Heidi Lindén toivoi esimerkkinsä kannustavan muitakin suomalaisia julkiseen keskusteluun #MeToosta. Kuva: Heidi Lindén työskentelee ohjaajana, tuottajana, käsikirjoittajana ja näyttelijänä. Kuva: Theofanis Kavvadas
Heidi Lindén toivoi esimerkkinsä kannustavan muitakin suomalaisia julkiseen keskusteluun #MeToosta. Kuva: Heidi Lindén työskentelee ohjaajana, tuottajana, käsikirjoittajana ja näyttelijänä. Kuva: Theofanis Kavvadas

Elokuvaohjaaja Heidi Lindénistä tuli vuosi sitten tahtomattaan eräänlainen #MeToo-asiantuntija Suomessa. Nyt hän on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan.

Elokuvaohjaaja Heidi Lindén nousi suomalaisen #MeToo-liikkeen keskiöön vuosi sitten, kun Helsingin Sanomat uutisoi Lindénin vuotta aiemmin tekemästä lopputyöstä, joka koski laajamittaista seksuaalista ahdistelua suomalaisella elokuva-alalla. 

Nyt Lindén on koonnut kokemuksensa ja näkemyksensä seksuaalisesta ahdistelusta Suomen elokuva-alalla kirjaksi. Tänään ilmestynyt #MeToo-vallankumous (Like) kertoo karusti muun muassa siitä, miksi #MeToo-liike ei Suomessa vieläkään ole johtanut laajempiin muutoksiin tai siihen, että useita ahdistelijoiden nimiä olisi tullut julki.

Me Naiset haastatteli Lindéniä vuosi sitten. Tuolloin Lindénillä oli hallussaan kymmenien elokuva-alalla toimivien naisten kertomuksia seksuaalisesta ahdistelusta, ja kertomuksissa toistuivat samat viidestä kymmeneen nimeä. 

Uhrit eivät kuitenkaan halunneet kertoa ahdistelijoiden nimiä julkisuudessa.

– Ne ihmiset ovat olleet monen ihmisen pomoja ja opettajia. Yleisin selitys sille, miksi ahdistelusta ei ole kerrottu, on se, ettei haluta rikkoa pomon tai opettajan avioliittoa. Ajatellaan, että ahdistelijan lapset olisivat täysin järkyttyneitä, jos saisivat tietää, Lindén totesi Me Naisille.

Kirjassaan hän kertoo, että ahdistelluiksi tulleet voivat olla edelleen läheisissä väleissä ahdistelijoidensa kanssa. Uhri voi olla tekijän lapsen kummi, vaimon ystävä tai hänen alaisensa töissä. 

Kunnianloukkausuhkailua ja käsiksi käymistä

Lindén kirjoittaa, että kun uutiset hänen hallussaan olevasta materiaalista ilmestyivät, alkoi puhelin soida tosissaan. Elokuva-alalla työskentelevien ja työskennelleiden naisten sekä median lisäksi Lindéniä lähestyivät häirinnästä syytettyjen miesten puolisot ja työtoverit.

”Lähestyä” tosin on tässä yhteydessä liian lievä termi: Lindén kertoo syytettyjen puolisoiden käyneen häneen jopa käsiksi.

– Kahden häirinnästä syytetyn miehen vaimot kävivät jopa kadulla kimppuuni. ”Et tiedä mihin olet sotkeutunut, et tule selviämään tosta”, toinen huusi minulle, Lindén kertoo kirjassaan. 

”Miksi miehet jatkuvasti nostivat esille lapsensa?”

Hän arvelee, ettei vaimoilla olisi ollut tarvetta yhteydenottoihin, saati päällekarkauksiin, elleivät he itsekin olisi vähintään hieman epäilleet miestensä syyllistyneen häirintään.

Lopulta myös häirinnästä syytetyt miehet ottivat yhteyttä, uhkailivat kunnianloukkaussyytteillä ja vetosivat isyyteensä. 

– Tekijämiehet tekivät myös lapsistaan selkeitä suojakilpiä: ”mulla on lapsi, mieti sitä”. Pohdimme naisten kanssa, että aika monella naisellakin on lapsi – mitä sillä faktalla oli tekemistä miehen tekojen kanssa? Miksi miehet jatkuvasti nostivat esille lapsensa?

Tahattomasti asiantuntijaksi

Tahtomattaan Heidi Lindénistä tuli eräänlainen #MeToo-asiantuntija: häneltä penättiin toimintaohjeita ja ratkaisuja elokuva-alan muuttamiseksi ja ahdistelun lopettamiseksi. Hän joutui palkkaamaan lakimiehen, jotta pystyi vastaamaan saamiinsa syytöksiin ja vaateisiin.

– En olisi ikinä vuonna 2016 gradua kirjoittaessani voinut uskoa, että aihe toisi minut tähän pisteeseen. Olin mahdottomassa välikädessä. En tiennyt enää, kenelle vastata ensin ja mikseivät asianomaiset ja tekijät hoitaneet asioita keskenään.

Nyt julkaistussa kirjassa Lindén kuitenkin ehdottaa 20 ratkaisua elokuva-alan muuttamiseksi. Parannusehdotukset koskevat muun muassa Ylen ja Elokuvasäätiön sääntelyä, näyttelijöiden työehtoja ja kanavia, joiden kautta väärinkäytöksistä olisi nykyistä helpompi kertoa.