Siinä se kankainen Muumi-mukin vastine nyt roikkuu. Kuva: Marimekko
Siinä se kankainen Muumi-mukin vastine nyt roikkuu. Kuva: Marimekko

Nyt pureudutaan hinnanmuodostukseen kiinnostavassa tilanteessa, jossa kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Minkä verran kuvan kassi maksaa? 

Ai te tiedätte jo: sehän on se kassi, joka ei ole myynnissä vaan jonka saa kaupan päälle, kun tekee Marimekolta tarpeeksi isot ostokset.

Kassista tuli hitti vuoden 2015 Flow-festivaaleilla. Silloin se oli muodikkaan edelläkävijän festarivaruste, nyt kassia näkyy halki Suomen, vaikka sen saatavuus on rajoitettua ja kassilahjaa saa vain ”valikoituina ajankohtina”.

Mutta vaikka kassi ei ole myynnissä, sillä on kuin onkin hinta: tasan 20 euroa. Sen verran siitä saa Facebook-kirpputorilla, tietää kassinsa juuri myynyt Assi, 39.

–  Luulin, että sen suosio olisi jo laantunut, mutta mitä vielä: ostajaehdokkaita oli epätoivojonoksi asti. Kiinnostavaa on se, että kassin hinta ei silti voi olla yli 20 euroa: 25 eurolla se ei välttämättä mene kaupaksi. Joskus joku on erehtynyt pyytämään kassistaan 30 euroa ja saanut osakseen paheksuntaa, Assi kertoo.

Miksei 25 euroa?

Eikö ole omituista? Jos 20 eurolla kysyntää on jonoksi asti, miksei kassin hinta nouse 25 euroon? Markkinoinnin yliopistonlehtori Mika Yrjölä Tampereen yliopistosta selittää.

– Sen tosiaan luulisi olevan sopivampi hinta. Kansantaloustiede tarjoaa meille hienoja ajattelumalleja kuten kysynnän ja tarjonnan lain, mutta onneksi on myös muita tieteenaloja, jotka kertovat, miksei se laki useinkaan toimi!

Vastaus löytyy Yrjölän mukaan ennemmin markkinoinnin ja kuluttajapsykologian puolelta. Marimekon kassilla on nimittäin viitehinta eli kuluttajien päässä oleva ajatus reilusta hinnasta.

Kysynnän ja tarjonnan laki ei aina toimi.

– Me emme välttämättä tiedosta viitehintoja, mutta huomaamme, jos ne ylittyvät: jos maitolitra maksaa neljä euroa, tajuat sen kalliiksi, vaikket tietäisikään litran normihintaa.

Marimekon kassi ei ole myynnissä, joten sen hinta muodostuu maitolitraa jännemmällä tavalla. Kyseessä on eksklusiivinen muodikkaan kuluttajan symboli. Sen viitehinta on alitajuisesti neuvoteltu rajatun, asioista hyvin perillä olevan kohderyhmän kesken, ja hinnastakin ollaan hyvin perillä.

– Tässä tapauksessa se on 20 euroa, plus miinus nolla. Juuri se arvo on tietysti aivan sattumaa: jossain vaiheessa riittävän moni on vain pyytänyt ja maksanut juuri sen summan.

Jos Marimekko erehtyisi myymään kassia, sen arvo romahtaisi.

Yrjölän mukaan lahjakassin arvolla ei ole reaalimaailmaan sen enempää yhteyttä kuin osakkeiden arvolla osakemarkkinoilla on yhteyttä yrityksen todelliseen suoriutumiseen. Marimekolle kassi ei montaa penniä maksa, mutta ei sillä ole väliä. Muilla asioilla on:

– Jos Marimekko erehtyisi myymään kassia, se asettaisi sille uuden viitehinnan. Arvo romahtaisi nollaan tai hyvin lähelle. Jos taas media uutisoi kassista, sen hinta nousee.

Marimekko ei ole mokaamassa hommaa myyntiaikeilla, päin vastoin. Juuri tällä hetkellä logokassi on puettu juhlan kunniaksi kultakirjaimiin – vain joulusesongin ajan. Marimekosta ei kerrota, kuinka iso painos kultakassia on tehty ja saako sitä mahdollisesti ensi joulunakin. Kuulostaa – hmm, 30 eurolta? Tai sitten siltä 20 eurolta. Asiasta neuvotellaan alitajuisesti parhaillaan.
 

Hei, me myydään!

Ilmaisesta hittikassista maksetaan FB-kirpparilla 20 euroa – ”Ostajaehdokkaita oli epätoivojonoksi asti”

Nää on näitä ihmejuttuja. Aikoinaan kun olin mainoshommissa, kaikennäköistä krääsää tuli sieltä sun täältä. Joitain t-paitoja sentään kehtas edes pitää päällä, useimpia ei. Muutama (omasta mielestä) huvittavinta esimerkkiä: – Poimin kaupan takapihalta (roskiin menevän, pahvista ja muovista tehdyn) kolajuomapullojen myyntihyllyn, koska juuri silloin tarvitsin telkkarille ja stereoille jotain sijoituspaikkaa. Yks tuttu sitten ihastu siihen niin paljon että halus ostaa sen. No, myin sen. – Oli...
Lue kommentti