Vaikka Bella Forsgren, 26, on asunut koko elämänsä Suomessa, häntä taputellaan selkään hyvästä kielitaidosta ja korkeakoulutuksesta.

Mediassa ja sosiaalisessa mediassa on aiemmin tällä viikolla keskusteltu siitä, mitä aito suomalaisuus on. Muun muassa Helsingin Sanomien julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaiseksi ei niin vain ryhdytä, jos on vaikkapa tullut Suomeen maahanmuuttajana.

Myös Nyt-liite kirjoitti aidon suomalaisuuden kirvoittamasta Twitter-keskustelusta ja nosti esille käsitteen etnonationalismi. Etnonationalismi perustuu ajatukseen siitä, että kansallisuutta määrittäisi etnisyys ja niin sanottu ”oikea syntyperä”.

Etnonationalismia vastaan monet suomalaiset joutuvat edelleen taistelemaan. Jyväskylän kaupunginhallituksen jäsen ja valtuutettu Bella Forsgren kertoo Me Naisille kohtaavansa toistuvasti ennakkoluuloja ihonvärinsä vuoksi. Forsgren on adoptoitu vauvana Etiopiasta Suomeen, mutta joutuu silti jatkuvasti todistelemaan suomalaisuuttaan.

 

A post shared by Bella Forsgren (@bellaforsgren) on

Hän kertoo, kuinka ihmisten käyttäytyminen häntä kohtaan on usein riippuvainen ulkonäöstä.

– Tästä esimerkkinä toimii hiustyylini, jonka vaihtuessa huomaan ihmisten käyttäytymisessä eroja. Muun muassa afrossa saan osakseni enemmän rasismia, kun taas käyttäessäni alaspäin meneviä lettejä, Forsgren kertoo.

”On hassua huomata, miten miehetkin lähestyvät enemmän, kun minulla on hiukset suoristettuna.”

Hän pohtii ilmiön johtuvan siitä, että ihmisillä on tarve samaistua. Jos ulkonäkö ei tarjoa samaistumispintaa, suhtautuminen on erilaista. Afro kielii afrikkalaisesta, suoralla tukalla Forsgren taas toteuttaa länsimaalaista kauneusihannetta. Samankaltainen ulkonäkö luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.

– On hassua huomata, miten miehetkin lähestyvät enemmän, kun minulla on hiukset suoristettuna.

Kielitaito ja korkeakoulutus ihmetyttää

Forsgren törmää suoranaiseen rasismiin lähinnä netissä, jossa tuntemattomat ihmiset määrittelevät hänen suomalaisuuttaan. Joskus hän joutuu kuuntelemaan huutelua kadulla tai kaupassa käydessä. Tavallisempia ovat erilaisista mielikuvista syntyneet ennakkoluulot. Vaikka ihminen ei olisi rasisti, hän voi tajuamattaan toiseuttaa erilaiselta näyttävää.

– Hyvääkin tarkoittavat ihmiset voivat laittaa minut jollain tapaa puheissaan lokeroon. Kehutaan esimerkiksi hyvää suomen kielen taitoa, vaikka sehän on äidinkieleni.

”Ei vaaleaihoista suomalaista kehuta koulujen käynnistä.”

Toisinaan Forsgrenin kouluttautuneisuutta ihmetellään.

– Sehän on täysin tavallista, että suomalaiset ovat korkeakoulutettuja. Ei vaaleaihoista suomalaista kehuta koulujen käynnistä. Maahanmuuttajataustaisista luodaan menestystarinoita, jos he kouluttautuvat korkeasti.

Ja kun ihmiset lokeroivat etnisestä taustasta tulevia, se vaikuttaa automaattisesti kokemukseen itsestä. Ja se vaikuttaa siihen, miten suomalaisessa yhteiskunnassa pääsee eteenpäin.


Elovena-tyttö eli suomalainen

Miten kapeista lokeroinneista pääsee sitten eroon? Muutos lähtee koko suomalaisuuden kuvan muutoksesta. Forsgren korostaa yhteiskunnallisen keskustelun merkitystä ongelman ratkaisussa.

– Onneksi meillä on etnisistä taustoista tulevia ihmisiä puhumassa julkisesti aiheesta, Forsgren sanoo ja mainitsee esimerkkinä Koko Hubaran. On tärkeää, että rasismia kokevat ihmiset pääsevät itse ääneen, eikä kukaan puhu heidän ylitseen, Forsgren sanoo.

Forsgrenin mielestä rasistinen keskustelu on muuttunut rajummaksi poliittisistakin syistä. Kun Perussuomalaisten kannatus nousi, maahanmuuttajien sortaminen omalla naamalla olikin ihan okei.

”Arvojohtajan pitäisi tehdä selväksi, että ihmisistä ei saa puhua näin.”

– Suomesta puuttuu tietynlainen arvojohtajuus, jossa presidentti tai pääministeri tuomitsisi rasistisen keskustelukulttuurin täysin. Arvojohtajan pitäisi tehdä selväksi, että ihmisistä ei saa puhua näin.

Forsgren nostaa esiin myös median eriarvoistavan kohtelun. Sillä on merkitystä, miten lehdissä ja mainoksissa käsitellään maahanmuuttajataustaisia ja etnisesti erilaiselta näyttäviä ihmisiä.

– Suomalaisuus nähdään Elovena-tytön kautta. Kun sitä perinteistä kuvaa ei haasteta, se ei myöskään muutu.

– Median edustajat taas haluavat aina keskustella kanssani maahanmuuttokysymyksistä, vaikka eihän minulla ole kokemusta maahanmuutosta, kun olen täysin suomalaisessa kulttuurissa kasvanut. Etnistä taustaa omaavaa ei nähdä kokonaisvaltaisena ihmisenä, jolla voisi olla sanottavaa muihinkin asioihin. Se on muottiin asettamista.

Ja se vaikuttaa siihen, miten maahanmuuttajat koetaan yhteiskunnassa, jos etnisesti erilaisilla on sanavaltaa ainoastaan maahanmuuttokysymyksissä.

Vierailija

”Jopa hiustyylin muutos vaikuttaa siihen, miten minua kohdellaan” – koko ikänsä Suomessa asunut Bella, 26, joutuu yhä todistelemaan suomalai...

"Miksi hän laittaa afrokampauksen jos identiteetti on täyisn suomalainen?" Jos et tiennyt, niin joillain afrotukka vaan sattuu menemään niin. Ehkä kampaus on väärä sana jos puhutaan siitä, että on afro. Ovatko muut luonnonkiharahiuksisetkin sitten vähemmän suomalaisia jos he eivät suorista tai letitä hiuksiaan? Ja siis miten ihmeessä kenenkään kampaus vaikuttaa suomalaisuuteen? Toivon todella, että tämä kommentti oli trolli, koska on vaikea uskoa kenenkään oikeasti ajattelevan näin.
Lue kommentti
Vierailija

”Jopa hiustyylin muutos vaikuttaa siihen, miten minua kohdellaan” – koko ikänsä Suomessa asunut Bella, 26, joutuu yhä todistelemaan suomalai...

Öö...miksi ei? Kai jokainen saa kammata hiuksensa niin kuin sillä hetkellä sattuu miellyttämään. Eikä se oikeuta ketään kohtelemaan häntä yhtään huonommin kuin muita. Miksi hänen ylipäätään pitäisi todistella suomalaisuuttaan kenellekään? Suomalainen on jo pitkään voinut näyttää ihan joltain muulta kuin eloveenalta, ja se nyt vaan on fakta, jolle ei voi mitään.
Lue kommentti