Kuvat
Shutterstock
Tutkintavankeudesta vapauduttuaan Niko Ranta-aho palasi Instagramiin ja sai osakseen paljon ihailua.
Tutkintavankeudesta vapauduttuaan Niko Ranta-aho palasi Instagramiin ja sai osakseen paljon ihailua.

Someturvan toimitusjohtaja Suvi Uski uskoo, että Niko Ranta-ahon ihailun taustalla ovat paitsi Ranta-ahon itsensä, myös median luomat mielikuvat.

”Tästä miehestä taitaa tulla Suomen tavoitelluin poikamies.”

Kommentti on poimittu raskaista huumerikoksista syytetyn Niko Ranta-ahon Instagram-kuvan alta, eikä se suinkaan ole ainoa laatuaan. Moni tuntuu ihannoivan ja paikoin jopa kuolaavan tutkintavankeudesta vapautuneen miehen perään, vaikka tämä on myöntänyt osuutensa yhteen Suomen suurimmista huumejutuista.

Ranta-ahoa syytetään huumeiden, doping-aineiden ja huumeiksi luokiteltavien lääkkeiden järjestämisestä Espanjasta Suomeen vuosina  2016–2019. Jutussa on kaiken kaikkiaan 54 syytettyä, ja Ranta-ahoa, varakkaasta perheestä lähtöisin olevaa liikemiestä, epäillään vyyhdin toiseksi päätekijäksi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sosiaalista mediaa tutkinut Someturvan toimitusjohtaja Suvi Uski pitää ilmiötä mielenkiintoisena.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Uskon, että ihailu pohjautuu mielikuvaan, joka välittyy Ranta-ahon sosiaalisesta mediasta. Hänen elämäntyylinsä vaikuttaa hulppealta ja elintaso korkealta. Usein ihannoimme sellaista.

Uskin mukaan ihailuun vaikuttavat luultavasti myös Ranta-ahon sosiaaliset piirit, jotka koostuvat somekansaa ja mediaa kiinnostavista ihmisistä. Yksi näistä on Ranta-ahon entinen avopuoliso, fitness-vaikuttaja Sofia Belórf, joka on vuosia ollut Suomessa tunnettu ja seurattu henkilö.

Belórfin ja Ranta-ahon suhde päättyi Ranta-ahon tutkintavankeuden aikana. Myös Belórf on yksi Katiska-vyyhdin syytetyistä. Häntä syytetään rahanpesusta ja huumausainerikoksesta.

Miksei rikollisuus syö suosiota?

Se, ettei Ranta-ahon ihailu ole kääntynyt laskuun huumesyytösten ja syyllisyyden myöntämisen myötä, on Uskin mukaan paitsi Nikon itsensä, myös median aiheuttamaa, sillä Ranta-aho on ollut viime aikoina paljon otsikoissa niin rikos- kuin viihdeuutisissakin. 

Uskin mukaan se vaikuttaa mielikuviin, jos rikossyytösten lisäksi otsikoissa kerrotaan myös henkilön yksityiselämästä. Siinä missä huumebisneksellä tienatut miljoonat herättävät vihaa, saa tutkintavankeuden aikana yllättäen jätetty mies osakseen myös sympatiaa.

Myös Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen pohti blogissaan sitä, tekikö media rosvosta sankarin.

Uski lisää, ettei Ranta-ahon suosiota voi kuitenkaan selittää pelkällä medianäkyvyydellä. Ihailuun on vaikuttanut myös miehen oma somepresenssi tutkintavankeudesta vapautumisen jälkeen.

– Ranta-aho on myöntänyt syyllisyytensä, joten hän näyttäytyy kansalle rikollisena. Se ei kuitenkaan näytä haittaavan häntä, vaan mies käyttäytyy kuin se olisi hänelle normaalia, jopa positiivista. Tämä vaikuttaa myös mielikuviin.

Uski uskoo, että kansan reaktio olisi ollut erilainen, jos Ranta-aho olisi veneily- ja hymykuvien jakamisen sijaan vaipunut vapautumisensa myötä somehiljaisuuteen tai pyydellyt tekojaan anteeksi.

– Ranta-ahosta saa kuvan, että hän hallitsee tilannetta. Vapailla markkinoilla oleva poikamies, joka on varakas ja hallitsee rikollisuutta, on uniikki sosiaalisen median kentässämme. Vapauduttuaan Ranta-aho maalasi itsestään tällaista kuvaa, ja se herätti myös kiinnostusta.

Uski kuitenkin muistuttaa, että ihailu kiinnittyy vahvasti juuri tähän hetkeen.

– Mielikuva, joka tästä vyyhdistä on saatu, on vielä hyvin kapea ja toistaiseksi melko positiivinen. Se voi kuitenkin muuttua, sillä oikeudenkäynti on kesken, eikä tuomioita ole vielä annettu.

Vaarana, että käsitys oikeasta ja väärästä hämärtyy

Uskin mukaan sosiaalinen media heijastaa todellisuutta, joten laajempana ilmiönä rikollisuuden ja rikollisten ihannointi somessa on hänestä huolestuttavaa.

– Jos meillä on paljon vaikuttajia, jotka tekevät rikoksia, mutta joiden ihannointi ja suosio säilyy ennallaan, alamme pitämään sitä normaalina. Se puolestaan vaikuttaa käsitykseemme oikeasta ja väärästä.

Uski lisää, ettei se, että seuraajamäärät kasvavat paikoin jopa arveluttavienkin kohujen myötä ole sosiaalisessa mediassa uusi ilmiö.

– Haluamme usein seurata somessa ihmisiä, jotka herättävät tunteita. Tästä syystä tarpeeksi kiinnostavat sosiaalisen median vaikuttajat voivat tehdä lähes mitä vain ilman, että ihmiset lopettavat heidän seuraamisensa. Eri asia on sitten se, että seurataanko heitä ihailun vai uteliaisuuden vuoksi.

Vierailija

Nikoa hymyilyttää vain ihan koko tekohampaiston leveydeltä.Tuolla rikosmäärällä ja rikosten törkeydellä ei luulisi hymyilyttävän.
Mutta leveä hymy jo kertoo hyvin paljon siitä kuinka vähän Niko ymmärtää tekojaan ja niiden seurauksia.

Ekku1

Yhtenä syynä on myös elokuvien romantisointi rikollisten elämästä. Toiseksi, ylipäätään rumuus ja pahuus on muodissa. Hyvyys, kiltteys ja oikein tekeminen on etenkin nuorten mielestä suorastaan noloa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla