Janne Salakan perustama miesjärjestö Miehet ry on ylpeästi feministinen.
Janne Salakan perustama miesjärjestö Miehet ry on ylpeästi feministinen.

Tasa-arvoasioiden ajaminen ei kuulu vain naisille, eikä maailma ole valmis vielä miestenkään osalta.
– Tasa-arvotyö tarvitsee miehiä, sillä tasa-arvosta puhuvaa miestä kuunnellaan paremmin kuin naista, sanoo Nitin Sood. 

Janne Salakka, 29:

”Nuorena oli vahva tunne, etten kuulu joukkoon”

Nuorena Janne Salakka oli empaattinen ja herkkä poika. Koska hänellä oli nämä luonteenpiirteet ja hän oli poika, häntä kiusattiin. Salakan nuoruudesta ei ole niin kauan, että maailma olisi muuttunut näissä asioissa täysin toisenlaiseksi. Yhä ajatellaan, että poikien ja miesten pitää olla kovia, piilottaa tunteensa ja pärjätä maailmassa oman hyvinvointinsa kustannuksella.

– Silloin oli vahva tunne siitä, etten kuulu joukkoon. Olen ollut onnekas, sillä ne murheet ovat takanapäin. Minulla on silti kyky astua toisen saappaisiin ja ymmärrän, miten epäreilusti voi tulla kohdelluksi itsestään riippumattomista syistä, Salakka sanoo.

Aikuisena Salakka huomasi, että hänelle tärkeiden tasa-arvoasioiden edistäminen on jätetty niille, jotka epäoikeudenmukaisuuksia useimmiten kokevat, siis naisille ja vähemmistöille. Hän halusi osallistua ja toimia aktiivisemmin tasa-arvon eteen ja perusti viime vuonna Miehet ry:n.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Suomessa on ollut miesten perustamia tasa-arvoyhdistyksiä aiemminkin. Ne kuitenkin korostavat usein feminismin ja miesten tasa-arvon välistä eroa. Miehet ry on feministinen järjestö.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Meitä ei haittaa ollenkaan sanoa, että olemme feministejä. Se on myös tietoinen valinta. Haluamme osoittaa tukea niille feministisille toimijoille, jotka ovat tehneet suuren osan tasa-arvotyöstä tähän mennessä. Monet niistä saavat paljon lokaa niskaansa.

Feminismi terminä ärsyttää siksi, että se ymmärretään väärin, Salakka arvelee.

– Oletetaan sen olevan miesvihaa, tai on jokin vanha mielikuva siitä, hän sanoo.

Salakka muistuttaa myös, ettei ole olemassa mitään yhtä yhtenäistä feminismiä, vaan eri järjestöt ja yksittäiset ihmiset korostavat sen sisällä eri asioita.

– En kuitenkaan ajattele, että kaikkien tasa-arvoasioista kiinnostuneiden miesten pitäisi kutsua itseään feministeiksi. Jotkut haluavat kutsua itseään egalitaristeiksi tai tasa-arvon kannattajaksi, ja se on ihan ookoo, kunhan on aidosti mukana. 

Myös miesten asialla

Jotkut myös luulevat, että feminismi ajaa vain naisten asioita. Se ei pidä paikkaansa, ja siitä todistaa myös Salakan perustama järjestö. Miehet ry kyseli sosiaalisessa mediassa miesten tasa-arvohuolia ja sai lähes 800 vastausta.

– Sieltä nousi esille perhe-elämään liittyviä huolia, suhteet omiin lapsiin mietityttivät monia, kapeat miesroolit, terveys, seksi, parisuhde, yhteiskunnan jakautuminen ja ääriajattelun lisääntyminen, ulkonäköpaineet ja väkivalta, Salakka luettelee.

Räikein miehiin sukupuolen perusteella kohdistuva tasa-arvo-ongelma Suomessa on tietysti asevelvollisuus, joka koskee vain miehiä. Miehet ry:llä ei ole yhtä valittua mallia, miten ongelma pitäisi ratkaista, mutta Salakka toivoo, että jos ja kun lakia uudistetaan, se kohtelee kaikkia sukupuolesta riippumatta samalla tavalla.

– Nyt meillä on perustuslaissa asti tällainen syrjivä rakenne.

Salakan mielestä asepalvelusmalli voisi olla esimerkiksi sellainen, että varsinaiseen palvelukseen menisivät ne, jotka ovat todella motivoituneita. Loput ikäluokasta voisivat esimerkiksi maksaa jonkinlaista veroa.

