Vauva-lehti
Eikö enää ikinä vauvaa? Marian haave kolmannesta lapsesta oli niin voimakas, että hän päätyi sterilisaation purkuleikkaukseen. Kuva: Shutterstock
Eikö enää ikinä vauvaa? Marian haave kolmannesta lapsesta oli niin voimakas, että hän päätyi sterilisaation purkuleikkaukseen. Kuva: Shutterstock

Marialla, 34, oli sterilisaation jälkeen kaksi vaihtoehtoa: koeputkihedelmöitys tai sterilisaation purku.

Voi, kun ne klipsit vain pettäisivät. Tästä ajatuksesta Maria, 34, sai itsensä kiinni elokuussa 2018. Tuolloin Marian ja hänen miehensä esikoinen oli koululainen, ja perhe oli selvinnyt kuopuksen vauvavuodesta. Maria tunsi yhtäkkiä pohjatonta surua tajutessaan, ettei perheeseen tulisi enää koskaan uutta vauvaa.

Kokonaisvaltainen vauvakuume yllätti Marian täysin, sillä hänelle oli tehty sterilisaatio vasta edellisenä vuonna. Syitä sterilisaatiolle oli ollut monia. Hormonaalista ehkäisyä Maria ei halunnut, ja perheen pienin oli saanut alkunsa kuparikierukasta huolimatta. Kuopuksen raskausaika oli ollut tukala, sillä Marian lonkkien kova hermokipu oli tehnyt nukkumisesta vaikeaa.

Myös vauvavuosi oli toisen lapsen kanssa haastava, sillä Marian mies asui tuolloin töiden vuoksi yli 500 kilometrin päässä perheestään. Maria pyöritti arkea yksin joka toinen viikko, eikä kolmas lapsi mahtunut edes ajatuksiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Luulin, että olin asiasta varma, mutta lopulta en sitten ollutkaan. Sen opin, että päätöstä sterilisaatiosta ei kannata tehdä vauvavuonna, Maria kertoo nyt.  

Sisältö jatkuu mainoksen alla

” Luulin, että olin asiasta varma, mutta lopulta en sitten ollutkaan.”

Maria sai ajan sterilisaatioon oman kuntansa terveysaseman kautta kuukaudessa, mikä on verrattain nopeaa. Esimerkiksi Husin sairaanhoitopiirin alueella naisen sterilisaatiota joutuu odottamaan keskimäärin liki puoli vuotta. Jonot miesten sterilisaatioon eli vasektomiaan ovat puolesta vuodesta 18 kuukauteen. Usein ongelmana onkin pitkä odotusaika, vaikka kriteerit sterilisaatiolle täyttyisivät.

Kun Maria ja lapset lopulta muuttivat lähemmäksi isän työpaikkaa ja kaikki perheenjäsenet asuivat saman katon alla, Marian vauvakuume vain yltyi. Myös hänen miehensä halusi vielä yhden lapsen.

Maria ryhtyi selvittämään vaihtoehtoja. Oli kaksi mahdollisuutta: purkaa sterilisaatio tai kokeilla raskautta koeputkihedelmöityksellä. Koeputkihedelmöitys tuntui Mariasta vieraalta ajatukselta, joten hän päätyi ottamaan selvää sterilisaation purkuleikkauksesta. Niitä ei kuitenkaan tehdä julkisella puolella lainkaan, joten kolmannen lapsen yritys maksaisi tuhansia euroja.

Koeputkihedelmöityksellä parempi onnistumisprosentti

Marian sterilisaatio oli tehty asettamalla klipsit munanjohtimiin. Voisi ajatella, että purkaminen onnistuu yksinkertaisesti ottamalla klipsit pois, mutta näin yksinkertainen operaatio ei ole.

Sterilisaatiossa metalliklipsit kiinnitetään munanjohtimen keskikohtaan. Niiden ympärille muodostuu arpikudosta, joka tukkii munanjohtimen. Tämä estää hedelmöittyneen munasolun etenemisen kohtuun.

Sterilisaation purkuleikkauksessa lääkäri poistaa munanjohtimista tukossa olevan kohdan ja ompelee tämän jälkeen jäljelle jääneet munanjohtimen kappaleet yhteen.

Sterilisaation jälkeen suositellaan koeputkihedelmöitystä, koska raskaus on siten todennäköisempi kuin purkuleikkauksen jälkeen.

Sterilisaation purkuleikkauksia tehdään Suomessa vuosittain joitakin kymmeniä. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Eero Varila kertoo, että sterilisaation jälkeen suositellaan koeputkihedelmöitystä, koska raskaus on siten todennäköisempi kuin purkuleikkauksen jälkeen.

– Koeputkihedelmöityshoidossa alkio viedään kohtuun katetrilla kohdunkaulakanavan kautta. Näin varmistetaan, että alkio pääsee perille. Sterilisaation purun jälkeen on riski, että munanjohtimet eivät välttämättä toimi samalla tavalla kuin ennen, jolloin kohdunulkoisen raskauden riski on suurempi, Varila kertoo.

Pahimmillaan voi käydä niin, että koko munanjohdin joudutaan poistamaan kohdunulkoisen raskauden takia. Silloin purkuleikkaus on tehty turhaan, ja koeputkihedelmöityshoitoon päädytään joka tapauksessa, Varila kertoo.  

Mikäli raskaustesti näyttää plussaa sterilisaation purkuleikkauksen jälkeen, ensimmäisessä ultrassa olisi Varilan mukaan hyvä käydä jo varhaisilla raskausviikoilla.

Raskauden riskit pelottavat

Marian sterilisaatio purettiin kuluvan vuoden helmikuussa. Leikkaus sujui hyvin: molemmat munanjohtimet saatiin liitettyä yhteen, ja ne jäivät lääkärin mukaan täysimittaisiksi. Toimenpide kesti pari tuntia, ja siitä jäi Marian bikinirajaan muistoksi kymmenen sentin mittainen arpi.

– Lääkäri sanoi, että raskautta voi yrittää aikaisintaan kolmen viikon päästä leikkauksesta. Aiemmin en olisi pystynytkään, sillä olin leikkauksen jälkeen tosi kipeä, Maria kertoo.

Nyt pariskunta yrittää kolmatta vauvaa. Maria tiedostaa, että raskaus ei ala välttämättä yhtä helposti kuin ennen sterilisaatiota. Myös riskit pelottavat eri tavalla. Maria yrittää kuitenkin olla miettimättä niitä liikaa.

– Loppujen lopuksi lapsen saaminen ei ole meidän käsissämme, hän summaa.

Marian nimi on muutettu.

KRITEERIT NAISEN STERILISAATIOLLE

  • 30 vuoden ikä
  • 3 lasta 
  • Mahdollisuus siihen, että raskaus vaarantaa hänen henkensä tai terveytensä.
  • Mahdollisuudet ehkäistä raskautta muilla keinoin ovat epätavallisen huonot.
  • Jos on syytä olettaa, että biologisella lapsella olisi tai hänelle kehittyisi vaikea sairaus tai vamma.
  • Henkilöllä on sairaus tai vamma, joka rajoittaa hänen kykyään huolehtia lapsesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla