Kuvat
Juha Salminen
Klo 5.40. Niina lankuttaa, Perro kannustaa. 20 minuuttia voittajatunnista käytetään liikuntaan.
Klo 5.40. Niina lankuttaa, Perro kannustaa. 20 minuuttia voittajatunnista käytetään liikuntaan.

Yhtäkkiä kaikki puhuivat aamuviiden kerhosta, ja yhteiskuntakin suosii aamuvirkkuja. Niina Aaltio päätti ryhtyä menestyjäksi ja alkaa herätä viideltä. 

Mitä tapahtuu, missä olen? Mikä kumma hälyttää keskellä yötä?

Ne olivat Niina Aaltion, 35, ensimmäiset ajatukset, kun hän havahtui unestaan aamuviideltä marraskuisena sunnuntaina. Herätyskello oli juuri pärähtänyt soimaan, ja kesti hetken ennen kuin aivot muistivat, miksi.

Kun syy palautui mieleen, innostus uudesta auttoi Niinan yllättävän reippaasti ylös sängystä. Pilkkopimeässä hän hapuili huoneen toiselle puolelle sammuttamaan kilkatuksen. Edessä olisi tunti omaa aikaa: kuppi hyvää kahvia, venyttelyä, tallenne kiinnostavasta markkinointiseminaarista ja rikospodcastin kuuntelua.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Näinhän ne menestyjätkin tekevät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Loppu paniikkiaamuille

Ennen marraskuuta Niina torkutti aina niin pitkään kuin oli mahdollista.

– Kun lopulta sain itseni ylös, minulla oli koko päivän hoppu. Aamu-ulkoilulla koirani Perron kanssa hoin maanisesti kakka-kakka-kakka nopeuttaakseni asiaa. En ikinä ehtinyt syödä aamupalaa, vaan ostin matkalta kahvin ja ryntäsin töihin, brändistrategina työskentelevä Niina kuvailee.

Päivät tuntuivat paikasta seuraavaan kiirehtimiseltä. Kun Niina iltaisin lopulta ehti hetken huokaista, hän uppoutui selaamaan Instagramia ja katsomaan tv:tä. Nukkumaanmeno venähti helposti puolille öin.

Väsytti ja stressasi.

– Minulla oli koko ajan oli kalvava tunne, että vain suoritan ja reagoin asioihin, enkä ole itse oman elämäni puikoissa.

Sitten Niina tutustui kanadalaisen johtamisvalmentajan Robin Sharman 5 AM -metodiin. Hänen uteliaisuutensa heräsi: voisiko tässä olla tie parempaan arkeen?

Yksinkertaistettuna menetelmän ideana herätä joka aamu viideksi ja käyttää ensimmäinen tunti liikuntaan, pohdintaan ja itsensä kehittämiseen. Sharman viesti on, että tämä ”voittajantunti” olisi avain menestykseen.

Niina oli aina ajatellut olevansa iltaihminen, joka ei vain sopeudu aamuihmisten ehdoilla rakennettuun yhteiskuntaan. Hän päätti kuitenkin kokeilla ”aamuviiden kerhoa” 66 päivän ajan. Sharman 5 AM Club -kirjan mukaan se on tutkimusten perusteella aika, joka uuden tavan haltuun ottamisessa keskimäärin menee.

– Halusin haastaa uskomukseni itsestäni. Mietin, millaista elämää oikeasti haluan ja mitä voin itse tehdä sen eteen.

Monesti aamut ottivat koville. 

Kolmen sortin virkkuja

Niina ei ole ainoa 5 AM -metodista innostunut. Sharman kirja ilmestyi maailmalla marraskuussa 2018 ja suomeksi viime kesänä. Helsingin Sanomien mukaan sitä on myyty maailmanlaajuisesti ainakin 700 000 kappaletta.

Aamuviiden kerhon suosio on yksi merkki siitä, miten yhteiskunnassamme ihannoidaan aamuvirkkuutta ja maksimaalista tehokkuutta. Kunnon ihminen herää varhain aamulla pirteänä kuin peipponen ja käyttää heti tunnin itsensä kehittämiseen ollakseen koko päivän parhaimmillaan. Aamuvirkku saa enemmän aikaan, myöhään nukkuminen on laiskurin merkki.

– Aamuvirkkuuden ihannointia on yritetty selittää sillä, että maatalousyhteiskunnassa aamutyyppisyys oli etu, koska hommat piti aloittaa aikaisin. Sieltä on tullut ajatusmalli, että aamuvirkkuisuus olisi jotenkin suotavampaa tai siihen liittyisi tehokkuutta, selittää psykologi Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta.