Toinen Salakkaa erityisesti huolettava miesten tasa-arvo-ongelma on syrjäytyminen. Siihen kytkeytyy myös poikien heikentyvä koulumenestys, etenkin lukemisessa. Kun lukeminen ei suju, koko koulunkäynti alkaa maistua puulta. Silloin alkaa herkästi ajatella, ettei pysty opiskelemaan mitään muutakaan.

– Meillä on tällä hetkellä 60–70 000 nuorta miestä, jotka ovat tavalla tai toisella syrjässä yhteiskunnasta. En halua, että meille muodostuu heistä kadotettu sukupolvi. Heidät pitäisi saada yhteiskunnan avun ja tuen piiriin ennen kuin on liian myöhäistä.

Sitten on väkivalta.

– Suurin osa maailman väkivallasta on miesten tekemää, Salakka muistuttaa.

Se on sitä maskuliinisuuden toksista osastoa. Tämäkin usein väärinymmärretty termi ei siis tarkoita sitä, että maskuliinisuus itsessään olisi toksista, eli myrkyllistä, vaan sitä, että yhteiskunnassa vaatimukset ”kunnon miehenä” olemisesta tuottavat sivutuotteenaan monia huonoja tapoja.

– Eivät tietenkään kaikki miehet ole väkivaltaisia, Salakka sanoo niin kuin asiaan kuuluu.

– Mutta ei miesten harjoittamaa väkivaltaa voi lopettaa kukaan muu kuin miehet itse. 

Antti Alén työskentelee Miessakeissa, joka neuvoo miehiä muun muassa vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. 

Antti Alén, 46:

    ”Miehillä ja naisilla on eri kieli puhua”   

Kun mies  ottaa asiansa kanssa yhteyttä Miessakkeihin, asia liittyy usein vanhemmuuteen ja isyyteen, ja etenkin siihen, kuinka se säilyy eron jälkeen. Monissa miehissä elää sitkeästi ennakkokäsitys, että sosiaalityöntekijät, lastenvalvojat ja äidit muodostavat erotilanteissa vihollisrintaman miestä vastaan, ja heitä uhkaillaan lapsien menettämisellä.

– Siinä saattaa miehellä olla käsitystä, että tässä ovat siskot keskenään, Miessakkien hallinto- ja viestintäpäällikkö Antti Alén kuvailee.

Miessakit tunnetaan etenkin Lyömätön linja -palvelustaan, josta läheisiään kohtaan väkivaltaiset miehet saavat apua. Toimintaan kuuluu myös monia muita miespalveluita niin erosta selviämiseen kuin vanhemmuuden tukemiseenkin.

Tutkimusten mukaan pelko siitä, että sosiaalityöntekijät suosisivat äitejä, ei pidä paikkaansa. Pelkoon vaikuttavat vanhat ennakkoluulot ja vahvat käsitykset äideistä varsinaisina vanhempina. Myös miehet itse ajattelevat näin.

Miessakit ei järjestönä keskity niinkään pohtimaan, miksi näin on ja pitäisikö vanhoja ajatusmalleja muuttaa, vaan viestii ja kouluttaa esimerkiksi miesten oikeuksista vanhempana.

– Toiminnanjohtaja sanoi minulle, ettei tämä ole mikään barrikadijärjestö, Alén muistelee työhaastatteluaan 15 vuotta sitten.

Miessakit kertoo keskittyvänsä miesten hyvinvointiin.

– Palautteissa ylivoimaisesti eniten toistuu miehillä kokemus siitä, että tämä on ensimmäinen paikka, jossa heitä on kuunneltu ja kuultu.

Siksi Miessakeissa pidetään tärkeänä, että kaikki toimijat ovat miehiä.

– Miehillä ja naisilla on vähän eri kieli puhua näistä asioista, se on ehkä neutraalein tapa selittää tämä, Alén sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi ”vanhemmuudesta” puhuminen ei aiheuta miehissä tunnetta, että asia koskettaa heitä. Vanhempi mielletään äidiksi, ja siksi pitää puhua erikseen isistä ja äideistä.

– Me ehkä vähän naurettavuuteen asti hoemme materiaaleissamme mies-sanaa.

He myös ”valmentavat diskurssiin”, jota käydään esimerkiksi lastenvalvojan tapaamisessa.

– Neuvomme esimerkiksi, ettei tuputettua sopimusta kannata kirjoittaa heti alle, vaan kannattaa nukkua yön yli ensin. Kunnista on tullut meille palautetta, että huomaa kyllä, ketkä miehet ovat käyttäneet meidän palveluita. 

Perinteisetkin roolit ovat ok

Vaikka isyyden vahvistaminen on Miessakeille tärkeää, järjestö ei kuitenkaan kannata perhevapaauudistusta, jossa isille kiintiöitäisiin ansiosidonnainen osa perhevapaasta.

– Ei miehiä saada perhevapaauudistuksen taakse sillä argumentilla, että sitten naiset pääsevät töihin. Perinteiset sukupuoliroolit myös sopivat monille. Soisimme uudistuksen lähtevän pikemminkin siitä motiivista, että perhevapaat mahdollistavat lasten kanssa olemisen niin isille kuin äideille.

Tutkimusten mukaan isyys kuitenkin vahvistuu, mitä aiemmin ja enemmän isät viettävät lastensa kanssa aikaa. Suomessa ansiosidonnaista vanhempainvapaata, josta siis isä voisi käyttää osan, käyttää THL:n tilastojen mukaan 1–3 prosenttia isistä, eikä osuus ole juurikaan kasvanut vuodesta 1995. Sen sijaan isille kiintöityjen isyysvapaiden käyttö on lisääntynyt.

– Isiä näkee yhä enemmän hiekkalaatikoilla, ja he ovat itse lähteneet kyseenalaistamaan sitä, kuka on ykköshuoltaja, Alén sanoo.

Alén on itse pitänyt hoitovapaata kuusi kuukautta jokaisen kolmen lapsensa kanssa.

– En sanoisi, että se oli mitään elämäni parasta aikaa, mutta oli se ihan ookoo. Silloin oli vain yksi työvuoro. Nyt niitä on kaksi, kun työpäivän jälkeen menee kotiin tässä ruuhkavuosiarjessa.

Nitin Sood lähti nuorena ulkomaille parantamaan maailmaa, mutta huomasi palattuaan, että Suomessakin riittää työsarkaa.

Nitin Sood, 30: 

”Feminismi on hyvä työkalu”

Kun Nitin Sood palasi Suomeen opiskeltuaan vuosia ulkomailla, häntä puhuteltiin kaupan kassalla englanniksi.

– Se sattui yllättävän paljon. Aloin nuorena, rodullistettuna homomiehenä tajuta, että Suomessa on itse asiassa paljon tasa-arvoasioita, joiden eteen voin tehdä jotain.

Rodullistaminen tarkoittaa sitä, että ihminen laitetaan esimerkiksi ihonvärin perusteella lokeroon ja tehdään hänestä ennakkopäätelmiä: tämän näköinen ihminen ei puhu suomea.

Sood oli lähtenyt 16-vuotiaana Suomen Kulttuurirahaston stipendillä Swazimaahan kansainväliseen lukioon. Ulkomaille veti halu parantaa maailmaa.

– Itselläni on Suomessa niin hyvät oltavat, että koen velvollisuutenakin auttaa muita. Vanhempani ovat Intiasta kotoisin, joten kävin siellä paljon lapsena ja näin, millaista köyhyyttä voi olla.

Lukion jälkeen Sood jatkoi opintoja yliopistossa Alankomaissa ja teki kandintyönsä miehen roolista Etelä-Afrikassa. Soodin mukaan roolit ovat siellä sellaisia, että miehet saattavat esimerkiksi raiskata lesboja ”parantaakseen” heidät.

Sood ajattelee, että tasa-arvotyöhön tarvitaan mukaan erityisesti miehiä. Hän on huomannut, että miehenä häntä kuunnellaan paremmin, kun hän avaa suunsa tasa-arvoasioissa. Sitä tukevat myös monet tutkimukset: miehet saavat enemmän puheaikaa ja heitä pidetään uskottavampina. Se kertoo siitä, miten paljon tietyillä miehillä on yhteiskunnassa valtaa.

Erityisesti Sood huomasi sen, kun oli alkuvaiheessa mukana perustamassa Miehet ry:tä.

– Mitkään niistä tasa-arvoajatuksista eivät olleet uusia, vaan erilaiset toimijat olivat puhuneet täsmälleen samoista asioista vuosikausia. Mutta kun miehet ottivat ne esiin, saimme ihan valtavasti mediahuomiota.

Mies, älä uhriudu!

Sood on myös huomannut, kuinka miehille sataa kiitosta siitä, että he puhuvat tasa-arvosta. Se on Soodin mielestä ärsyttävää, sillä se vain vahvistaa ajatusta, että tasa-arvon ajaminen on oikeastaan vain niiden asia, jotka sen puutteesta kärsivät.

– Tämäkin kiittelemisen tapa vain osoittaa sen, miten paljon enemmän miehillä on valtaa.

Miehillä on myös valtaa kääntää keskustelu pois itse ongelmasta.

– Aina silloin, kun joku mies uhriutuu ja kääntää keskustelun siihen, että itse en ainakaan syrji naisia tai ole väkivaltainen, huomio siirretään pois itse syrjintäongelmasta.

Miesten pitää silti Soodin mielestä olla mukana tasa-arvotyössä, koska muuten mikään ei muutu.

– Tasa-arvo käsitetään usein vain naisten tai sukupuolivähemmistöjen aseman edistämiseksi, mutta on olemassa mieserityisiä tasa-arvohaasteita, joihin pitää puuttua. Mutta miesten oikeuksia ei voi ajaa sortamalla naisia, Sood sanoo.

Sood on töissä Helsingin kaupungilla yhdenvertaisuussuunnittelijana. Lisäksi hän on ollut perustamassa muun muassa Fem-R-yhdistystä, joka on ”rodullistettujen ehdoilla toimiva feministinen ja anti-rasistinen kansalaisjärjestö”.

– Olen myös itse joidenkin syrjinnän muotojen kohteena, joten tiedän, miten turhauttavaa on, kun syrjintä typistetään pelkäksi ihmisen omaksi kokemukseksi.

Hän tarkoittaa sitä, että rakenteellista syrjintää yritetään hoitaa yksilötasolla sanomalla, että älä välitä, yritä vain kovemmin ja sano napakasti takaisin. Se on väärä menetelmä, koska se paitsi kieltää ongelman myös jättää vastuun syrjitylle itselleen.

Rasismiasioissa Sood on huomannut, että valkoihoisia kuunnellaan paremmin kuin niitä, joita ongelma koskettaa. Se on taas sitä valtaa.

Feminismi on siksi Soodin mielestä hyvä työkalu niin miesten, naisten, muunsukupuolisten, transihmisten ja rodullistettujen asioiden ajamiseen. Se kiinnittää huomioita nimenomaan rakenteisiin ja pyrkii muuttamaan niitä.

– Rakenteet eivät ole abstrakteja, sillä jokainen osallistuu niiden muodostamiseen ja ylläpitämiseen. Siksi jokaisella on myös velvollisuus puuttua niihin, hän sanoo.

Feminismin tavoitteena on myös saada meidät tarkastelemaan kriittisesti omaa toimintaamme, siis reflektoida omaa käyttäytymistämme. Se on usein vaikeaa.

Suomalainen perhe- eli lähisuhdeväkivalta on tästä yksi esimerkki. Suomi keikkuu väkivaltatilastojen kärjessä, mutta:

– Usein se siirretään pois itsestä rodullistettuun yhteisöön. Ei me tehdä näin, vaan he tekevät, Sood sanoo.

Tällainen jättää ongelman korjaamisen kellumaan.

Yksi lähisuhdeväkivallan tärkeimmistä lakimuutoksista Soodin mukaan olisi se, ettei sitä voisi sovitella, vaan kaikkien tapausten pitäisi mennä oikeuteen. 

Monimuotoisuus kunniaan

Suomessa on myös poikkeuksellisen sukupuolittuneet työmarkkinat. Miehet menevät miesten aloille ja naiset naisten. Se on resurssien haaskausta, sillä ihmiset tuppaavat valitsemaan ammattinsa sukupuolistereotypioiden, ei niinkään omien, nuorena vieläpä epävarmojen omien halujen ja kykyjen mukaan.

– Kaikenlainen monimuotoisuus lisää tutkimusten mukaan taloudellista tuottavuutta, Sood sanoo.

– Mutta ei tasa-arvoa oikeastaan pitäisi joutua kaupittelemaan taloudellisilla näkökulmilla. Se ei ole väline muiden asioiden saavuttamiseksi, vaan itseisarvo, jota ei tarvitse perustella.

#olentäällä

Hyvä artikkeli. Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja feminismi aletaan vähitellen hyväksyä ihmisenä olemisen perustaksi sukupuolesta riippumatta.

Vierailija

Minäkin naisena vierastan feminismi-sanaa ja puhun mieluummin tasa-arvosta. Hienoa nähdä miehiä, jotka pitävät huolta miesten oikeuksista. Vaikka perinteisesti naiset ovat olleet tasa-arvossa altavastaajan roolissa, on myös monia ongelmia, jotka koskevat enemmän miehiä. Näitä ongelmia voi ratkoa rinnakkain naisten ongelmien kanssa, ilman vastakkainasetteluita. Minusta on todella hienoa, että nykyisin miehet ottavat enemmän vastuuta lasten kanssa, jolloin he voivat eron sattuessa pysyä ihan eri tavalla aktiivisena ja läheisenä vanhempana kuin aikaisemmat sukupolvet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla