ei tarvitse suorittaa. Jos joku perinne tuntuu tärkeältä, kaikkien juhlijioiden pitäisi tehdä oma osansa.

Mitä voi tehdä, jos joulustressaaminen ei enää nappaa?

Moni todella rakastaa joulua ja sen valmistelemista – lue vaikka joulunsa vuotta etukäteen valmistelevasta Kaisasta tai 120 tonttua kotiinsa keränneestä Marja-Leenasta.

– Jos juhlasta pystyy itse nauttimaan, kaikki on hyvin, Tytti Steel sanoo. 

Mutta mikä neuvoksi, jos on vahingossa ajautunut sukunsa, ystäväporukkansa tai perheensä joulunlaittajaksi, ja nyt uhrautuminen lanttulaatikon keinoin ei enää kiinnosta?

– Jos sukupuolittuneita oletuksia haluaa murtaa, niistä pitää puhua ja niitä pitää tehdä näkyväksi, Charlotta Niemistö toteaa. 

Arkikokemuksista ja tutkimuksista tiedetään, että kodin ja perheen organisointiin liittyvä metatyö jää usein naisen kontolle. Tällaisesta perheen toimitusjohtajan roolista eroon pyristely vaatii sitä, että muut perheen aikuiset tai vaikkapa muut joulua yhdessä viettävän porukan aikuiset tietävät, että organisoitavaa on. 

– Sitä eivät toiset välttämättä edes huomaa, Niemistö sanoo.

Tytti Steel muistuttaa, että tarkkaan sukupuolitetussa talonpoikaiskulttuurissakaan kenenkään ei tarvinnut valmistella joulua yksin. Oli tavallista asua yhdessä useamman sukupolven ja sisarusten kanssa, joten niin naisten kuin miestenkin hommat hoidettiin porukalla.