Kodin Kuvalehti

Luulitko, että puuvillakassi on ekoteko ja muovipussit isompi ongelma? Luulit väärin!

Muovikasseista pitäisi ympäristösyistä luopua. Mutta minkä kassin sen tilalle valitsisi, jotta se kuormittaisi maapalloa mahdollisimman vähän: biohajoavan, kankaisen, paperien vai kestokassin? Kysymys tulee vastaan joka päivä, joten pitäähän siihen saada selkoa.

Kysytään muovien ja muiden materiaalien ongelmiin perehtyneeltä.

Ympäristötekniikan lisensiaatti Liisa Lehtinen on toinen Hyvä, paha muovi -kirjan kirjoittajista ja on paneutunut muovien ympäristövaikutuksiin vuosien ajan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hänellä on selvä viesti. Kaikkein paras ostoskassi on ehdottomasti se kassi, joka on ollut käytössäsi jo pitkään. Sitä käyttämällä saat torjuttua yhtä ostoskassien suurimmista ongelmista eli kertakäyttöisyyttä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Itse käytän omaa kassia myös säästäväisyyden takia, koska minusta on järjetöntä käyttää 20 senttiä päivässä kassiin. Jotkut käyttämistäni kasseista ovat varmaan kolmekymmentä vuotta vanhoja. Ajattelen, että aina kun jokin uusi tavara jää tuottamatta, sillä pidetään maapalloa pystyssä.


”Muovinen kestokassi on hyvä valinta”

Kun omaa vanhaa kassia ei aina tule napattua mukaan, jokin sieltä kaupasta tulee kumminkin ostettua. Mikä sitten niistä olisi paras?

Liisa Lehtisellä on kaupassa myytävistä selvät suosikit.

– Elinkaarianalyyseissa on todettu, että parhaita ovat kierrätysmuovista tehdyt kestokassit. Niitä on erityyppisiä: niitä Ikea-kassin tapaisia isoja kudottuja ja sitten kuitukankaasta tehtyjä, niin kuin monet mainoskassit. Ne ovat siksikin hyvä valinta, että niitä käytetään monta kertaa.

”Ajan henki on miettiä vain ilmastoa, vaikka pitäisi katsoa myös muita päästöjä.”

Ongelmattomia kestokassitkaan eivät silti ole. Jos katsotaan vain niiden valmistuksesta syntyvää hiilijalanjälkeä, Lehtisen mukaan kuva vääristyy.

– Ajan henki on miettiä vain ilmastoa, mutta pitäisi katsoa myös sitä, millaisia päästöjä tuotanto aiheuttaa maahan ja veteen. Jos niitä ei huomioida, meillä on seuraava ongelma nurkan takana.

Moni on jo ottanut tavaksi pitää kestokassia mukana hedelmiä varten.
Moni on jo ottanut tavaksi pitää kestokassia mukana hedelmiä varten.

Puuvillakassi on pahis

Paperikassikaan ei ole erityisen hyvä valinta. Sitä pitäisi Lehtisen mukaan käyttää noin 40 kertaa, jotta sen ympäristövaikutukset olisivat samat kuin yhden muovikassin.

Sinänsä kauniita ja kestäviä puuvillakasseja Liisa Lehtinen ei suosittele ostamaan ollenkaan. Ympäristövaikutuksilla mitattuna ne ovat hänen mukaansa kaikkein huonoin vaihtoehto.

Luonnonkuitujen ja erityisesti puuvillan kasvattamiseen kuluu valtava määrä vettä ja puuvillan prosessointiin valtava määrä kemikaaleja.

– Kun on verrattu puuvillakassin ja tavallisen kertakäyttöisen muovikassin aiheuttamia päästöjä, tulokset ovat aivan pöyristyttäviä. Puuvillakassia pitäisi käyttää 7 100 kertaa, jotta sen päästöt olisivat samaa luokkaa kuin yhden muovikassin.

Puuvillatuotteiden teollinen valmistus on suuri eettinen ongelma. Tekstiilejä tehdään lähes orjatyönä surkeissa olosuhteissa.

Puuvillan tuotannossa on Lehtisen mukaan myös se ongelma, että se ohentaa otsonikerrosta.

– Vaikka napojen päällä olevat otsoniaukot ovat pienenemässä, Kiinan päälle on tullut valtavankokoinen aukko otsonikerrokseen.

Lehtisen mukaan myös puuvillatuotteiden teollinen valmistus on suuri eettinen ja yhteiskunnallinen ongelma. Se tapahtuu usein vähemmän kehittyneissä maissa surkeissa olosuhteissa.

– Tekstiilejä tehdään lähes orjatyönä kemikaalihöyryissä, joiden vuoksi ihmisillä on jopa muita lyhyempi elinikä.

Biohajoavaa kassia ei pystytä hyödyntämään kierrätyksessä, sanoo Liisa Lehtinen.
Biohajoavaa kassia ei pystytä hyödyntämään kierrätyksessä, sanoo Liisa Lehtinen.

Biohajoavaa ei voida hyödyntää

Puuvillakassista ei tee yhtään parempaa, jos se on valmistettu luomupuuvillasta – pikemminkin päinvastoin. Lehtisen mukaan luomutuotannossa on omat ongelmansa.

– Luomupuuvillan kasvattaminen vaatii saman vesimäärän kuin tavallisen, mutta siitä saadaan paljon pienempi sato. Luomupuuvillakassia pitäisi käyttää jopa 20 000 kertaa, jotta sen ympäristövaikutukset olisivat samat kuin yhden muovikassin.

”Jos täräytät autolla marketin pihaan, yhden muovikassin ostamisella ei ole siihen verrattuna juuri mitään merkitystä.”

Ohhoh! Entäpä sitten ne hyvin ohuet kaupan kassalla olevat biokassit? Jotenkin järkevältä tuntuisi, että jos muovikassin ostaa, ottaisi ainakin biohajoavaksi mainitun.

Sitä Lehtinen ei kannata ollenkaan. Tutkimusten mukaan niissä on paljon ongelmia.

– Missään tapauksessa en ottaisi biohajoavaa. Sen hajoavuudella ei ole jätehuoltosysteemissämme mitään funktiota. Eikä sitä voida mitenkään hyödyntää uudelleen.

Lehtisen mielestä koko muovikassin ostamiseen liittyvää problematiikkaa kannattaa miettiä myös suhteessa siihen, miten muuten elää.

– Jos täräytät autolla marketin pihaan, yhden muovikassin ostamisella ei ole siihen verrattuna juuri mitään merkitystä.


Ongelmat aiheuttaa huono jätehuolto

Sitten Liisa Lehtinen todella yllättää. Hän alkaa kehua muovikasseja! Muovi on hänestä suorastaan ympäristöystävällinen materiaali.

Hyvä, paha muovi -kirjassaan hän ja Johanna Kohvakka eivät pidä muovin korvaamista edes tavoiteltavana asiana.

– Emme halua korvata muovia millään, koska jos se kaikki korvattaisiin muulla, ympäristövaikutukset kasvaisivat moninkertaisiksi. Muovit keksittiin alun perin sitä varten, että niiden avulla säästetään luontoa. Niin ne toimivat edelleen.

Tästä tunnistat kierrätyskassin: se on rapeampi ja vähän likaisen näköinen.

Etenkin kierrätysmuovista valmistettu kassi on Lehtisen mielestä aivan hyvä valinta. Kierrätysmateriaalin tunnistaa siitä, että se on rapeampaa, vähemmän kiiltävää ja näyttää usein siltä kuin materiaalin seassa olisi pieniä likatahroja. Usein kassissa lukee ESSI-kassi.

Muovien aiheuttamat ympäristöongelmat eivät Liisa Lehtisen mukaan itse asiassa niinkään synny muovista vaan huonosta jätehuollosta. Edelleen on paljon maita, joissa jätehuolto on lapsenkengissä. Valtioiden pitäisi huolehtia jätteistään siten, että kierrätys hoidettaisiin loppuun asti ja kierrätysmateriaalista tehtäisiin uusia tuotteita.

– Siihen systeemiin myös muovisia kassejamme ja kaupoissa myytäviä roskapussejamme jopa tarvitaan.

Keinokuituja tuotetaan valvotuissa olosuhteissa, ja niiden tuotannosta syntyy suhteellisen vähän päästöjä, Liisa Lehtinen muistuttaa.
Keinokuituja tuotetaan valvotuissa olosuhteissa, ja niiden tuotannosta syntyy suhteellisen vähän päästöjä, Liisa Lehtinen muistuttaa.

Viskoosipaitaa voi puolustaa

Luonnonmukaisuuden tavoittelu on Liisa Lehtisen mielestä ymmärrettävä ajatus, mutta keinokuituihin suhtaudutaan hänestä epäilevästi aivan turhaan. Polyesterin ja polyamidien tuottaminen on valvottua kemianteollisuutta, josta syntyy suhteellisen vähän päästöjä.

– Keinokuituihin suhtaudutaan kovin tunteenomaisesti huonona asiana, mutta niiden valmistamiseen kuluu melko vähän energiaa ja kemikaaleja. Esimerkiksi puuvillaista t-paitaa pitää käyttää tuhansia kertoja, jotta sen ympäristövaikutukset olisivat samat kuin polyesterisen. Itse suosin aika paljon viskoosivaatteita.

Tämä on Kodin Kuvalehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Kodin Kuvalehden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/kodinkuvalehti.

Vältä kertakäyttöistä!

Muovikasseista on puhuttu jo niin paljon, että moni ei melkein enää uskalla häpeän vuoksi edes ostaa sellaista. Kassit ovat kuitenkin vain yksi kertakäyttökulttuurin osa.

Liisa Lehtinen toivoisi, että kertakäyttöisyyden ongelmat alettaisiin tiedostaa paremmin.

– Taloyhtiön pihatalkoisiin tuodaan kertakäyttökupit ja lautaset, vaikka kaikilla on lähellä huusholli, josta voisi ottaa astiat mukaan. Ja helposti ajatellaan, että esimerkiksi lastenkutsuihin kuuluvat kertakäyttöastiat ja pillit. Toivoisin, että lapsiakin alettaisiin kasvattaa siihen, että tavaroita käytetään pitkään ja monta kertaa.

Lehtinen toivoo, että ekologinen elämäntapa valtaisi enemmän alaa.

– Paras vaihtoehto olisi vähentää kaikkea kulutusta, käyttää loppuun jo hankitut tavarat ja käytön jälkeen laittaa ne kierrätykseen.

NestoriN

Hyvä artikkeli! Pientä tarkennusta kyllä kaipaisin noista vertailuista. Esimerkiksi: ”Luomupuuvillakassia pitäisi käyttää jopa 20 000 kertaa, jotta sen ympäristövaikutukset olisivat samat kuin yhden muovikassin.” Tarkoittaako tuo todella siis sitä, että jos ostan 19999 muovikassia elämäni aikana, niin se on vielä ympäristövaikutuksiltaan parempi, kuin olisin saman ajan käyttänyt yhtä luomupuuvillakassia?

Turhauduinks mä?

Mitäs jos ostaisitte vaikka Etolasta (mainonta ei tarkoituksellista) ostoskorin,

saa alle kympillä.

Se autoon tai kouraan jos kävellen kauppaan menee, ostokset siihen,

kassan jälkeen takaisin siihen, ja kestää ainakin 10 vuotta.

Saa "mustekaloilla" fillarinkin tarakalle, kokeiltu on.

En ole 20 vuoteen mitään kauppa"kasseja" tarvinnut.

Miksei eko-vouhottajat näistä mitään ikinä mainitse?

Sisältö jatkuu mainoksen alla