Harvan meistä tarvitsee enää herätä kukonlaulun aikaan peltotöihin. Sallisen mukaan ideaali vireystyyppi riippuukin nykyään tosiasiassa pitkälti omista työajoista ja muista olosuhteista elämässä. Siinä missä aamuvirkkuus on selvä etu vaikkapa leipurille, on myös paljon töitä, jotka jatkuvat iltamyöhään. Niissä on hyötyä iltavirkkuudesta.

Onko meitä siis huijattu? Menestyjät Michelle Obamasta Oprah Winfreyyn ja Apple-johtaja Tim Cookiin ovat hehkuttaneet heräävänsä varhain aamulla. Vai eivätkö menestyvät yökyöpelit vain mainosta omaa rytmiään samaan tapaan?

Voihan se niinkin olla, mutta Sallisen mukaan aikuisväestössä on jo valmiiksi enemmän luontaisesti aamuvirkkuja kuin iltavirkkuja. Näin siis aamuvirkkuja mahtuu enemmän myös niin sanottuihin menestyjiin. Se ei tarkoita, että kukonlaulun aikaan herääminen tekisi ihmisestä menestyjän.

– Voi kuitenkin kysyä, suosiiko koulujen alkamisaika aamuvirkkuja. Se voi vaikuttaa osaltaan koulumenestykseen, Sallinen huomauttaa.

Sallisen mukaan suomalaisista lähes puolet on aamuvirkkuja, iltavirkkuja vain joka kymmenes. Loput ovat ”päivävirkkuja” eli siltä väliltä. Aamuvirkut ovat vireimmillään aamupäivästä, päivävirkut hieman myöhemmin päivällä ja iltavirkut vasta iltapäivällä tai sen jälkeen.

Puolet vuorokausityypistä on perimän sanelemaa, puolet ympäristötekijöiden. Lähtökohtaisesti on ihmiselle hyväksi, jos oman vuorokausityyppinsä pystyy huomioimaan arjen aikatauluissa. Luontaista rytmiään voi kuitenkin myös itse muovata, ja monesti se kannattaa.

– Jos rytmiään muokkaa niin, että saa nukuttua hyvin, pystyy tekemään töitä ajallaan ja elämään myös sosiaalisesti suotavassa rytmissä, niin tietenkin arki helpottuu. Kun vuorokausirytmi vakiintuu järkeväksi, myös unen palauttava vaikutus säilyy usein parempana.

Sallisen mukaan juuri arjen rytmittäminen onkin 5 AM -metodin hyvä puoli. Samoin itsensä kehittäminen.

– Itsensä kehittäminen on tärkeää paitsi elämänlaadun, myös tehokkuuden kannalta, sillä se palauttaa ja irrottaa esimerkiksi työasioista. Kun niihin palaa irrottautumisen jälkeen, onkin voinut oivaltaa jotain uutta ja jaksaa taas tehdä paremmin töitä.

Sallinen neuvoo kuitenkin miettimään, mihin kohtaan päivää tehotunti sopii luontevasti omassa arjessa. Sharman metodia on kritisoitu muun muassa siitä, että sitä voi olla hankala sovittaa epäsäännölliseen arkeen, kuten vuorotyöhön.

Vaikka Sharma vannookin juuri aamun voimaan, Sallinen ei keksi mitään syytä, miksei tehotuntia voisi sijoittaa aivan yhtä lailla johonkin muuhunkin aikaan – vaikka sitten iltaan. Tehotunnin voi myös pitää vaikka vain kerran viikossa.

Yhden asian menetelmässä Sallinen kyseenalaistaa:

– Metodissa pitää olla joka päivä sataprosenttisen tehokas. Vireys kuitenkin vaihtelee päivästä riippuen. Miettisin myös, pitääkö kaikki tekeminen tosiaan valjastaa tehokkuuden maksimoimiseksi.

Ei sitku, vaan nyt

Niinan tavoite ei ole missään vaiheessa ollut muuttua supertehokkaaksi yhteiskunnan jäseneksi, jonka elämässä on mahdollisimman vähän unta ja mahdollisimman paljon toimintaa. Hän halusi löytää arkeensa tasapainon.

Aamuviideltä herääminen on ollut Niinalle ennen kaikkea keino saada omaa aikaa. Hän oli jo pitkään laittanut muistiin kiinnostavia asioita kirjoista podcasteihin sillä ajatuksella, että paneutuisi niihin sitten, kun olisi aikaa. Aikaa ei vain koskaan ollut.

– Jatkuva oppiminen ja uteliaan luonteeni ruokkiminen ovat minulle tärkeitä asioita. Halusin raivata aikaa listalle kerääntyville joskus-asioille ilman, että joutuisin luopumaan muista tärkeistä asioista kuten yhteisestä ajasta mieheni, koirani tai ystävieni kanssa.

Aamuviideltä Niinaa ei kukaan tarvitse.

– Se on täydellinen hetki keskittyä juuri minulle tärkeisiin asioihin kaikessa hiljaisuudessa.

Niina aloitti kokeilunsa vuoden pimeimpään – ja samalla kiireisimpään – aikaan. Läheiset pitivät touhua hulluna. Osa jopa suuttui. Niinaa yritettiin taivutella vähintään lieventämään asettamiaan tavoitteita: etkö voisi herätä edes vähän myöhemmin?

Niina kertoo myös tykkäävänsä haastaa itseään. Hän on ennenkin hurahtanut haasteisiin; hän on muun muassa säästänyt kymppitonnin vuodessa ja opetellut nollasta juoksijaksi. Mikään tähänastisista villityksistä ei ole herättänyt ystävissä yhtä voimakkaita tunteita.

– Kaikessa muussa ystäväni ovat aina tsempanneet minua, mutta tässä olen saanut puskea yksin. En osannut kuvitella, että tämä olisi kaikista huonoista ideoistani se kaikkein huonoin.

Vaikka läheisten reaktiot yllättivät, Niina ei usko, että kukaan on tarkoittanut pahaa.

– Suuttumus ja kyseenalaistaminen kumpuavat varmasti välittämisestä. Läheiseni ovat olleet huolissaan jaksamisestani. Ehkä heillä on mielikuva, että suoritan koko päivän ja nipistän nukkumisesta. Unen merkityksestä hyvinvointiin puhutaan kuitenkin nykyään niin paljon.

Periksi ei anneta!

Mikael Sallinen uskoo, että unesta ja palautumisesta puhutaan nykyään paljon nimenomaan siksi, että perustarpeet ohitetaan helposti tehokkuusajattelun nimissä.

– Voi ajatella, että unen korostaminen on jonkinlainen reaktio ylenmääräisen tehokkuuden ihannointiin, Sallinen pohtii.

Riittävän unen merkitys konkretisoitui Niinallekin. Yllättäen nukkumaanmeno osoittautui heräämistä vaikeammaksi. Alussa illat venyivät helposti kymmeneen.

– Kuka vain pystyy teknisesti konttaamaan toiselle puolelle huonetta, kun kello soittaa. Mutta nukahtamista ei voi pakottaa.

Ensimmäisen viikon ajan Niinan väsymykseen sekoittui vielä energisoivaa uutuudenviehätystä, mutta pian uupumus alkoi vaatia veronsa. Monena aamuna Niina oli niin väsynyt, että melkein itketti. Iltapäivisin iski ”jumalaton väsymys”. Palavereissa Nina tunsi itsensä tehottomaksi, tyhjäksi kuoreksi.

– Monena aamuna tuijotin seinää ja mietin, onko tässä mitään järkeä.

Niina oli kuitenkin päättänyt, että periksi ei anneta. Kun kokeilun puoliväli oli ylitetty, silmät alkoivat lupsua luonnostaan aiemmin illalla, urheilua oli taas helpompi jaksaa ja lopulta iltapäivien nuutumuskin väistyi.

Nyt 66 aamua on täynnä ja uudesta rytmistä on tullut rutiinia. Niina viettää tehotuntinsa ja ehtii sen jälkeen vielä ulkoilla koiransa kanssa. Juoksukahvi on vaihtunut kunnon aamiaiseen. Iltaisin sänky ja hyvä kirja kutsuvat kahdeksan aikoihin, tuntia myöhemmin uni.

– Unirytmini ja unenlaatuni ovat parantuneet. Koen itseni tosi paljon energisemmäksi. Luulin, etten ole aamuihminen, mutta oikeasti kyse oli siitä, etten vain osannut mennä ajoissa nukkumaan. Totta kai kuka vain on aamuisin väsynyt, jos menee nukkumaan miten sattuu, Niina sanoo.

– Minulla on nyt voimakas tunne, että arkeni ja elämäni ovat omissa käsissäni. Olen paljon rauhallisemmin mielin silloinkin, kun arjessa tulee aikataulumuutoksia tai muita yllätyksiä. Työssäkin auttaa, että voin hyvin, olen saanut uusia ajatuksia ja inspiroitunut.

Niina odottaa jo kevättä ja nousuja yhtä aikaa auringon kanssa. 

Parisuhdekin parani

Venyttely on parantanut ryhtiä ja päivittäinen aamupala rauhoittanut vatsaa. Aiemmin viikonloppuihin kuuluneet viinilasilliset ovat jääneet, sillä Niina ei halua häiritä unta alkoholilla.

Välillä uudesta rytmistä kiinni pitäminen vaatii kuitenkin kompromisseja.

– Omassa kuplassani tuntuu, että maailma pääsee vauhtiin vasta iltakahdeksan jälkeen. Olisi vilkkaita WhatsApp-keskusteluja, elokuvia tv:ssä ja siivotakin pitäisi. Yksittäisissä tilanteissa joudun miettimään, lähdenkö esimerkiksi aiemmin kotiin tai nukunko seuraavana aamuna poikkeuksellisesti pidempään. On se ollut sumplimista, mutten ole kertaakaan kokenut, että luovun täysin jostain, mitä pidän arvokkaana.

Viisi kertaa Niina onkin poikennut rytmistään. Ne päivät hän laski 66 aamun päälle. Projektin edelle ovat menneet ystäväporukan vuosittainen illanvietto, jouluaatto ja -päivä, uusivuosi sekä läheisen työkaverin läksiäiset.

– Olin päättänyt ennalta, että haluan noissa kohtaa panostaa ihmissuhteisiini. Halusin olla läheisteni kanssa, mutten kuitenkaan turhaan haastaa kroppaani neljän tunnin yöuniin.

Niinan mukaan parisuhteellekin uusi rytmi on tehnyt hyvää. Pari ottaa nyt tietoisesti kaiken irti ajasta töiden ja hänen nukkumaanmenonsa välillä. Samalla puolisollekin on vapautunut illasta omaa aikaa.

– Olemme tiimi, mutta myös yksilöitä. Rytmin muutos ei ole ollut kummaltakaan pois.

Kaiken kaikkiaan aamuviiden kerho on Niinan mukaan antanut enemmän kuin ottanut.

– Koen iloa, että olen saanut tehdä itselleni tärkeitä juttuja, kuten lukea ja kokeilla uutta. Niissä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, mutta nyt on ollut aikaa hengata elämäni tärkeimmän ihmisen, meikämandoliinin kanssa!

Näin se kävi

Aamujen ohjelmat Niina suunnitteli etukäteen. Arkisin hän keskittyi enemmän ammatilliseen puoleen, viikonloppuisin viihtymiseen ja henkilökohtaisiin kiinnostuksen kohteisiin.

Tehotuntien aikana Niina muun muassa kuunteli podcasteja ja äänikirjoja, luki sanomalehteä, venytteli, lankutti, osallistui punnerrushaasteeseen, teki juoksuharrastusta tukevia harjoituksia, hengitteli, kävi pikalenkillä, kutoi, katsoi TED Talks -videoita ja tutustui uusiin asioihin, esimerkiksi katsoi Pähkinänsärkijä-baletin videolta.

Työsähköposti, some ja kotityöt olivat kiellettyjä tehotunnin aikana.

Onnellinenkiitollinen

Herään arkisin viideltä, joskus jopa ennen, mutta en käytä aikaani itseni kehittämiseen. Sen sijaan teen normaalit aamuaskareet, ja menen töihin mahdollisimman aikaisin. Töissä on silloin ihanan rauhallista, saan töpötellä kahvikoneelle täydessä hiljaisuudessa. Näin pääsen myöskin aikaisin kotiin, kerkeän harrastamaan tai löhöämään sohvalla koko pitkän illan.
En halua suorittaa, vaan nauttia ajasta joka minulla on käytettävissäni. Toki, jos luontaisesti innostun jostain mikä myös kehittää minua ihmisenä, otan sen päiväohjelmaani mukaan. Mutta en tee sitä siksi, että joku kirjassa kertoo sen tekevän minusta menestyksekkään.
Menestys on muutenkin sana, joka taidetaan tulkita niin, että sitten on menestynyt kun on sitä tai tätä, tai kun on uraputkessa tai sitten kun tienaa rahaa. Mielestäni onnellinen, kiitollinen ja tyytyväinen ihminen, joka saa ja antaa rakkautta, on menestynyt.

Vapaaherra

Tyhjänpäiväistä suorittamista kun on jo valmiiksi uhrannut elämänsä oravanpyörään. Koko päivä aikaa tehdä mitä huvittaa voittaa aamuherätykset 100-0. Voi sitten vanhana miettiä, että voi kun olisin tehnyt vielä enemmän töitä ei sano kukaan ikinä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla