ET
Keittäjä Aila Hietala voitti reseptillään ”broileria tahitilaiseen tapaan” valtakunnallisen kouluruokakilpailun vuonna 1997. Kuvat: Helsingin kaupunginmuseo, Sanoma-arkisto, Wikipedia
Keittäjä Aila Hietala voitti reseptillään ”broileria tahitilaiseen tapaan” valtakunnallisen kouluruokakilpailun vuonna 1997. Kuvat: Helsingin kaupunginmuseo, Sanoma-arkisto, Wikipedia

No onhan se nyt mahtava keksintö – suomalainen kouluruoka nimittäin! Muistatko hetken, kun koulun ruokalasta alkoi kuulua näkkärin rouskinta? Tai kun lusikoitavien ruokien rinnalle tulivat tilliliha ja makaronilaatikko?

Ihanaa! Kamalaa! Rössypottua, kanaviillokkia ja maksalaatikkoa! Kouluruoka jakaa mielipiteitä ja herättää muistoja. Ruokalautasen ääressä on helposti unohtunut, millainen harvinaisuus edessä on. Suomi ja Ruotsi ovat tiettävästi ainoat maat, joissa kaikille koululaisille tarjotaan ilmainen ateria.

Hausjärvi oli ensimmäinen

Opetushallituksen mukaan ensimmäisen kouluateria tarjoiltiin Hausjärvellä vuonna 1856. Kouluruokailun järjestäminen oli pitkään kuntien omalla vastuulla.

Vaikka valtakunnallisista ohjeista puhuttiin jo 1800-luvun lopussa, laki kouluruokailusta saatiin aikaiseksi vasta 1940-luvulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vuodesta 1948 lähtien ruoka oli kansakouluissa kaikille ilmaista. Sen vastapainoksi oppilaiden piti osallistua kohtuudella ruokatarpeiden keräämiseen. Jossain oppilaat hoitivat koulun perunamaata, toisaalla keräsivät marjoja tai sieniä metsästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Koulujen ruokalistat ovat nykyään paljon monipuolisempia kuin 50 tai sata vuotta sitten. Tarjolla on kebabia, kasvisruokaa ja salaatteja. Oppilaiden suosikkien joukossa on silti samoja ruokia kuin heidän vanhempiensa tai isovanhempiensa aikaan: makaronilaatikko, kalakeitto ja ohrapuuro.

Muistatko vielä nämä 14 merkittävää hetkeä kouluruuan historiassa?

1905

Augusta af Heurlin perusti valtakunnallisen Koulukeittolayhdistyksen, jonka tavoite oli, että kansakouluissa tarjottaisiin oppilaille lämmin keitto.

1913

Valtio myönsi ensimmäisen kerran avustusta kouluruokailuun. Aluksi ruokaa tarjottiin kansakouluissa vain vähävaraisimmille

1920

Kouluruuan perustana olivat erilaiset puurot ja vellit. Niiden lisäksi tarjottiin esimerkiksi herne- ja perunakeittoa ja joskus lihasoppaakin. 

1943

Eduskunta määräsi, että kaikkien kansakoulujen on tarjottava koululaisille ilmainen lämmin lounas viimeistään vuonna 1948. Oppikouluissa ruoka pysyi maksullisena.

1950

Kouluruoka oli yhä lähinnä keittoja ja puuroja. Maitokaali, maitoliemeen tehty kaalikeitto, jakoi tunteita

1955

Vaikka ruoka saatiin koulusta, maito ja leipä tuotiin kotoa. Myös lautanen ja lusikka piti useimmiten olla omasta takaa

1957

50- ja 60-lukujen hittiruoka oli terveelliseksi kehuttu Vita-puuro, joka oli valmistettu puhdistamattomasta vehnästä. Hyvällä tuurilla sen kanssa tarjoiltiin rusinasoppaa.

1960

Ruokalistoissa alettiin kiinnittää huomiota terveellisyyteen. Kattiloissa porisi esimerkiksi pinaatti- tai kesäkeitto – tai muodikas makaronivelli.

1963

Vaasan leipomo alkoi valmistaa Koulunäkkiä. Yli 80 prosenttia koululaisista syö vieläkin päivittäin näkkäriä.


1965

1960-luvulla haarukat ja veitset ilmestyivät kouluruokaloihin, kun lusikoitavien ruokien rinnalle tulivat esimerkiksi tilliliha ja makaronilaatikko

1974

Seinäjoella syntyi kouluruokaklassikko, jossa pinaattiletut tarjoillaan jauhelihakastikkeen kera. Ruuan seurana tarjoiltiin alun perin kurpitsalla piristettyä porkkanaraastetta.

1985

Sitkeäpintaiset kuoritut ”kumiperunat” pompahtivat lautasille 80-luvulla, kun elintarvikelainsäädäntö kielsi multaisten perunoiden pesemisen koulujen keittiöissä. Kumiperunoita saa, kun potut höyryttää yhdistelmäuunissa.

1990

Maksa- ja veriruuat olivat suosiossa 60-luvulta lähtien. Maksastroganoffin pehmeät porkkanat ja verilettujen tai -paltun kanssa tarjoiltu valkokastike jäivät ikuisesti monen koululaisen mieleen. 

1997

Punkalaitumen koulukeskuksen keittäjä Aila Hietala voitti reseptillään ”broileria tahitilaiseen tapaan” valtakunnallisen kouluruokakilpailun vuonna 1997.

Mitä kouluruoka maksaa?

Opetushallituksen tilastoista selviää, että kouluruuan hinnoissa on hurjia eroja. Kokonaisuudessaan ateriat valmistuvat kuitenkin halvalla – etenkin, jos huomio ruuan monipuolisuuden ja hyvän laadun. Koko Suomen keskiarvo on oppilasta kohden 2,76 euroa päivässä.

Halvin

  • Vantaalla kouluruuan hinta on 1,67 euroa.

Kallein

  • Puumalassa ruoka maksaa 8,28 euroa.

Mistä koululaiset pitävät nykyään?

Helsingin kaupungin palvelukeskus on selvittänyt koululaisten suosikkiruuat. Kolmen kärki on kovin erinäköinen kuin isovanhempien aikaan.

  1. Kalapuikot tartarkastikkeen kera ovat kestosuosikki. 
  2. Hampurilaiset maistuvat, mutta niitä on tarjolla vain harvoin. 
  3. Tortillat, etenkin kasvistäytteellä, ovat nykyään tavallista kouluruokaa. 

 

Tämä on ET-lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä. Lisää ET-lehden juttuja löydät täältä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla