Suomalaisen kotitalouden muovijäte ei päädy Kiinaan.

Maapallo hukkuu muoviin – kirjaimellisesti. Valtamerissämme pyörii miljoonia tonneja muovijätettä, ja jätteen määrä vain kasvaa. Jos nykyinen tahti jatkuu, merissä on asiantuntijoiden mukaan vuoteen 2050 mennessä enemmän muovia kuin kalaa.

Muovien päätyminen meriin on valtava ympäristöongelma. Siksi onkin onni, että muovin ympäristövaikutuksiin on vihdoin havahduttu kansainvälisiä areenoita myöten.

Tänä keväänä esimerkiksi EU:n komissio päätti kieltää kertakäyttöiset muovituotteet, kuten muoviset pumpulipuikot, kertakäyttö­ruokailuvälineet, kertakäyttö­lautaset, juomapillit, juomien sekoitustikut ja ilmapallokepit. Jotkut yrityksetkin ovat havahtuneet muoviongelmaan omaehtoisesti.

Monelle kuluttajalle muovi tuntuu kuitenkin edelleen pieneltä mysteeriltä. Mitä sen kanssa nyt pitäisi tehdä?

Erityisen hämmentävältä muoviasia saattoi tuntua tänään, kun Helsingin yliopiston yleisen epidemiologian dosentti Mikko Paunio väitti Lännen median haastattelussa, että valtameret pelastetaan lopettamalla muovin kierrätys.

Paunion mukaan muovin kierrätys Euroopassa pitäisi lopettaa, koska Euroopasta viedään niin paljon muovijätettä Kiinaan. Kiinassa jäte puolestaan Paunion mukaan heitetään suoraan mereen, koska Kiinalla ei ole mahdollisuutta jätteen kierrätykseen.

Suomalaisen muovin tie

Paunion haastattelu herätti somessa runsaasti keskustelua. Osa keskustelijoista jäi pohtimaan, pitääkö omaa käyttäytymistä nyt muuttaa. Kannattaako muovit jättää kierrättämättä, etteivät ne varmasti päädy Kiinaan ja valtameriin?

Vastaus on suomalaiselle kuluttajalle yksiselitteinen. Ei kannata.

Suomessa kotitalouksien tuottama muovijäte kierrätetään varsin pätevällä tavalla. Muovi, jonka kuluttaja Suomessa muovinkeräykseen panee, menee Riihimäelle Fortumin laitokseen, jossa se lajitellaan. Kierrätetyt muovipullot päätyvät Pohjanmaalle. Riihimäellä muovijätteestä kaikki se, mikä pystytään kierrättämään, kierrätetään. Loppu päätyy energiantuotantoon. Suomalaisen teollisuuden jätemuovia on kuitenkin Kiinaan rahdattu.

Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki reagoi Facebook-sivuillaan Paunion väitteisiin.

– Muovia ei meiltä kuljeteta Kiinaan tai mihinkään muuallekaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Muovin erilliskeräämisestä vastaa Suomessa Suomen Pakkauskierrätys Rinki oy. Riihimäen jalostamo aloitti toimintansa vuonna 2016. Omat muovipakkauksensa voi siis edelleen laittaa huoletta keräysastiaan! Sinnemäki kirjoittaa.

Lännen Media huomauttaa Paunion haastattelua tarkentavassa jatkojutussaan, että Kiina ei tällä hetkellä vastaanota muovijätettä EU:sta.

Luota VVK-sääntöön

Mutta mitä kuluttajan siis kannattaa tehdä, jos haluaa omalta osaltaan vaikuttaa maailman muoviongelmaan?

Heti ensimmäisenä kannattaa ottaa käyttöön niin sanottu VVK-sääntö, jota esimerkiksi Lidl kertoi tänään käyttävänsä osana muovistrategiaansa. Kirjainyhdistelmä tulee sanoista välttäminen, vähentäminen ja kierrättäminen, koska muovin kohdalla ensisijaisen tärkeää on:

  1. Pyrkiä välttämään sitä esimerkiksi korvaamalla se ekologisemmilla vaihtoehdoilla.
  2. Vähentää sen kuluttamista.
  3. Panna se kiertoon, esimerkiksi lajittelemalla muoviroskat muovinkeräykseen.

Me Naisten haastattelema WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen antaa samansuuntaisia ohjeita:

– Paras tapa vaikuttaa merten tulevaisuuteen on se, että pyrkii rajoittamaan omaa muovin kulutustaan. Myös yritysten pitäisi havahtua siihen, että pakkausjätteen määrää on vähennettävä. Tällä hetkellä monet kulutustuotteet on kierretty useisiin muovikerroksiin. Se pitäisi muuttaa, hän kertoo.

– Suomessa on hyvä tilanne siinä mielessä, että meillä on erillisiä muovin keräyspisteitä jokaisen ulottuvissa. Niitä kannattaa ehdottomasti käyttää. Pienet teot eivät ole vähäpätöisiä.