Uusperheessä rakennetaan suhdetta menneisyys mukana. Joskus se hankaloittaa uusperheen elämää ja vanhempien jaksamista.
Uusperheessä rakennetaan suhdetta menneisyys mukana. Joskus se hankaloittaa uusperheen elämää ja vanhempien jaksamista.

Kahden perheen sovittaminen yhteen ei ole aina kivutonta, parisuhdevalmentaja Susanna Syld kirjoittaa. Joskus puolison exä osoittautuu kiusaajaksi, joka saa kyseenalaistamaan koko uusperhekuvion.

Ethän satuta meitä, kun äiti sanoi niin? Hän sanoi, että sinusta ei saa tykätä.

Näin Venla, 30, kertoo kuulleensa eräänä päivänä bonuslapsiltaan.

– Silloin tippui pohja kaikelta hyvältä, mitä ihmisistä uskoin. Kuka äiti voi sanoa lapsilleen noin?

Venla on elänyt bonusäitinä nyt kolme vuotta. Uusperheessä on yhteinen vauva ja miehen kaksi alle kouluikäistä lasta, jotka asuvat pääasiassa isänsä ja Venlan luona.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Olen kestänyt mieheni exän oikut ja kiukuttelut, jopa hoitanut hänen koiraansa ja joustanut, koska halusin auttaa häntä ja bonuslapsiani. Suhteemme alussa välimme olivat kohtuulliset, mutta pian exä tahtoi mieheni takaisin. Silloin alkoivat vaikeudet, Venla kertoo.

Myös Riikalla, 31, on uusperheessään ongelmia. Riikka asuu miehensä kanssa avoliitossa. Heillä on kaksi yhteistä taaperoikäistä lasta ja miehen aiemmasta liitosta kaksi kouluikäistä lasta, jotka ovat heillä joka toinen viikonloppu ja lomilla.

Riikka muistelee, että miehen entinen kumppani aloitti kiusaamisen, kun Riikan ja miehen ensimmäinen yhteinen lapsi syntyi. Riikan mukaan exä on esimerkiksi perunut bonuslasten tapaamisia ja uhkaillut, että ellei elatusmaksua koroteta, lapsia ei saisi tavata ollenkaan.

– Hän myös mustamaalaa minua lapsille, minkä vuoksi he eivät tottele minua, Riikka sanoo.

Venlan ja Riikan tavoin reilu 100 000 suomalaista elää uusperheissä. Parisuhdevalmentajana työskennellessäni tapaan uuspareja, joilla on haasteita nykyisessä suhteessaan ja entisiin kumppaneihin liittyen. Vaikka kaikki pyrkisivät toimimaan parhaansa mukaan, joskus kolisee silti.

Uusperheessä rakennetaan suhdetta menneisyys mukana. Joskus se hankaloittaa uusperheen elämää ja vanhempien jaksamista.

– Jatkuva tappelu exän kanssa tekee miehestäni huonotuulisen, ja hän purkaa kiukkunsa minuun, Riikka kertoo.

– Riidat saavat miettimään, ettei tämä uusperhe-elämä ole tämän kaiken hirveyden arvoista. Hävettää myöntää, mutta bonuslapset herättävät minussa negatiivisia tunteita, koska he muistuttavat minua heidän äitinsä olemassaolosta.

Kiusaaminen on aiheuttanut Riikalle myös fyysisiä stressioireita.

– Unettomuutta, hengenahdistusta, hampaiden narskuttelua. Välillä tulee pakokauhunomainen tunne, että haluan päästä ulos tästä kaikesta.

Rahaakin palaa

Kahden perheen elämän yhteensovittaminen on harvoin kivutonta, mutta aina ristiriidoissa ei ole kyse uusperhekiusaamisesta. Yksittäisiin erimielisyyksiin tai riitoihin verrattuna kiusaaminen on systemaattisempaa ja henkilökohtaisempaa.

Kiusaamisen keinot voivat olla jatkuvaa haitantekoa, epäasiallista viestintää ja toisten elämän kontrollointia. Tyypillisesti kiristetään lasten tapaamisilla tai perutaan niitä. Karuimmillaan mustamaalataan bonusperheen vanhempia ja tehdään perättömiä ilmoituksia viranomaisille.

– Exän viestintä oli aiemmin kaoottista, lukuisia puheluita päivittäin ja öisinkin, Venla kertoo.

Nyt käytössä ovat enää tekstiviestit sekä reissuvihko, jonka kautta informaatio kulkee.

Venlan mukaan kiusaaminen on vaikuttanut monella tavalla lapsiin ja talouteenkin. Hän kertoo ostaneensa bonuslapsille vuoden aikana kolmet kuravaatteet. Ne jäävät aina biovanhemman luokse, ja pyynnöistä huolimatta niitä ei palauteta.

– Jos lapset lähtevät merkkitakissa, he palaavat kirpputorivaatteissa, Venla sanoo.

Venlan mukaan bioäiti on myös yrittänyt kieltää häntä hakemasta bonuslapsia päiväkodista ja estellyt lapsia lähtemästä lomamatkalle, jos Venla on mukana.

”Pelkään vaihtopäiviä”

Uusperheessä lapsilla on kaksi kotia, eikä toisen kodin tapahtumia voi kontrolloida. Uusperheessä otetaan vastaan toisenkin kodin haasteet, ja se voi aiheuttaa huolta.

– Vaikka kuinka yritän olla ymmärtäväinen ja tukea exän vanhemmuutta, saamme silti osaksemme huonoa käytöstä, Venla sanoo.

Lastensuojelu ja -valvoja ovat nyt perheen apuna, kun heille viimein saatiin viestien perusteella todistettua, miten exä toimii.

– On vaatinut hirvittävästi voimia ja työtä, että olemme saaneet ikävät asiat puitua. Pelkään vaihtopäiviä ja sitä, että lapsille on taas tapahtunut jotain, mitä joudumme käsittelemään.

Riikan bonuslapsilla taas on vakavia käytösongelmia ja aggressiivisuutta.

– Se kohdistuu myös yhteisiin lapsiimme. Puolison exä ei myönnä, että mitään ongelmia olisi. Pelkäänkin, että lapseni jäljittelevät puolisisarustensa käyttäytymistä, ja haluan suojella heitä siltä, Riikka suree.

Taustalla voi olla katkeruutta

Aina kiusaaja ei itsekään huomaa kiusaavansa, vaan perustelee toimintaansa lapsista huolehtimisena. Uusperheen elämä ja bonusvanhempi saatetaan kokea uhkaksi omalle vanhemmuudelle. Kiusaajalle voi myös tulla yllätyksenä, miten hänen toimintansa vaikuttaa kaikkiin uusperheen osapuoliin.

Kiusaamisen taustalla voi olla tyytymättömyys omaan elämään. Ero voi olla käsittelemättä, oman onnellisuuden avaimet hukassa, ja toisten onnellisuutta perheenä on vaikeaa hyväksyä. Joskus kiusaamisessa voi olla kyse hoitamattomista mielenterveysongelmista.

Huoli lapsen hyvinvoinnista on luonnollista, mutta hyvä käytös on jokaisen omalla vastuulla. Jos omaa toimintaansa ei pysty hallitsemaan ja tuntee jatkuvaa katkeruutta, on tärkeää hakea itselleen apua. Sama koskee tietysti myös kiusaamisesta kärsivää osapuolta.

– Pelkään tulevaisuuttamme ja omaa jaksamistani tässä kuviossa. Koen olevani tällä hetkellä kriisissä ja sietokykyni äärirajoilla, Riikka kertoo.

– Hain itselleni ammattiapua, ja pahimpina hetkinä mietin oman asunnon hankkimista. Jos mieheni ja exä eivät kykene hoitamaan lastensa ongelmia, aion suojella itseäni ja lapsiani lähtemällä tästä kuviosta.

Uusperheenä eteenpäin

Uusperhekiusaaminen vie arjessa paljon voimia. Omaan jaksamiseen onkin tärkeää hakea tarmokkaasti apua. Keskittyminen hyviin hetkiin ja omaan perheeseen vahvistaa yhteenkuuluvuutta.

Venla on saanut huomata, että lasten rakkaus ei vaadi biologista sidettä. Hän haluaisi tarjota bonuslapsilleen niin ehjän kodin kuin mahdollista ja suree sitä, ettei exän kanssa tapahtuneita ikäviä asioita ole saatu selvitettyä. Venla haluaa kuitenkin vielä yrittää perheenä.

– Olemme mieheni kanssa päättäneet pysyä yhdessä, vaikka olisimme varmasti päässeet helpommalla, jos olisimme jo eronneet. Mutta meillä on yhteiset unelmat, joita ei voi kukaan ottaa pois.

Kirjoittaja on parisuhdevalmentaja, auktorisoitu ­seksuaali­neuvoja ja yhteisöpedagogi.

Venlan ja Riikan nimet on ­muutettu.

Apua hankaliin hetkiin

  • Sietokykyä ja joustoa on opeteltava puolin ja toisin.
  • Puhukaa ääneen tunteista, peloista ja suhteesta.
  • Huolehtikaa itsestänne, toisistanne ja jaksamisesta. Sanoittakaa lapsille rakkautta. Ottakaa kahdenkeskistä aikaa säännöllisesti ja päättäkää, ettei silloin keskustella exästä.
  • Rajatkaa kiusaajan toimintaa. Kaikilla on oikeus kunnioittavaan käytökseen. Keskittykää viesteissä asiallisuuteen ja lasten asioihin. Lukekaa viestit silloin, kun siihen on voimia.
  • Säilyttäkää viestit todistusaineistona viranomaisille.
  • Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä myös omasta lapsesta.
  • Hakekaa ammattiapua. Apua tarjoavat yksityiset terapeutit ja muun muassa Suomen uusperheiden liitto Supli ry. sekä kaupunkien ja seurakuntien pariterapeutit.
Vierailija

Vaikka aikuinen ihminen olisi kuinka huonona erosta, se ei oikeuta huonoa käytöstä varsinkaan silloin kun kuviossa on lapsia mukana.
On myös ajattelun laiskuutta koittaa väittää, että ”kaikissa osapuolissa on vikaa”. Kiusaamiseen ei todellakaan tarvita kuin yksi osapuoli joka kiusaa! Kiusaamisen kohteeksi joutuva osapuoli voi tehdä kaiken niin oikein kuin mahdollista ja kiusaamisen tielle lähtenyt osapuoli silti vaan jatkaa.

Pahan puhuminen lapsille pitäisi olla rangaistavaa!

Varamamma

Herranjestas taas näitä äitimafian kommentteja! Jos joku haluaa ottaa vastuun bonuslapsista, ei hänen ja uusperheen elämää pidä exän mennä sotkemaan tai häiriköimään tai lapsille puhua iskän uudesta puolisosta pahaa! Kuka siinä voittaa, että exä saa tahtonsa läpi ja mies jää yksin kun äitipuoli väsyy??? Kuulostaa siltä, että äidit eivät osaa katsoa peiliin - lapsetkin kärsivät äidin huonosta käytöksestä ja siitä, että isästä tulee äidin huonon käytöksen vuoksi onneton ja pahimmillaan yksinäinen. Aikuisella, eronneella isällä o myös oikeus onneen. Onneton vanhempi on huono vanhempi. Tuntuu siltä, että äiti-ihmiset saavat omasta mielestään sanoa ja tehdä mitä vain muka lasten onni edellä!

Omasta kokemuksesta tiedän, että lapset kärsivät äitinsä huonosta käytöksestä, ei se heidän etunsa ole, että isän uudesta elämästä tehdään helvettiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla