Tosi-tv:n piti olla ohimenevä trendi, mutta se valtasikin koko television. Veteraanit muistelevat, millaista oli alkuaikojen realityissa ja mikä on muuttunut. 

On joulukuun 1. päivä vuonna 2005, ja Suomen kaikkien aikojen ensimmäisen Big Brotherin finaalilähetys on alkamassa. Kolme kuukautta kestäneen kauden jälkeen Big Brother -talossa jossakin espoolaisella teollisuusalueella on jäljellä kolme finalistia: Antti A., Tiina ja Perttu. Suoran lähetyksen aluksi X Prophets-niminen bändi soittaa ohjelman tunnuskappaletta Gotta get away. Se on noussut ohjelman suosion ansiosta listaykkökseksi.

Antti A. joutuu talosta ulos ensimmäisenä. Yleisö on äänestänyt hänet kolmanneksi. Kun jännitystä on pidätelty asian kuuluvan pitkään, ensimmäisen Big Brotherin voittajaksi julistetaan vihtiläinen Perttu Sirviö.

Big Brother on formaatti, joka siirsi Suomen mukaan kansainväliseen tosi-tv-buumiin. Ohjelman lähettänyt Sub, silloin Sub-tv, oli esittänyt brittien Big Brotheria pari kautta, mikä sai monet fanittamaan sarjaa jo ennen kuin se oli edes alkanut meillä.

Brittiversiota oli katsonut myös Suomen ensimmäisen Big Brotherin kakkonen Tiina Arponen.

– Muistan kristallinkirkkaasti, että olin etkoilemassa ystävieni kanssa ja katsoimme britti-BB:tä. Sanoin, että kun tämä tulee Suomeen, menen sinne, Arponen sanoo.

– Ohjelmassa kilpailijoille annettin tehtäväksi polkea polkuvenettä niin, ettei se pysähdy viikon aikana. Mielestäni sellaiset hullut tehtävät olivat tosi hauskoja, ja halusin päästä itsekin tekemään sellaisia.

Big Brother -formaatti kehitettiin Hollannissa, jossa ensimmäinen kausi lähetettiin vuonna 1999. Hollanti on tv-formaattien jättiläinen, sieltä on lähtöisin myös muun muassa Vain elämää.

Nykykatsojasta voi kuulostaa hassulta, että aikoinaan Big Brotheria paheksuttiin kovasti. Sitä pidettiin todisteena television rappiosta. Ajateltiin, ettei ole mitään tyhjänpäiväisempää kuin katsella tavallisia ihmisiä tekemässä ei-mitään – tai mikä vielä pahempaa, katsella tavallisia ihmisiä, jotka juopuvat televisiossa ja ehkä jopa harrastavat peiton alla seksiä.

Ajateltiin myös, että kilpaileminen televisiossa ”rottakoeolosuhteissa” todistaa, ettei nykyihmisillä ole enää mitään empatiaa toisiaan kohtaan, vaan muut ihmiset nähdään vain välineinä saavuttaa oma kilpailuvoitto. Sitten oli tietysti epäily siitä, että tällaisiin ohjelmiin hakeutuvat nuoret ovat julkisuustyrkkyjä, joiden elämässä vallitsevat siksi aivan väärät arvot.

Tiina Arposelle tällaiset spekuloinnit eivät voisi olla kauempana todellisuudesta. Hän oli 25-vuotias ja halusi päästä tekemään kreisejä tehtäviä.

Sub-tv:llä pyörineessä esittelyvideossa Arposella on pikkusaparot, ja hän jakaa Tampereella torilla pikkutytöille itse tuunaamiaan tulitikkurasioita, jotka hän on koristellut glitteriperhosilla ja -kruunuilla.

– Kun sain tiedon, että olen päässyt ohjelmaan, ensimmäisen ajatukseni oli, että mistä saan riitävän ison matkalaukun lainaksi.

Ensimmäisen ja vielä toisen ja parin myöhemmänkin Big Brother -kauden jälkeen oltiin varmoja, että tosi-tv on aikansa muoti-ilmiö, joka häviää vähin äänin, kun ihmiset kyllästyvät siihen.

Enää sellaisesta ei puhu kukaan. Tosi-tv on vakiintunut yhdeksi tv-ohjelmien suosituimmista genreistä.

 

Tiina Arponen osallistui Suomen ensimmäiseen Big Brotheriin.  

Aikuisten rippileiri

Mutta ketkä sinne tositelevisioon oikein pyrkivät? Ovatko he jotain ekstroverttejä hulluja tai julkisuudenkipeitä bikinimissejä?

Eivät ole, sanoo käsikirjoittaja Outi Keskevaari, joka on ollut tekemässä suomalaisia realityjä niiden aivan alusta asti. Ihan ensimmäinen oli Suuri seikkailu, vuonna 2001 ensi kertaa esitetty seikkailukilpailu, joka kuvattiin Posiolla. Viime vuosina Keskevaari on ollut mukana tekemässä muun muassa Temptation Islandia ja Love Islandia.

– Ylivoimaisesti suurin osa hakee mukaan sen takia, että haluavat saada itselleen ainutkertaisen kokemuksen, Keskevaari sanoo. Hän kuvailee tosi-tv-ohjelmaan osallistumista ”henkiseksi benji-hypyksi”.

Keskevaaria huvittaa, kun hän muistelee, kuinka tarkasti Suurta seikkailua suunniteltiin niin, ettei kukaan vain voisi sanoa, että se apinoisi Selviytyjiä, joka oli silloin jo suosittu Yhdysvalloissa ja myös Ruotsissa nimellä Robinson.

– Nyt kun katsoo näitä kansainvälisiä laulukilpailuformaatteja, kuten Idolsia, Voicea ja X Factoria, niin voihan niistä jotain yhteistä löytää, hän sanoo.

Tosi-tv:n alkuaikoina myös kauhisteltiin, kuinka Suomi täyttyy näiden tv-ohjelmien myötä ”turhista julkkikista”. Turha julkkis ei ole poliitikko tai urheilija vaan ihminen, joka vain ”on julkisuudessa”.

Nykyään sosiaalinen media on räjäyttänyt koko julkisuuden henkilön käsitteen. Harva jaksaa enää paheksua tai määritellä sitä, kuka on turha. Sitä paitsi monelle tosi-tv-julkkikselle oli aivan selvästi suuri tarve!

Big Brotherin toisen kauden vuonna 2006 voitti 26-vuotias Sari Nygren, aikuisviihdekaupassa töissä ollut kokkolalainen.

Tosi-tv-osallistumisesta seurasi Sarille käytännössä töitä seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. BB:n toisen kauden kilpailijat, muun muassa Sarin lisäksi toiseksi sijoittunut turkulainen Kaki ja espoolainen Olli olivat niin suosittuja, että he kiersivät Suomea kahden vuoden ajan omalla yökerhokiertueellaan. Siis menivät baareihin ja olivat ihmisten tavattavissa.

– Olimme joka perjantai ja lauantai jossain päin Suomea, joskus myös keskiviikkoisin, Nygren muistelee.

Ensimmäisen BB-kauden voittajasta Perttu Sirviöstä on sittemmin tullut tv:n vakiokasvoja. Hän tutustui tuottaja Markus Seliniin ja hänellä on parhaillaankin oma tv-ohjelma Perttu – tehtävä Kiinassa.

Suuren seikkailun ensimmäisellä kaudella oli mukana myös muuan Jutta Virtanen, joka tunnettiin myöhemmin Jussilana, Gustafsberginä ja nykyisin Larmina.

BB:ssä vuonna 2008 kisannut Antti Kurhinen taas on esiintynyt julkisuudessa vaginahierojana ja Helsingin ensimmäisen seksinukkebordellin perustajana. Mutta suurin osa lukuisten tosi-tv-konseptien tähdistä loisti viisitoista minuuttia ja on sittemmin sammunut.

Kuka edes hämärästi enää muistaa, että ensimmäisellä BB-kaudella vuonna 2005 henkilöt nimeltä Hanna ja Timo harrastivat televisiossa seksiä luultavasti ensimmäisinä suomalaisia koskaan? Kuka osaa nimetä Tempation Islandissa toisella kaudella mukana olleita sinkkuja?

Ei siis haittaa, vaikka vähän menisi sekoilemaan televisioon. Ne muistot ovat kahden vuoden päästä digitaalista jätettä.

Paitsi tietysti kilpailijoille itselleen. Monet tuntuvat suhtautuvan tosi-tv-osallistumiseensa kuin ihanan kultaiseen nuoruusmuistoon.

Nygrenillekin jäi BB-ajasta hyvät muistot.

– Se oli sellainen aikuisten rippileiri, jonne meille oli järjestetty kivaa tekemistä, hän kuvailee.

 

Markku Gavrilov voitti Suuresta seikkailusta 30 000 euroa. 

Raha ei ratkaise

BB:n palkintosumma vuonna 2007 oli 50 000 euroa, josta Sari Nygrenille jäi verojen jälkeen puolet. Ensin hän sanoo, etteivät rahapalkinto ja voittaminen muuttaneet hänen elämäänsä oikeastaan ollenkaan. Mutta toisaalta, hän kävi rahoilla niin yksityisen meikkaaja- ja maskeeraajakoulun kuin kampaajakoulunkin ja elättää itsensä nykyään kampaamoyrittäjänä Kokkolassa.

Rahapalkinnot eivät suomalaisissa tosi-tv-kilpailuissa ole niin isoja, että käytännössä kukaan lähtisi niiden takia kuukausiksi suljettuun taloon tuntemattomien ihmisten kanssa. Lisäksi, kaikki aina muistuttavat, verottaja ottaa palkintorahasta noin puolet, vähän kilpailijan omasta tulotilanteesta riippuen.

– Ihannetilanne olisi, että palkintorahat olisivat niin suuria, että ne todella muuttaisivat voittajan elämän niin, että voisi ostaa itselleen vaikka talon, käsikirjoittaja Outi Keskevaari sanoo.

Järjestyksessä toisen Suuren seikkailun vuonna 2002 voitti Markku Gavrilov, silloin 34 vuotta. Palkintosumma oli 30 000 euroa.

– Johonkin ne rahat katosivat perheenisän elämässä. Olisihan se kiva, jos niistä olisi jotain jäänyt säästöön ja niitä yhtäkkiä löytyisi jostain lipaston laatikosta, Gavrilov vitsailee.

Hän haki mukaan Suureen seikkailuun, koska oli katsonut televisiosta sen ensimmäistä kautta ja arveli, että voisi itse pärjätä kisassa.

– Että tuoko se nyt muka on jotakin seikkailua? Kun sitten puhuin, että itse siellä pärjäisin, niin kaverit kyllä muistuttivat seuraavana vuonna, että pidän puheeni ja hain ohjelmaan.

Kun Gavrilov sai tietää päässeensä mukaan, hän lunasti ylityövapaansa ja ilmoitti lähtevänsä kuukaudeksi Posiolle. Gavrilovkin nautti kokemuksesta ja ystävystyi muiden kilpailijoiden kanssa niin, ettei kilpailua ja tv-ohjelmaa juuri muistanutkaan.

Hän epäilee, että aikoinaan tosi-tv-ohjelmiin hakivat enemmän hänen kaltaisensa ”tavalliset ihmiset”, mutta nykyään halutaan julkisuutta ja omaa naamaa esiin.

Keskevaarin mukaan ihmiset, joita hän tapaa tosi-tv:n castingeissa eli roolituksissa eivät kuitenkaan ole mitenkään erityisesti muuttuneet.

– Ehkä vähän enemmän on sellaisia, jotka haluavat todella kovasti mukaan ohjelmaan. Ja nykyään ollaan enemmän tietoisia, missä ollaan mukana ja mitä heiltä halutaan. Sellainen herttainen heittäytyminen on vähäisempää, Keskevaari sanoo.

Koska ohjelmia on tullut niin paljon lisää, myös motiivit lähteä niihin mukaan ovat jakaantuneet kapeammille sektoreille. Suureen seikkailuun ja alkuaikojen Big Brotheriin monet lähtivät mukaan tietämättä, mitä odottaa, paitsi toivottavasti jotain hauskaa.

Nyt saatetaan lähteä hakemaan oikeasti rakkaussuhdetta tai hauskanpitolomaa Thaimaassa. Se, että tv-kamerat seuraavat mukana, on asia, joka kuuluu kuvioon.

Julkisuus on suomalaisen tosi-tv-historian aikana sekä laimentunut että raa’istunut. Enää ei tarvitse päästä televisioon, jos haluaa kuuluisaksi, vaan sen voi tehdä sosiaalisessa mediassa ilman suurten tv-tuotantojen apua. Toisaalta some on raa’istanut tavan, jolla katsojat kommentoivat kilpailijoita.

Psykologi Laura Stenroos on ollut mukana tosi-tv-tuotannoissa ensimmäisestä BB:stä lähtien. Hän on osallistunut niin castingiin kuin ollut kilpailijoiden keskusteluapuna. Nykyään yksi tärkeimmistä asioista on yrittää selittää kilpailijalle, että ymmärräthän, että sosiaalisessa mediassa tulee olemaan sinusta aivan hirveitä kommentteja.

– Se pystyy jotenkin käsittämään ajatuksen tasolla, mutta ei sitä pysty kunnolla tajuamaan ennen kuin se tulee omalle kohdalle, Stenroos sanoo.

Tosi-tv:n alkuaikoina silloisilla internetin keskustelupalstoilla haukuttiin sellaisia ihmisiä, jotka olivat käyttäytyneet ohjelmassa tavalla tai toisella ”huonosti”, nykyään on ihan sama, mitä teet, sinusta puhutaan ilkeästi joka tapauksessa, Stenroos vertaa.

Outi Keskevaari on myös sitä mieltä, että katsojat ovat tulleet julmemmiksi. Hänen tuntumansa mukaan eivät niinkään somemaailmassa kasvaneet nuoret, vaan etenkin vähän vanhemmat ihmiset, jotka Facebookissa ajattelevat, että tosi-tv-osallistujat eivät ole oikeita ihmisiä vaan roolihahmoja, joista saa sanoa mitä tahansa.

– Siksi osallistujilta vaaditaan yhä enemmän rohkeutta, Keskevaari sanoo.

 

Big Brotherin 2019 voittaja: Kristian. 

Paluu juurille

Kaikkien aikojen ensimmäisen suomalaisen Big Brotherin kakkoseksi tullut Tiina Arponen on nyt 39-vuotias. Hänellä on kolme lasta ja luovaan sisällöntuotantoon keskittyvä Muita ihania -brändi.

– Muistelen tosi lämmöllä sitä 25-vuotiasta Tiinaa, joka siellä BB-talossa oli. Se oli tosi ihanaa aikaa.

Tämän vuoden Big Brotheria Arponen ei ole katsonut. Hänen suosikkirealitynsä on Ensitreffit alttarilla.

– Se on tämän ikäiselle perheenäidille sopiva ohjelma.

Outi Keskevaari ei ole ollut mukana tekemässä Big Brotheria, mutta hän näkee tämän vuoden Big Brotherista tiettyä paluuta juurille. Kännisekoilun sijasta siellä on käyty pitkiä keskusteluja uskonnosta ja politiikasta.

– On luotettu siihen, että mielenkiintoiselta vaikuttavat ihmiset ovat mielenkiintoisia myös tv-ohjelmassa.

Hänen mukaansa realityissä lähdetään välillä liikaa etsimään erikoisia tyyppejä tai ”suuria taustatarinoita”, esimerkiksi sitä, että ihmiselle on tapahtunut jotain traagista.

Ulospäinsuuntautuneet vitsiniekat saattavat jäätyä oudossa seurassa kokonaan tai käyttäytyvät ihan eri tavalla kuin on odotettu, suuri taustatarina saattaa olla kerralla kavereille kerrottu ja se oli siinä.

Kun tosi-tv:stä on puhuttu aikamme rappion kuvaajana, on mieluusti ennustettu, että pian siellä tapetaan tai hakataan osallistujia. Ainakin joku on kuullut, että jossain venäläisessä realityssä näin tehdään.

Ennustukset ovat ristiriidassa sen kanssa, että yksi suomalaisten rakastetuimpia realityjä on Australian Masterchef, jossa ei olla ilkeitä kärpäsellekään.

– Se on todellista feelgood-televisiota, letkeä ja rauhallinen eikä kenenkään puolesta tarvitse tuntea myötähäpeää, Keskevaari sanoo.

Mutta Masterchefissäkin välillä itketään, onnesta, liikutuksesta, omien unelmien tavoittelusta tai ikävästä sitä kotona odottavaa, täydellistä perhettä kohtaan.

– Suuria tunteita, niitä tosi-tv:ssä lähdetään tavoittelemaan yhä enemmän.

Sunnuntaina valittiin Suomen 11. Big Brother -voittaja: Kristian. Soittavatkohan hänelle 15 vuoden päästä toimittajat ja kyselevät, mitä kuuluu?

 

Heitäkin muistelemme lämmöllä! 
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tosi-tv:n kultaiset muistot

Far Out: suosittu matkailureality, josta nousivat ensimmäisen kauden julkkikisiksi kilpailijapari Tatu ja Eeka.

Suuri seikkailu: ”Posio vaikenee, mutta vain hetkeksi”, sanoi juontaja Taru Valkeapää. Tehtiin vuosina 2001–2005.

Miljonääri-Jussi: Ei-miljonääri Ville Loponen teeskenteli vuonna 2004 olevansa miljonääri, josta sinkkunaiset kilpailivat Ranskassa. Loponen pitää nykyään Lungi-ravintolaa Helsingissä.

Diili: 1. kaudella vuonna 2005 haettiin töihin Jari Sarasvuon firmaan. Myöhemmiltä kausilta tuttuja naamoja ovat Jethro Rostedt ja Susanna Ruotsalainen.

Selviytyjät: 1. Suomi-kausi tuli jo vuonna 2013 MTV:ltä. Vieläkö joku muistaa voittajan?

Big Brother: Klassikon kulta-aika oli vuonna 2009, jolloin finaalia katsoi 779 000 katsojaa. Tunnetuimmat tyypit olivat kuitenkin alkukausilta, kuten 3. kauden voittaja Sauli Koskinen, toiseksi tullut Kadi ja kolmonen Niko Nousiainen.

Sinkkuäidille sulhanen: Sarjassa etsittiin kolmelle sinkkuäidille miestä. 2. kaudella vuonna 2008 yksi sinkkuäideistä, Regina, olikin salaa varattu.

Suomen Unelmien poikamies: Sitä kokeiltiin kansaan jo vuonna 2008. 1. poikamies oli Antti Peltonen, ex-jalkapalloilija, joka käväisi kihloissa brittilaulaja Tina Cousinsin kanssa. Nykyään Antti on mentaalivalmentaja.

Satuhäät: Todellinen kotimainen klassikko, joka jatkuu nimellä Unelmahäät. 1. ja 2. kaudella ohjelmassa oli myös juontajat, ensin Heidi Kyrö ja sitten Satu Ruotsalainen.

Iholla: Vuonna 2012 alkaneessa sarjassa osallistujat kuvasivatkin elämäänsä itse. 1. kaudelta tuli julkisuudelle tutuksi Maria Nordin, Reino Nordinin vaimo ja nykyisin internet-parantaja.

Aatami etsii Eevaa: Tässä etsittiin paria kreikkalaisella saarealla alasti. Etukäteiskohu oli vuonna 2015 kova, mutta ohjelmaa tehtiin vain yksi kausi.

Me Naiset
Teksti
Kuvat
Sanoma-arkisto, Shutterstock, Suvi-Tuuli Junttila (video)